Browsing by Subject "kiroilututkimus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Harju, Tiuhti (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielmassa tarkastellaan sitä, millaisia asenteita ja mielikuvia tutkittavilla herää, kun he kuulevat eri ikäisten ja sukupuolisten ihmisten kiroilua ääninauhoilta. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten kyselyyn vastanneiden oma ikä, sukupuoli ja koulutusaste vaikuttavat heidän asenteisiinsa. Tutkielma edustaa sosiolingvististä kieliasennetutkimusta ja kytkeytyy myös aiempaan kiroilun tutkimukseen. Aineisto on kerätty epäsuorin menetelmin, verbal guise tekniikalla. Aineiston keruuseen kuului kyselylomake, johon pystyi vastaamaan internetissä. Kyselyyn vastanneet kuulivat neljä ääninauhaa, joilla kiroili vanha mies, nuori mies, nuori nainen ja vanha nainen. Vastaajien tehtävänä oli kuvailla ensin omin sanoin kuulemaansa henkilöä ja tämän jälkeen valita semanttisten erojen valinnassa, minkä sanojen he kokivat sopivan kuhunkin henkilöön parhaiten. Tutkielmassa analysoidaan 256:n kyselyyn osallistuneen vastauksia. Analyysissä havaittiin, että keskimäärin negatiivisimmin vastaajat asennoituivat vanhaan naiseen ja positiivisimmin vanhaan mieheen. Yleisesti ottaen naisiin suhtauduttiin negatiivisemmin kuin miehiin kaikissa kohdissa paitsi arvioitaessa ääninauhalla puhuneiden ihmisten viehättävyyttä. Viehättävyyden kohdalla nuorempi ikä näytti korreloivan positiivisemman arvion kanssa. Eroja asenteissa löytyi, kun vertailtiin keskenään eri taustaisten vastaajien vastauksia. Kaikki ryhmät arvioivat ääninauhoilla kiroilevia miehiä positiivisemmin kuin naisia. Miehet kuitenkin asennoituivat naisia negatiivisemmin naiskiroilijoita kohtaan ja varsinkin nuorta naista kohtaan. Nuoret aikuiset suosivat vastauksissaan nuorta miestä, kun taas keski-ikäiset vastaajat suosivat vanhaa miestä. Korkeakoulutetut suhtautuivat semanttisten erojen valinnan kohdissa kaikkiin ääninauhoilla puhuneisiin ihmisiin negatiivisemmin kuin toisen asteen tai peruskoulun käyneet. Yleistysten tekeminen ei aineiston otannan niukkuuden vuoksi ole täysin mahdollista, sillä vastaajissa yliedustettuina olivat naiset, korkeakoulutetut sekä 20–64-vuotiaat. Tulosten voi ajatella olevan suuntaa antavia siitä, miten suomea puhuvat 20–64-vuotiaat naiset ja miehet asennoituvat äänitettyihin epäluonnollisiin kiroilutilanteisiin, joissa kiroilijan oletetaan olevan valkoinen vanhempi nainen tai mies, tai valkoinen nuori nainen tai mies.