Browsing by Subject "koettu oikeudenmukaisuus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Johansson, Mari Anneli (2008)
    Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka alaiset kokevat esimiehen heihin kohdistavan toiminnan oikeudenmukaisena, ja millaisia vaikutuksia tällä on työyksikköön samastumiseen ja roolin ylimenevään käyttäytymiseen. Lisäksi tarkasteltiin johtajan prototyyppisyyttä. Aineisto kerättiin keväällä 2007 kahdesta eri organisaatiosta kyselylomaketta käyttäen (N=159). Työn teoriaosuudessa esitellään sosiaalisen identiteetin lähestymistapa sekä oikeudenmukaisuutta ja sen vaikutuksia käsittelevää teoriaa ja tutkimuksia. Lisäksi esitellään sosiaalisen identiteetin teoriaa ja oikeudenmukaisuustutkimusta yhdistäviä selitysmalleja. Näiden perusteella rakennetaan oikeudenmukaisuuden käsitteiden empiiristä erillisyyttä ja ilmiöiden välisiä vaikutussuhteita tarkastelevia hypoteeseja. Näitä testattiin eksploratiivisella faktorianalyysillä sekä lineaarisilla ja hierarkkisilla regressioanalyyseillä. Tutkimuksen tulokset ovat osittain teorian mukaisia. Hypoteesit koskien koetun oikeudenmukaisuuden lajien empiiristä erillisyyttä sekä koetun oikeudenmukaisuuden ja työyksikköön samastumisen välistä yhteyttä saivat tukea. Sen sijaan hypoteesit koskien prototyyppisyyden väliin tulevaa roolia koetun oikeudenmukaisuuden ja työyksikköön samastumisen välisessä yhteydessä sekä työyksikköön samastumisen välittävä vaikutus koetun oikeudenmukaisuuden ja roolin ylimenevän käyttäytymisen välisessä suhteessa eivät saaneet tukea. Työn tärkeimpänä johtopäätöksenä voidaan pitää sitä, että jakava oikeudenmukaisuus, päätöksenteon laatu ja kohtelun laatu ovat toisistaan empiirisesti erillisiä käsitteitä. Tässä tutkimuksessa oikeudenmukaisuuden lähteenä oli esimies. Tällaista tutkimustulosta ei ole aiemmin löydetty. Toisaalta johtopäätöksenä voidaan pitää sitä, että johtajan oikeudenmukaisella kohtelulla on vaikutusta alaisten työyksikköön samastumiseen. Tutkimuksessa käytetyt tärkeimmät lähteet olivat kansainvälisissä alan aikakauslehdissä julkaistuja artikkeleita.
  • Koivula, Leena (Helsingfors universitet, 2010)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten koetun oikeudenmukaisuuden eri ulottuvuudet ovat yhteydessä työntekijöiden sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon. Näiden lisäksi tutkittiin, onko jokin koetun oikeudenmukaisuuden ulottuvuuksista negatiivisessa yhteydessä motivaation puutteeseen (amotivaatioon). Tutkimuksen tavoitteena oli myös tuottaa käytäntöön sovellettavaa empiriaan perustuvaa tietoa koetun oikeudenmukaisuuden merkityksestä organisaatiokontekstissa työmotivaation näkökulmasta katsottuna. Oikeudenmukaisuutta lähestytään useamman teorian näkökulmasta, mikä näkyy myös käytetyn mittarin valinnassa. Motivaatiota käsitellään lähinnä itsemääräytymisteorian näkökulmasta. Samaan teoriaan pohjautuu tutkimuksessa käytetty motivaatiomittari. Tutkimus toteutettiin toimeksiantona. Aineisto kerättiin maaliskuussa 2010 kertakyselynä Nordea Pankki Suomi Oyj:n työntekijöiltä sähköisen kyselylomakkeen avulla. Ennen varsinaista kyselyä tehtiin lomakkeen esitestaus. Otos koostuu 1090 havainnosta. Aineisto kerättiin aluksi Webropoliin, josta se myöhemmin siirrettiin PASW 18.0 tilasto-ohjelmaan, jossa varsinainen aineiston analysointi tapahtui. Aineiston tutkiminen aloitettiin sitä kuvailevien tunnuslukujen avulla. Varsinaisina tutkimusmenetelminä käytettiin faktorianalyysiä sekä lineaarista ja logistista regressioanalyysia. Apuna käytettiin myös korrelaatiomatriisia. Tulokset osoittavat, että koettu oikeudenmukaisuus on positiivisessa yhteydessä työntekijöiden sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon sekä negatiivisessa yhteydessä amotivaatioon. Regressioanalyysin perusteella sisäistä motivaatiota selitti parhaiten menettelytapojen oikeudenmukaisuus. Myös vuorovaikutuksen oikeudenmukaisuus selitti sitä, mutta ei yhtä vahvasti. Ulkoista motivaatiota selitti parhaiten jakava oikeudenmukaisuus. Logistisen regressioanalyysin perusteella amotivaatiota ennusti parhaiten menettelytapojen oikeudenmukaisuuden puute. Myös koettu vuorovaikutuksen oikeudenmukaisuuden puute ennusti amotivaatiota, mutta ei yhtä vahvasti.
  • Forss, Eva (Helsingfors universitet, 2011)
    Tutkimuksen kohteena olivat Pyhtään työikäisten asukkaiden näkemykset ja kokemukset työssä esiintyvästä kilpailusta. Tutkimusongelma oli työhön liittyvän kilpailun ilmiön hahmottaminen. Tutkimuksen tarkoitus oli valottaa työhön liittyvän kilpailun moninaisuutta antaen esimerkkejä sen eri muodoista, esittäen ajatuksia uusien tulkintojen tekemiselle ja herättäen ideoita kilpailun eri muotojen soveltamiselle työn ja työilmapiirin tutkimuksissa. Tavoitteena oli tutkia haastatteluissa esiintyviä tapoja käsittää työhön liittyvä kilpailu ja sitä, missä määrin eri ammateissa kuvattiin sosiaalista kilpailua verrattuna välineelliseen kilpailuun. Työyhteisöön samastumista tarkasteltiin kilpailun ja koetun oikeudenmukaisuuden näkökulmista. Työn arvostusta käsiteltiin tarkastellen haastateltujen käsitystä ammattinsa yleisestä arvostuksesta sekä haastateltujen omia arvioita ammatistaan, sekä millä tavalla ammattirooli nousi esiin haastateltujen itsen kuvauksissa. Työpaikan ihmissuhteita ja valtaa tarkasteltiin kohdistamalla huomio työtovereiden kanssa toimeen tulemiseen ja työpaikan ihmissuhteiden aiheuttamaan stressiin sekä haastateltujen työssään kokeman oman vaikutusvallan, tasavertaisuuden, epäreiluuden, arvostuksen ja kilpailun määrään. Selvitettiin myös miten vallankäyttöä ja kiusaamista kuvattiin ja millä tavalla vallankäytön ja kiusaamisen katsottiin edesauttavan tavoitteiden saavuttamisessa. Lopuksi tarkastelun kohteina olivat ongelmien käsittely, työssä viihtyminen ja viihtymiseen vaikuttavat seikat. Aineisto kerättiin Pyhtäällä kesällä 2007. Vastaajia oli yhteensä 245 ja vastausprosentti oli 50. Tutkimuksessa mukana olivat kalkki työilmapiiriä ja työpaikan ihmissuhteita koskeviin kysymyksiin vastanneet haastatellut (N = 167). Suurimmaksi osaksi tutkimus oli kuvailevaa, mutta siinä oli myös kvantitatiivista kysymyksenasettelua. Tutkimuksessa käytettiin sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia analyysimenetelmiä. Puolistrukturoiduissa yksilöhaastatteluissa hyödynnettiin tulkitsevaa fenomenologista analyysia. Kirjattuja avovastauksia tutkittiin luokittavalla ja tulkitsevalla sisällönanalyysilla. Lisäksi laskettiin tilastollisia merkitsevyyksiä. Työpaikalla esiintyvä kilpailu nähtiin haastateltujen selonteoissa hyvin moninaisena, sekä myönteisenä että haitallisena. Siihen ymmärrettiin kuuluvan niin resursseihin, työtehtäviin, tuloksiin ja palkkioihin liittyvää välineellistä kilpailua, kuin ihmisten välistä sosiaalista valtataisteluakin. Suhteessa välineelliseen kilpailuun sosiaalista kilpailua kuvattiin eniten hoiva- ja sosiaalialan ammateissa. Suhteessa sosiaaliseen kilpailuun välineellistä kilpailua kuvasivat eniten yrittäjät. Vastausten perusteella suun kilpailun määrä korreloi työpaikan ihmissuhteiden aiheuttamaan stressiin, mutta vain silloin, kun kokemus työpaikan oikeudenmukaisuudesta oli matala. Kilpailun eri muotojen (kilpailu omien tavoitteiden saavuttamisesta vs. kilpailu organisaation tavoitteiden saavuttamisesta) väliset yhteydet työyhteisöön samastumiseen eivät aineistossa olleet tilastollisesti merkitseviä. Haastatellun arvio oman ammattinsa arvostuksesta ei myöskään ennustanut haastatellun todennäköisyyttä esittää itsensä ammattikuntansa edustajana avoimen itsen kuvauksen tilanteessa. Koettu oikeudenmukaisuus kuitenkin korreloi työyhteisöön samastumiseen. Mitä oikeudenmukaisempana haastatellut työpaikkaansa pitivät, sitä tärkeämmäksi samastumiskohteeksi he sen tyypillisesti arvioivat. Myös työssä viihtymisen ja työpaikan koetun oikeudenmukaisuuden välinen korrelaatio oli aineistossa voimakas. Lisäksi silloin, kun kokemus oikeudenmukaisuudesta oli matalalla tasolla, oli myös työpaikan ihmissuhteiden aiheuttama stressi yhteydessä vähäiseen työssä viihtymiseen. Tärkeimmät läheet tutkimuksessa olivat: Turner. John C 1975. Social comparison and social identity. Some prospects for intergroup behaviour. European Journal of Social Psychology, 5(1), 5-34. Haslam, S. Alexander 2004. Psychology in organizalions. The social identity approach Second Edition. London: SAGE Publications. Tyler, Tom - Blader. Steven 2000. Cooperation in Groups: Procedural Justice, Social Identity, and Behavioural Engagement. Essays in Social Psychology. Philadelphia: Psychology Press / Taylor & Francis Group. Kantolahti, T. - Tikander, T. 2010. Puheenvuoroja työn kuormittavuudesta. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:17
  • Haurinen, Raija (Helsingin yliopisto, 2019)
    Organisaatiomuutokset ovat tämän päivän arkea. Yritykset fuusioituvat, jäsentävät uudelleen toimintaansa ja organisaatiorakenteitaan sekä muuttavat toimintaprosesseja. Muutosten toteuttaminen vie resursseja ja aiheuttaa kustannuksia. Suuri osa organisaatiomuutoksista kuitenkin epäonnistuu eikä saavuta tavoitteitaan, mikä tarkoittaa sitä, että muutokseen käytetty aika ja panostus valuu hukkaan. Tämä on herättänyt sekä yritysjohdon että tutkijat pohtimaan syitä epäonnistumisille. Yksi keskeinen löytö on, että organisaatiomuutosten yhteydessä kiinnitetään liian vähän huomiota yksilöiden eli työntekijöiden asenteisiin muutosta kohtaa. Yhtenä asenteena esiin on noussut negatiivinen kyynisyys, joka voidaan jopa joidenkin tutkimusten mukaan nähdä samana asiana kuin muutosvastaisuus. Kyynisyydellä on kuitenkin monet kasvot, ja vaikka kyynisen asenteen takana ei olisikaan todellisuuspohjaa, kyyniselle henkilölle hänen kokemuksensa ovat tosia. Tämä asenne saattaa joskus heijastua myös toimintaan, joka voi olla haitallista esimerkiksi organisaatiomuutoksen onnistumiselle. Organisaatiomuutoksia hankaloittaviin tekijöihin on syytä kiinnittää huomiota, jotta voitaisiin välttyä turhilta kustannuksilta ja mahdollisesti turhilta negatiivisilta ajatuksilta. Ihmiset eivät synny valmiiksi kyynisinä. Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan aivan selvää, mitkä kyynisyyden muodostumismekanismit ovat. Tässä tutkielmassa valotetaan työntekijän kyynisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä organisaatiomuutoksessa. Aineistona tutkielmassa käytettiin osaa vuosina 2012-2014 kerätystä kahden suomalaisen julkishallinnon laitoksen, Helsingin kaupungin sosiaaliviraston ja terveysviraston fuusion yhteydessä kootusta aineistosta. Aineistosta selvitettiin työn imun, luottamuksen ja toimintatapojen koetun oikeudenmukaisuuden yhteyttä kyynisyyteen. Koska tutkielma käsittelee valmisaineistoa yhden ajanhetken poikkileikkausaineistona, ei muuttujien välistä kausaliteettia voitu selvittää. Tutkielmassa saaduista tuloksista ilmenee, että kyynisyyteen eniten yhteydessä olivat edellä mainituista muuttujista luottamus ja toimintatapojen oikeudenmukaisuus. Ylimmän johdon nauttiessa työntekijöiden luottamusta ja toimintatapojen ollessa oikeudenmukaisia myös kyynisyyden taso oli matalampi. Kontrollimuuttujina analyysissa käytettiin ikää, sukupuolta ja koulutustasoa. Näiden yhteys kyynisyyteen jäi vähäiseksi. Saadut tulokset ovat yhdenmukaiset aiempien tutkimusten kanssa.
  • Yijälä, Anu (2007)
    Tämän tutkimuksen tarkoitus oli tuottaa tuoretta tietoa opiskelijoiden samastumisesta yliopistoyhteisöönsä. Tutkimuksessa tarkasteltiin organisaation koetun oikeudenmukaisuuden merkitystä samastumiskohteen houkuttelevuuteen vaikuttavana tekijänä. Erityisenä kiinnostuksen kohteena pidettiin eri kohteisiin samastumisen akateemisten seuraamusten tarkastelua. Huomion kohteena olleiden ilmiöiden välisistä yhteyksistä muodostettiin teoreettinen oletusmalli, jonka toimivuutta testattiin korkeakouluopiskelijoista koostuneessa aineistossa (N=650). Aineisto kerättiin Internet-kyselynä lokakuussa 2004. Vastaajat olivat Helsingin yliopistossa perustutkintoaan suorittavia, juuri kolmannen lukuvuotensa aloittaneita käyttäytymistieteellisen, matemaattis-luonnontieteellisen ja valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoita. Vastausprosentti oli tasan 60. Tutkimuksen teoriaosa koostuu työn pääasiallisen näkökulman, sosiaalisen identiteetin lähestymistavan, ja organisaation koetun oikeudenmukaisuustutkimuksen, sekä käsillä olevan työn kannalta olennaisen aiemman tutkimuksen esittelystä. Teoriaosan synteesinä kuvataan näitä tutkimusperinteitä yhdistävä ryhmään kiinnittymisen malli, jonka mukaisiin olettamuksiin käsillä olevaa tutkimusta johdattaneet hypoteesit ja niiden perusteella muotoiltu oletusmalli pitkälti perustuvat. Lisäksi oikeudenmukaisuuden vaikutusten lähdemalli kannattelee teoreettisesti oletusmallissa kuvattuja yhteyksiä. Aineiston analysointi tapahtui pääkomponenttianalyysin, lineaarisen regressioanalyysin sekä hierarkkisen regressioanalyysin avulla. Saadut tulokset olivat odotetun suuntaisia. Omaan tieteenalaan ja koko Helsingin yliopistoon samastuminen osoittautuivat toisistaan empiirisesti erillisiksi samastumisen muodoiksi. Vuorovaikutuksen oikeudenmukaisuutta ei pystytty erottamaan menettelytapojen oikeudenmukaisuudesta, mistä syystä tutkimuksessa käytettiin laajennetun menettelytapojen oikeudenmukaisuuden käsitettä. Omaan tieteenalaan samastumisen akateemiset seuraustekijät olivat poikkeuksetta positiivisia ja tilastollisesti merkitseviä. Lisäksi omaan tieteenalaan samastuminen välitti laajennetun menettelytapojen koetun oikeudenmukaisuuden ja opintojen etenemisen sekä akateemisen sosiaalisen osallistumisen välisiä positiivisia yhteyksiä tilastollisesti erittäin merkitsevästi. Koko yliopistoon samastuminen paljastui yllättäen opintojen etenemistä hidastavaksi tekijäksi ollessaan negatiivisessa yhteydessä opintojen etenemiseen. Työssäkäynti ei suoranaisesti vaikuttanut opintojen etenemiseen. Tämän tutkimuksen tärkeimmäksi johtopäätökseksi katsotaan yliopistoyhteisöön samastumisen monikohteisuuden toteaminen erityisesti siitä syystä, että nimenomaan tieteenalaan samastumisella voitiin parhaiten selittää tätä samastumiskohdetta vastaavalle tasolle suuntautuvia akateemisia seuraustekijöitä. Tutkimuksen tulosten perusteella eri samastumiskohteisiin liittyvät yhteydet olisi tärkeää ottaa huomioon, kun suunnitellaan niitä keinoja ja tapahtumia, joiden kautta opiskelijoiden samastumista omaan opiskelupaikkaansa pyritään edistämään. Tutkimuksen lähteet olivat monipuolisia, aihepiirin asiantuntioiden tekemiä tutkimuksia. Valtaosa tutkimuksessa käytetyistä artikkeleista oli peräisin kansainvälisistä, 2000-luvulla julkaistuista alan aikakausilehdistä.