Browsing by Subject "koettu arvo"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Pesonen, Jenni (Helsingfors universitet, 2015)
    Tämän Pro Gradun tavoitteena oli tutkia asiakkaiden kokemaa arvoa elintarvikkeiden verkkokaupassa. Elintarvikkeiden verkkokauppa on kasvattanut suosiotaan Suomessa. Muualla maailmassa hyväksi koettuja ratkaisuja on toteutettu Suomessa ja kiinnostus palvelun laajentamiseen vain kasvaa niin yrityspuolella kuin kuluttajienkin keskuudessa. Tällä hetkellä ruoan verkkokauppa on keskittynyt enimmäkseen kaupunkien läheisyyteen, mutta laajenemispaineita ympäri Suomen on havaittavissa. Tutkimuksen teoriaosuus koostui kahdesta osasta; kuluttajien kokemasta arvosta ja vaihdantakustannusteoriasta. Kuluttajien kokema arvo voidaan jakaa neljään eri ulottuvuuteen, joista kaksi edustavat utilitaristisia arvoulottuvuuksia ja kaksi hedonisia arvoulottuvuuksia. Vaihdantakustannusteoria puolestaan selittää kustannuksia, jotka syntyvät vaihdannasta eri olosuhteissa. Tutkielman empiirinen osuus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusotteella. Internet-pohjaiseen kyselyyn vastasi 113 henkilöä eri puolilta Suomea kuitenkin pääkaupunkiseutua painottaen. Tutkimustulosten analysointiin käytettiin ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysiä. Kyselyyn vastaajista lähes neljäsosa oli ainakin joskus kokeillut ostamista elintarvikkeiden verkkokaupasta. Erityisesti kuivatuotteiden ostaminen koettiin luotettavaksi ja kiinnostavaksi. Elintarvikkeiden ohella myös päivittäistavaroiden ostaminen samasta paikasta elintarvikkeiden kanssa koettiin tärkeäksi. Tulosten mukaan kuluttajien ikä, koulutustaso, kaupassa asioinnin useus ja ostoksiin käytetty rahamäärä vaikuttivat eniten arvoulottuvuuksiin. Esimerkiksi elintarvikkeiden verkkokaupan toiminnallisten ja taloudellisten ominaisuuksien tärkeys kasvoi iän noustessa. Koulutustason kasvaessa puolestaan taloudellisten ominaisuuksien tärkeys laski. Tuotteiden tuoreus oli ehdottomasti suurin epävarmuutta aiheuttava tekijä elintarvikkeiden verkkokaupassa. Vanhempien ihmisten kehittyneistä tietotekniikan käyttötaidoista kertoo se, että tilausjärjestelmän käyttämisessä ei todettu epävarmuutta toisin kuin toimitusprosessin kohdalla. Kaiken kaikkiaan samassa paikassa asiointia pidettiin selkeänä ja helppona, vaikka kanta-asiakasjärjestelmillä ei koettu olevan siihen suurempaa vaikutusta.
  • Rantanen, Otto (Helsingin yliopisto, 2020)
    Päivittäistavarakaupan asiakkaat kohtaavat nykypäivänä enemmän mahdollisuuksia hyödyntää erilaisia itsepalveluteknologioita osana päivittäistavarakaupan palveluprosessia. Yksi päivittäistavarakaupan kehittyvimmistä itsepalveluteknologiatrendeistä on kerää ja skannaa-itsepalveluteknologia eli myymälässä asiakkaiden mukana kiertävät käsiskannerit. Tehokkuus ja potentiaaliset kustannussäästöt ovat tärkeimpiä syitä sille, miksi päivittäistavarakaupat ovat alkaneet investoimaan itsepalveluteknologioihin perustuviin palvelumuotoihin. Itsepalveluteknologioiden laajamittaista käyttöönottoa on kuitenkin rajoittanut teknologioiden heikko vastaanotto asiakkaiden keskuudessa ja tästä johtuva teknologiainvestointien heikko kannattavuus. Teknologiaan liittyvää valintakäyttäytymistä on perinteisesti tutkittu teknologiaan itseensä tai teknologiaan läheisesti liittyvien ulkoisten tekijöiden näkökulmista. Perinteisten teknologian hyväksymismallien on katsottu soveltuvan parhaiten perinteiseen teknologiaan liittyvän valintakäyttäytymisen arviointiin organisatorisissa ympäristöissä, joissa teknologian käyttäjät hyödyntävät teknologiaa lähinnä työhön liittyviin suoritteisiin. Kuluttajapalveluihin liittyvien teknologioiden käyttö liittyy puolestaan enemmän teknologian käyttäjään itseensä. Teknologian käyttäjällä itsellään on ratkaiseva asema teknologian käyttäjänä ja palvelun asiakkaana. Kirjallisuudessa on tästä syystä esitetty kasvava tarve tunnistaa teknologian käyttöä selittäviä tekijöitä, jotka liittyvät yksilöön itseensä. Kerää ja skannaa-itsepalveluteknologian valintakäyttäytymisen arviointia lähestyttiin asiakkaan kokemien arvojen ja tilannetekijöiden näkökulmista. Kvalitatiivisella haastattelututkimuksella tunnistettiin neljä utilitaristiseen- sekä neljä hedonistiseen arvoulottuvuuteen liittyvää alateemaa, jotka selittävät kerää ja skannaa-itsepalveluteknologian säännöllistä valintakäyttäytymistä. Lisäksi tutkielmassa tunnistettiin neljä tilannetekijää, jotka vaikuttavat kerää ja skannaa-itsepalveluteknologian valintakäyttäytymiseen ja asiakkaan arvokokemukseen eli siihen, mitä hyötyjä ja uhrauksia asiakkaat kokevat itsepalveluteknologian käytöstä. Tutkielman empiirisen aineiston mukaan kerää ja skannaa-itsepalveluteknologian valintakäyttäytymiseen vaikuttavat: a) koetut utilitaristiset arvot (tehokkuus, säästäminen, vaivattomuus sekä henkilökohtainen kontrolli ja yksityisyys), b) koetut hedonistiset arvot (elämyksellisyys, vuorovaikutus, vaihtelunhalu ja yhteenkuuluvuus) ja c) tilannetekijät (saatavuus, ostoskorin suuruus, ajallinen paine ja ostettavat tuotteet).
  • Toivonen, Leevi (Helsingin yliopisto, 2018)
    In this pro gradu thesis I study consumer’s perceived value of forest’s cultural ecosystem services. The study based on earlier literature and database searches and empiric material acquired with the field research. The empirical data material consisted of 20 interviews that performed in the national park of Hossa in June 2018. The study based on phenomenology. I used the means/end model and laddering method. Based on the interviews I draw up the model of the perceived value. The experiences of physical condition and health and of aesthetic pleasure form the value experience subsequent to the forest experience immediately. The strengthening of mental energy, the calming down experienced in the forest na-ture and the considerations which are related to the consumer’s own identity will later get the sig-nificance and the performance in consumer’s life as value experiences of appreciation and unity with nature. Perceived value is affected by consumer’s advance expectations and value orienta-tion, the experiences experienced in the forest and the meaning their get in his own life. I also draw up the generic significance structure of cultural ecosystem services’ values in which forest’s concrete and abstract attributes lead to functional and psychosocial consequences which create the foundation for the perceived value. The dimensions of the perceived value are utilitari-an, hedonistic, social and symbolic. The results of the study can be utilised in developing business models which are based on forest’s cultural ecosystem services and as a preliminary study to a more comprehensive research.
  • Jones, Ulla (Helsingin yliopisto, 2020)
    Palvelukulttuurin rakentuminen on kaksisuuntaista dialogia. Jos yritys ei ymmärrä, miten arvo muodostuu kuluttajalle, se ei voi synnyttää asiakasarvoa. Arkisten palvelujen tarkastelu koetun arvon näkökulmasta tuottaa helposti sovellettavaa tietoa ja osoittaa, että kuluttaja voi saada arvon kokemuksen mistä tahansa asiasta. Lapsiperheet ovat arjen asiantuntijoita, joiden kokemaa arvoa arkisissa peruspalveluissa – pankkipalvelut sekä älypuhelin ja puhelinliittymä – tutkielmani keskittyy tarkastelemaan. Koettu arvo voidaan määritellä vuorovaikutteiseksi, suhteelliseksi preferenssikokemukseksi. Lapsiperheessä kuluttajuus on aina yhteiskuluttajuutta, jolloin arvon kokemus syntyy myös kolmenvälisessä vuorovaikutussuhteessa vanhemman, lapsen ja tuottajan välillä. Tutkielmani rikastaa koetun arvon teorioita, jotka edustavat aikuisen kuluttajan yksilönäkökulmaa. Neljä koettua arvoa moniulotteisesti määrittelevää teoriaa otettiin lähempään tarkasteluun. Niiden pohjalta muodostettiin koetun arvon tarkastelulinssit: taloudellinen, toiminnallinen, emotionaalinen, altruistinen ja egoistinen arvo. Vanhemman, lapsen ja tuottajan välistä triadista arvon muodostumista tarkasteltiin lapsen roolin kautta. Sovelsin valittua teoreettista viitekehystä teemahaastatteluin kerättyyn aineistoon, jota tarkastelin näytenäkökulmasta. Haastateltavani vertailivat koetun arvon ulottuvuuksien välillä pohtiessaan valintoja. Pohdinnoissa olivat mukana samanaikaisesti esimerkiksi taloudellinen, toiminnallinen, emotionaalinen ja egoistinen arvo. Jokaista viittä koetun arvon ulottuvuutta havaittiin sekä pankkipalveluissa että älypuhelimen ja -liittymän kontekstissa. Arkisten palveluiden arvon kokemuksessa korostuu toiminnallinen arvon ulottuvuus. Erityisen arvokkaana haastateltavat pitivät sitä, että kerran otettu palvelu toimi eikä palvelun ylläpito edellyttänyt heiltä toimenpiteitä. Lapsi ja vanhempi eivät näyttäydy aktiivisina yhteiskuluttajina. Taloudellisen arvon keskusteluteemat liittyvät vain vanhempiin, mikä osoittaa, että lapsi on tietoisesti etäännytetty taloudellisesta toiminnasta. Triadisen suhteen kautta rakentuvat arvon kokemukset eivät korostuneet haastateltavien tarinoissa. Lapsi liittyi vahvimmin keskusteluteemoihin, jotka rakensivat emotionaalista ja altruistista arvoa. Tutkielmani monipuolistaa keskustelua asiakasarvosta, joka joskus keskittyy liiaksi vain taloudellisten ja toiminnallisten ulottuvuuksien tarkasteluun.
  • Karinkanta, Heidi (Helsingfors universitet, 2014)
    Verkkokauppojen ja verkko-ostamisen yleistymisen myötä verkko-ostamisen motiivien ymmärtäminen on korostunut. Tämän Pro Gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitkä arvotekijät vaikuttavat kuluttajien halukkuuteen käyttää verkkokauppoja ja mitä mahdollisia eroja erilaisten kuluttajien välillä verkkokauppiaiden tulisi huomioida. Kyselylomakkeella toteutetun tutkimuksen pohjalta pyrittiin arvioimaan, mitkä tekijät ovat kuluttajille tärkeitä ja miten kuluttajat kokevat näiden tekijöiden toteutuvan verkkokaupassa. Tämän tiedon pohjalta pyrittiin tunnistamaan keskeisimmät erot erilaisten verkko-ostajien välillä ja mitä verkkokauppiaiden tulisi huomioida verkkokauppojen kehitystyössä. Aikaisempien verkko-ostamista käsittelevien tutkimusten perusteella tunnistettiin, että kuluttajien ostokokemukseen vaikuttaa niin utilitaristiseen arvoulottuvuuteen liitettävät tekijät kuin hedonistiseen arvoulottuvuuteen liitettävät tekijät. Utilitaristiseen arvoulottuuteen nähdään kuuluvan ostamisen tuomaan hyödyllisyyteen ja helppouteen liitettävät tekijät. Hedonistiseen arvoulottuvuuteen nähdään kuuluvan ostamisen tuomaan mielihyvään, inspiroitumiseen ja sosiaalisuuteen liittyvät tekijät. Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin kesällä 2013 S-ryhmän Yhteishyva.fi – sivustolla julkaistulla kyselylomakkeella. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että utilitaristiset motiivit ostamiselle korostuvat edelleen hedonistia motiiveja vahvemmin verkko-ostamisessa. Vastaajille mahdollisuus tehdä ostoksia silloin kun itselle sopii, verkkokauppojen alhaisemmat hinnat ja verkkokauppojen laaja valikoima ovat edelleen tärkeimmät arvotekijät verkko-ostamisessa. Hedonistinen arvoulottuvuus on tunnistettavissa, mutta sen merkitys on huomattavasti pienempi. Utilitarististen ja hedonististen tekijöiden tärkeydessä on kuitenkin huomattavissa eroja eri sukupuolten, eri-ikäisten ja erilaisten verkkokauppakäyttäjien välillä.