Browsing by Subject "kiusaaminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-12 of 12
  • Ingström, Terhi (Helsingfors universitet, 2015)
    This study examines bullying in Finnish day-care center groups. Bullying has been studied a lot but bullying among young children has been brought up only recently. Main goal of this study was to find 5-6 years old children who are bullies and get their opinion about bullying and how embloyees intervene bullying among children in day-care. Recent studies has shown that bullying among children before school age can be physical, psychological and verbal. The research material of the study comprises a survey that was made online in day-care centers in Vantaa 2011. The survey was carried out as part of the Helsinki university's earlychildhood education project "bullying in day-care settings". From this survey five bullies was found: two girls and three boys. From the same day-care group was along two children as comparatives. This is a qualitative research and as research method was semi-structured interviews by interviewing 15 children: 8 girls and 7 boys. According to the results of the study, there are bullies in day-care center groups and they vary a lot. They can be confident, week and aggressive. Bullies use mostly physical ways to bully, one of the bullies used only psychological and verbal ways. Children described bullying mostly in physical ways. Day-care centre's employees interfere in bullying by giving children some kind of penalty. Mostly mentioned penalty was "thinking chair". Result of the study is also that employees in day-care centers recognise children who are bullies.
  • Turtiainen, Saaramaria (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkimuksessa tarkastellaan kiusaamisaiheista aikakauslehtidiskurssia roolisemanttisen analyysin sekä tietokehys- ja metafora-analyysin avulla. Työssä selvitetään, millaisia semanttisia rooleja kiusattu ja kiusaaja saavat aineiston koulukiusaamisaiheisessa diskurssissa, sekä millaiseksi ilmiöksi kiusaaminen hahmottuu. Samalla luodaan katsaus siihen, millaisin narratiivein kiusaamista hahmotetaan aineistossa. Tutkielman aineistona on kahdeksan suomalaisissa aikakauslehdissä vuosina 2012–2015 ilmestynyttä henkilöhaastattelumuotoista aikakauslehtiartikkelia, jotka käsittelevät koulukiusaamisen kohteena olleen henkilön kokemuksia. Tutkimuksesta käy ilmi, että aineistossa toistuu tietynlainen kiusaamisnarratiivi, jossa kiusattu selviytyy kiusaamisesta ja usein kokee myös muutoksen. Narratiivi on artikkelista toiseen melko samankaltainen ja sisältää toistuvina jaksoina kiusatun lapsuuden kuvauksen, kiusaamisajan kuvauksen, kiusatun tukijoista kertomisen, kliimaksin ja entisen kiusatun aikuisuuden ajan kuvauksen. Roolisemanttiselta kannalta kiusattu esiintyy pääasiassa melko patienttisena ja kiusaaja pääasiassa melko agentiivisena. Silloinkin, kun kiusattu toimii ja tekee itse asioita, hän näyttäytyy harvoin selvästi agentiivisena. Vastaavasti kiusaaja näyttäytyy harvoin puhtaan patienttisena. Kiusatun semanttinen rooli kuitenkin muuttuu narratiivin edetessä vähemmän patienttiseksi, kun taas kiusaaja häivyttyy tarinasta. Aineistossa näkyy myös voimakas tendenssi inhimillisten osallistujien, varsinkin kiusaajan, häivyttämiseen kiusaamiskuvauksista, mikä tapahtuu esimerkiksi passiivin ja nominaalistuksen keinoin. Tutkimus osoittaa aineistosta neljä keskeistä kiusaamisilmiötä määrittelevää tietokehystä, jotka ovat kiusaaminen fyysisenä uhkana, kiusaaminen säiliönä, kiusaaminen kiusatun ominaisuutena ja kiusaaminen osana syy-seuraussuhdetta. Arpien ja jälkien jättämisen metaforan sekä kiusaaminen fyysisenä uhkana- ja kiusaaminen kiusatun ominaisuutena -tietokehysten kautta kiusaaminen konstruoidaan osaksi kiusattua. Syy-seuraussuhteen tietokehys taas hahmottaa kiusaamisen loogiseksi seuraukseksi jostakin tietystä syystä. Näiden kehysten kautta kiusaaminen hahmottuu enemmän kiusattuun liittyväksi tapahtumaksi kuin esimerkiksi ryhmäilmiöksi.
  • Fagerholm, Hanna (Helsingin yliopisto, 2019)
    (Objective.) Earlier studies have indicated, that reading can improve and refine one’s ability to empathise. Whilst completing my bachelor’s thesis, I indicated critically with research and studies surrounding the exploration on the effect reading and literature can have on human empathy. Four important matters were found and concluded in researches: transportation, narrativity, identifying with a positive character and customs of reading. The research purpose in this thesis is to explore the concept of preventing bullying through literary tools, based on the evidence of these four important matters. The aim of this study was to design, put into practise and evaluate pedagogical application, which is designed to use literature and these four important matters to prevent bullying. In pedagogical application, designed in this thesis, literature, narrativity, identifying with a positive character and customs of reading was used to help children accomplish experiences of transportation and perezhivanie. In the following thesis I propose to introduce and analyse the pedagogical application as an example to use literature as a concise example on how teachers and pedagogical staff can utilise literature as a measure of preventing bullying in schools. (Method.) I accomplished this study using methods of qualitative and action research. The participants of this study were eleven second-graders from an elementary school in Helsinki. As a study material I used interviews and collected textual material created by children, who took part in the pedagogical application. In the application I used drama and literature as a means as of which to work with our subject – bullying. We read one story of Pekka Töpöhäntä -book series written by Gösta Knutsson. I analysed the collected material by discursive analysis and researched the verbal content created by children. (Results and conclusions.) The results of this study attribute with experiences of transportation and perezhivanie. However, the results are by no means fully conclusive, as the research did not consider all means and circumstances surrounding the collection of data. The results give small indications of what may have created a feeling of transportation and perezhivanie amongst children responding at the time, it is however not possible to make generalized conclusions based on this evidence. The pedagogical application I have created is a partly successful tool, which aims to develop and improve understanding of how literature can be used as a successful method and tool to prevent bullying. By following research, it is possible to examine those parts of the pedagogical application, which have or have not shown effect on progressing the perceptions bullying in amongst children.
  • Kallankari, Iiris (Helsingfors universitet, 2014)
    Aims. Purpose of this study was investigate how home economy teachers see bullying in their work and what kind of preparedness they have. Earlier studies have shown that bullying in school is quite common. Despite the fact that bullying has been widely noticed in media, there haven't find explicit ways to intervene. Bullying in home economics classroom haven't been studied before. Home economics as a school subject differs from other theoretical subjects and that is the reason why ways of bullying might be different. In this study we tried to find out what kinds of bullying exist in home economics classroom, how teachers intervene it and what kind of preparedness teachers experience they have. Bullying phenomenon is very diverse so study's framework consist of perceiving bullying phenomena, describing nature of home economics and exposing teacher's preparedness. Methods. The material of study was collected with nine open questions questionnaire. There were also few background questions. Questionnaires were send digitally to home economics teachers who were teaching in high schools and belong in mailing list of Home economics union, Facebook group called Home economics teachers or Home economics and those who's e-mail address were find from websites of large cities Finnish speaking schools. 44 answers were received and 6 of them by mail. Work experience of answerers varies from less than a year to 34 years. Material were analysed using content analysis. Results and conclusions. In this study noticed that there were specific features of bullying in home economics classroom. For example pupils free moving, plenty of equipment, opportunity to danger situations, rush and the fact that there happens so much at the same time in a classroom. Teachers feel that their preparedness were mainly good. Young teachers were most unhappy about their preparedness. Education doesn't give enough preparedness to intervene bullying, but working experience and own children does. Teachers intervene bullying by discussion with bully, victim and their parents. When needed also help of other agents and punishments.
  • Korhonen, Noora (Helsingin yliopisto, 2019)
    The purpose of this research was to investigate child´s prosocial behavior´s reinforcement and prevention of bullying in Montessori and Reggio Emilia kindergarten. The aim of this study was the preschool children and their early childhood education teachers. The research questions are: 1) How early childhood education teacher reinforce child´s prosocial behavior? 2) Which kind of pedagogical avenues are related to prosocial behavior? 3) How early childhood education teacher prevent bullying? 4) Which kind of pedagogical avenues are related to prevention of bullying? Two kinds of data were collected for the study: a survey (quantitative data) of early childhood education teacher and video (qualitative data) was collected by videotaping and observing the interaction between the adults and the children as part of the normal daily activities in the group. A total of six kindergarten professionals and six kindergartens participated in the study. Two of the kindergarten was municipal, two of them were Montessori-, and two of them were Reggio Emilia kindergarten. Videotaping was made by interaction analysis and a survey was made by theory guiding content analysis. By means of videotaping was measured child´s social status in the group. By means of survey was measured the phenomenon of bullying and the roles of bullying in the preschool environment, what kind of pedagogical practices used in preschools were related to bullying behavior and the prevention of bullying. The results of this research indicate that bullying appear in three kindergarten participated in the study. The most common way how early childhood education teacher reinforce child´s prosocial behavior was to be sensitive toward child´s initiatives. Teachers encourage children to emotion skills, show kindness and sympathy. Teachers see child like actor in kindergarten. The most common pedagogical avenues to relate a prosocial behavior was to teach child to understand other´s point of view. Early childhood education teacher prevent bullying by keeping a positive atmosphere and they leave time to education conservations. Teachers make children feel safe in kindergarten and they attend to child´s individual needs. The most common pedagogical avenues to prevent bullying was to apologize if child was bully other child. Teachers use pedagogical avenues to prevent bullying with children to practice others feelings.
  • Näsi, Matti (Helsingin yliopisto, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, 2016)
    Katsauksia 18/2016
    Tässä katsauksessa esitellään tiiviisti Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin kahdeksannen, keväällä 2016 kerätyn nuorisorikollisuuskyselyn (NRK) päätuloksia. Kaiken kaikkiaan tuorein mittaus viittaa nuorten rikoskäyttäytymisen vähenemiseen tutkitussa ikäryhmässä (15–16-vuotiaat). * Yleisimpiä vuoden 2016 kyselyssä mitatuista yhdeksäsluokkalaisten tekemistä kielletyistä tai rikollisista teoista kuluneen vuoden aikana olivat alkoholin humalajuominen (35 %), luvattomat poissaolot koulusta (26 %), luvaton verkkolataaminen (25 %) ja koulusta varastaminen (11 %). Harvinaisimpiä tekoja olivat pahoinpitely (4 %), murtautuminen (4 %), uhkaamalla varastaminen (2 %) ja muiden kuin mietojen huumeiden käyttö (2 %) ja moottoriajoneuvon varastaminen (1 %). * Kun tarkastellaan rikoskäyttäytymisen muutoksia vuodesta 1995 lähtien, voidaan havaita, että nuorten rikoskäyttäytyminen harvinaistui jaksolla 1995– 2004, jonka jälkeen rikoskäyttäytyminen pysyi suhteellisen vakaana tai yleistyi hieman joidenkin tekojen kohdalla vuoteen 2012 saakka. Vuoden 2016 mittauksessa voidaan kuitenkin havaita, että nuorten rikoskäyttäytyminen on kääntynyt uudestaan laskuun. * Varastaminen ja vahingonteot vähenivät tarkastelujakson alussa, pysyivät tasaisena 2000-luvun alussa, kohosivat vuoden 2012 mittauksissa (eritoten vahingontekojen osalta ”piikki”), mutta vuoden 2016 kyselyssä laskivat jälleen selvästi. * Väkivallan yleisyys on pysynyt muihin tekomuotoihin verrattuna vakaana vuoteen 2012 asti. Vuoden 2016 mittauksessa väkivaltaan osallistuneiden nuorten osuus kuitenkin laski. Väkivallan laskusuunta erottaakin tuoreimman rikoskäyttäytymisen trendin 1990-luvun lopun kehityksestä, jolloin muutokset koskivat vain omaisuusrikoksia. * Yleisimpiä uhrikokemuksia nuorille olivat heidän omaisuuteensa kohdistuneet vahingonteot (15 % kokenut kuluneen vuoden aikana), sähköinen kiusaaminen (15 %), varkaudet (15 %), väkivallalla uhkailu (13 %) sekä fyysinen väkivalta (10 %). Harvinaisimpia kyselyssä mitatuista teoista olivat uhkaamalla varastaminen (4 %) ja rasistinen uhkailu ja väkivalta (4 %). * Kun tarkastellaan uhrikokemusten kehitystä jaksolla 1998–2012, päähavaintona on, että tasomuutokset uhrikokemusten yleisyydessä eivät ole suuria. vuoden 2016 mittauksessa on kuitenkin havaittavissa laskua uhrikokemusten osalta, koskien varastamista, uhkaamalla varastamista, kiusaamista ja väkivaltaa. * Nuoriin kohdistuva fyysinen väkivalta on useimmin toisten nuorten tekemää. Ylipäätään tuttujen henkilöiden tekemä väkivalta on selvästi yleisempää kuin tuntemattomien taholta tullut väkivalta. Tyypillisimmin nuoriin kohdistui väkivaltaa, jossa tekijänä oli sisarus, kaveri tai muu tuttu nuori. Aikuisten taholta tulleessa väkivallassa tekijänä oli useimmin isä tai äiti. * Seksuaalisen häirinnän osalta 8 prosenttia nuorista oli kokenut toisen nuoren tekemää häirintää, kun taas 6 prosenttia oli kokenut aikuisen tekemää häirintää. Uhrikokemukset olivat yleisempiä tytöillä kuin pojilla. Seksuaalinen häirintä oli useimmiten sekä fyysistä, että verbaalista.
  • Kaakinen, Markus; Näsi, Matti (Helsingin yliopisto, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, 2021)
    Katsauksia 47/2021
    Tässä raportissa esitellään uusimman, vuonna 2020 tehdyn nuorisorikollisuuskyselyn tuloksia ja tarkastellaan nuorten rikoskäyttäytymisen muutoksia vuodesta 1995 lähtien. Raportissa käsitellään myös nuorten joutumista rikosten uhriksi, uhrikokemusten muutoksia vuodesta 1998 lähtien sekä nuorten rikollisuutta koskevia asenteita. * Vuoden 2020 nuorisorikollisuuskyselyyn vastasi 5 674 nuorta 74 koulusta. Tutkimus suunnattiin yhdeksännen luokkatason oppilaille. * Nuorten rikoskäyttäytymisen ja uhrikokemusten väheneminen näyttää pääosin päättyneen. Valtaosa tutkituista teoista ja uhrikokemuksista oli pysynyt samalla tasolla kuin vuonna 2016, vaikka myös joitain muutoksia oli nähtävissä. * Nuorten luvattomat koulupoissaolot, vahingonteot ja koulukiusaaminen ovat edelleen hieman vähentyneet vuodesta 2016. Muiden huumeiden kuin hasiksen tai marihuanan käyttö lisääntyi hienoisesti. * Nuorten väkivalta pysyi vakaalla tasolla vuoteen 2016 verrattuna. Nuorista 4 % oli viimeisen 12 kuukauden aikana pahoinpidellyt toisen henkilön. Pahoinpitelyn kohteena oli vuoden aikana 10 % nuorista. * Tehdystä väkivallasta aiempaa suurempi osa aiheutti vahinkoa ja lääkärin tai sairaalahoitoa vaatineita vammoja. Vuonna 2020 nuorten tekemistä pahoinpitelyistä 15 % oli ollut sellaisia, joiden seurauksena uhri tarvitsi lääkäri- tai sairaalahoitoa. Vastaava osuus oli 9 % vuonna 2016. * Nuorten väkivallasta ja vahingonteoista tulee poliisin tietoon suurempi osa nyt kuin neljä vuotta sitten. Myymälävarkauksien osalta poliisin tietoon tulon lasku on päättynyt. Silti edelleen pieni osa rikoksista tulee poliisin tietoon ja sitä kautta tilastoihin (väkivallasta 14 %, vahingonteoista 10 % ja myymälävarkauksista 19 %). * Yhä useampi nuori on ollut viharikosten kohteena viimeisen 12 kuukauden aikana (6 %). * Vuonna 2020 noin joka kuudes (15–17 %) nuorten väkivallanteko liittyi tekijän vihaan uhrin edustamaa ryhmää kohtaan. Viharikosten osuus oli osapuilleen yhtä suuri vahingonteoissa (14 %). Sähköisen kiusaamisen tapauksista joka neljäs (25 %) liittyi vihamotiiviin. * Nuorten kokemat varkaudet ja aikuisten taholta kokema seksuaalinen häirintä ja -väkivalta ovat jatkaneet laskuaan. * Nuorten nuorisorikollisuutta koskevat asenteet olivat muuttuneet osin hyväksyvämmiksi viime vuosina.
  • Rössi, Johanna (Helsingin yliopisto, 2018)
    Objectives. Previous studies on teachers being cross-peer abused and harassed by students and parents are scarce and mostly all but one is over ten years old. Previous studies point out that students inappropriate behavior was more common than parents inappropriate behavior and most common form of inappropriate behavior was verbal harassment. In addition, studies have shown that inappropriate behavior is more common than systematic bullying and physical violence differs in primary and secondary school. The subject has been studied by Kivivuori, Tuominen and Aromaa (1999), Salmi and Kivivuori (2009), Rantala (Rantala & Keskinen, 2005) as well as by Kauppi and Pörhölä (2010). This thesis investigates comprehensive school headmasters vision of teachers being bullied and harrassed. The aim is to find out how the headmasters experience this phenomenon and how the conflicts are being solved. The theory of conflict management is being used to study this phenomenon. Conflict management has not been previously studied in the school context and therefore the templates applied are originally designed for private sector companies. Methods. The material was collected by semi-structured interviews and there were eight interviewees, all of them were comprehensive schools headmasters in Helsinki. Phenomenography was used as a research orientation and as an analysis method. The analysis of the data was four-step and conformed to Niiko’s (2003) description of phenomenographic analysis. Results and Conclusion. According to the headmasters bullying of teachers was a marginal phenomenon and inappropriate behavior confronted by teachers was more common than systematic bullying. Headmasters thought that situations were a matter of interaction and the causes of bullying and harassment were manifold. Students and parents who were harassing teacher might felt bad and they might had contacts with health care or child welfare. In resolving the situation the headmasters underlined presence of multiple adults, transparence, good interaction and rapid communication. Headmasters saw the teachers primarily as an civil servant and they considered it important that teachers followed the law and other instructions. The headmasters felt that they had not received training for the situations and their functions were guided by previous experience and self-acquired knowledge.
  • Ihalainen, Heini (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkielmassa tarkastellaan internetissä tai matkapuhelimen välityksellä tapahtuvaa kiusaamista – sähköistä kiusaamista. Perinteinen koulukiusaaminen on saanut rinnalleen sähköisessä maailmassa tapahtuvaa kiusaamista, ja työssä tutkitaan kuinka yleistä sähköiseen kiusaamiseen syyllistyminen on suomalaisten yhdeksäsluokkalaisten keskuudessa ja mistä ilmiössä on ylipäänsä kyse. Aiheesta on melko vähän kotimaista tutkimusta ja myös kansainvälisessä tutkimuksessa sähköisen kiusaamisen yleisyydestä on hyvin vaihtelevia tuloksia. Tutkielman keskiössä ovat sähköiseen kiusaamiseen syyllistyneet nuoret. Pääasiallinen tutkimuskysymys keskittyy siihen, mitkä tekijät selittävät sähköiseen kiusaamiseen syyllistymistä. Teoreettinen viitekehys on kriminologinen; työssä käytetään sosiaalisen kontrollin teoriaa ja itsekontrolliteoriaa ja tarkastellaan, voidaanko näillä selittää sähköiseen kiusaamiseen syyllistymistä. Aineistona on Nuorisorikollisuuskysely 2016, johon on vastannut 6061 yhdeksäsluokkalaista nuorta ympäri Suomen. Kyselyssä kysytään laajasti erilaisista rikollisista ja normienvastaisista teoista ja se on toteutettu säännöllisin väliajoin vuodesta 1995 lähtien. Aineistossa kysytään laajasti myös nuoren perhetaustasta ja luonteenpiirteistä. Vuoden 2016 kyselyssä on ensimmäistä kertaa kysytty sähköiseen kiusaamiseen syyllistymisestä, joten aineiston pohjalta päästään tutkimaan sähköiseen kiusaamiseen syyllistyneitä nuoria ja tarkastelemaan myös heidän taustatekijöitään. Pääasiallisena analyysimetodina on binäärinen logistinen regressioanalyysi. Aineiston pohjalta havaitaan, että yhdeksäsluokkalaisista hieman yli seitsemän prosenttia on kiusannut sähköisesti ja hieman alle seitsemän prosenttia on kiusannut perinteisesti kuluneiden kahdentoista kuukauden aikana. Näin sähköinen kiusaaminen vaikuttaisi olevan hieman perinteistä koulukiusaamista yleisempää yhdeksäsluokkalaisten keskuudessa. Kun tuloksia verrataan vuoden 2012 Nuorisorikollisuuskyselyn tuloksiin, vaikuttaisi siltä, että kiusaaminen kokonaisuudessaan on vähentynyt suomalaisten yhdeksäsluokkalaisten keskuudessa. Valtaosa sähköisestä kiusaamisesta tapahtuu sosiaalisen median välityksellä. Sähköiseen kiusaamiseen syyllistymistä selittävät erityisesti matala itsekontrolli, syyllistyminen koulukiusaamiseen sekä päivittäin vietetty pitkä aika internetissä. Nämä kaikki lisäävät sähköisen kiusaamisen riskiä selvästi, vaikka taustatekijöitä on vakioitu. Lisäksi miessukupuoli, heikko koulumenestys ja perheen muita selvästi huonompi tai selvästi parempi taloudellinen tilanne lisäävät sähköiseen kiusaamiseen syyllistymisen riskiä. Aiemman tutkimuksen pohjalta matalalla itsekontrollilla on havaittu yhteys koulukiusaamiseen syyllistymiseen ja yleiseen häiriökäyttäytymiseen. Tutkielman tulosten perusteella matala itsekontrolli selittää myös sähköiseen kiusaamiseen syyllistymistä. Sen sijaan sosiaalisella kontrollilla ei havaita yhteyttä sähköiseen kiusaamiseen, kun muita tekijöitä huomioidaan. Sähköiseen ja perinteiseen kiusaamiseen syyllistyneiden välillä on vahvaa päällekkäisyyttä, mikä tukee aiempien tutkimusten havaintoja. Kotimaista tutkimusta sähköisestä kiusaamisesta on melko vähän, joten tutkimus täydentää tietoa ilmiöstä, mutta osoittaa myös jatkotutkimuksen tarpeen.
  • Pasuri, Anni (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tarkastelen tutkimuksessani henkilöhahmojen välisiä valtasuhteita Mooses Mentulan romaanissa Jääkausi. Teos ei ole nuortenromaani, vaikka kuvaakin koulumaailmaa ja teini-ikäisen tytön suhdetta vertaisryhmäänsä. Toisena päähenkilönä on aikuinen mies, jonka fokalisointi sekä romaanin kieliasu erottavat teoksen tyypillisistä nuortenromaaneista. Keskityn tutkimuksessani teeman tutkimiseen narratologisin käsittein ja sovellan analyysissäni myös sosiaalipsykologiaa. Vallan käsitteen määrittelyssä käytän apuna muun muassa John Galbraithin, Barry Barnesin ja Michel Foucault'n tunnettuja teorioita vallasta. Kiusaamisen ja vallan suhteeseen pureudun erityisesti sosiaalitieteiden kautta. Tutkimuksessani pohdin, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että henkilöhahmolla on valtaa suhteessa toisiin hahmoihin ja miten vallankäyttöä kuvataan. Tutkin, miten valta jakautuu tietyn ryhmän kesken ja miten yksi romaanin kuvaamista tytöistä on onnistunut nousemaan muita korkeammalle arvoasteikossa. Teoksessa kuvataan paljon eläinten luontaista käyttäytymistä ja keskinäisiä valtasuhteita, joten tarkastelen, miten eläinsymboliikka heijastelee vallan teemaa. Valtasuhteet muuttuvat tarinan aikana ja liittyvät kiinteästi henkilöhahmojen identiteettiin ja erilaisiin rooleihin. Erittelen tutkimuksessani vallan käsitettä ja sitä, miten teoksen hahmojen fokalisointi ilmentää erilaisia valtasuhteita. Esitän myös, että yhteisöllä ja vertaisryhmillä on olennainen merkitys yksilön sosiaalisen statuksen ja valtasuhteiden muodostumisessa, ja että ulkonäkö ja seksuaalisuus ovat kiinteässä suhteessa valtaan.
  • Vainio, Veera (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tiivistelmä - Referat – Abstract The goal of this ethnographic research is to bring out the mechanisms of a classroom’s moral order. The study is based on a thought which considers the moral order to be a tool in deconstructing the power structures of the school system. The moral order brings forward all the kind of behavior which is considered right or wrong in the classroom or good or bad. The study is rooted in poststructuralist equality research. The background theory in this study is Deleuze’s rhizome theory. The rhizome theory is a target state of the moral order. In the target state the moral order would be flexible and ready for change therefor one wouldn’t need to compare the differences between students in a negative way. Previous studies about moral order in Finland have mainly focused on adult education. International studies and articles in sociological education sciences have aimed to deconstruct moral orders but failed to give any means to the deconstruction project. The data of this study has been conducted in southern Finnish elementary school with ethnographic observation and interview. Observation period lasted for one month and the interviews were conducted during the one month field period during the year 2017. The research data included of five group interviews of pupils and one interview of the class’ students. Analysis used was episodical analysis in which observation and interview data are been read across using both data while it brings more variation and reliability to the research data. The study shows moral order of the studied class is been guided by the confrontation of the opposite sex. A small variation inside gender group is also been seen. Previous studies have showed that the confrontation of opposite gender is one of the greatest challenges of the school institution. To bullying pupils, react by not telling to the teacher but by wanting to solve conflict between students.
  • Salminen, Essi (Helsingfors universitet, 2012)
    The object of this study was to examine how children described being disturbed and how much it included bullying. Second, how much participation and unclear orientations were differing from each other when it comes to disturbing situations in day care. Third, they wanted to find associations between children's age and disturbing orientations in this study. The aim of this study is that day care educators could become more aware, understanding and responsive to disturbing behaviour and exercise of power between children. The study was based on a large and international Early Childhood Education research and development project, called Source of Orientation. The data was collected in spring 2010 from different kinds of day care centres and 8 Councils of Eastern-Uusimaa and Hämeenlinna. There were 816 children who took part the project. The data was collected in multi-methodical methods: children's interview, observation and learning environment assessment. The data was mainly used as quantitative data in the project in this study. The qualitative data was based on children's agentive perception created by Jyrki Reunamo (2007b) from Helsinki University. According to the results, most of the children orientated participate when they became disturbed. Also, they understood that disturbing behaviour included bullying. That showed that bullying and disturbing were the same thing for the children. In addition, the study showed individual and developmental differences between children in daily situations in day care. It seemed that the youngest children (2-3 years old) orientated more unclearly than the oldest ones. The oldest children (4-7 years old) orientated participate more often. On the other hand, different kind of disturbing orientations were found in every age group. That indicated that disturbing orientations were not only based on age, but also for example individual settings. In conclusion, strong educators are needed with pedagogical views for young children in peer groups dealing with deterrents, interferences, and disturbing situations. Children orientating in disturbing situations highlighted the importance of child observation, especially when it comes to withdrawn and unclear orientated children.