Browsing by Subject "kognitiivinen dissonanssi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-7 of 7
  • Savonen, Lauri (Helsingfors universitet, 2015)
    Kristillinen Tiede on 1800-luvun lopulla Yhdysvalloissa alkunsa saanut uskonnollinen liike. Sen keskeisintä toimintaa on sairauksista parantuminen tieteellisen rukoilun avulla, mikä kuitenkin ajaa liikkeen jäsenet usein sisäisiin ristiriitatilanteisiin. Tutkimuskysymyksinä tässä työssä ovat: ”miten kognitiivinen dissonanssi syntyy Kristillisessä Tieteessä?” ja ”miten Kristillisen Tieteen harjoittaja ratkaisee dissonanssit niin, että hän saa ylläpidettyä Kristillisen Tieteen omana maailmankatsomuksenaan?” Tutkimuksen teoreettisena kehyksenä on kognitiivisen dissonanssin teoria. Työssä käytetään teoreettista mallia, joka on yhdistelmä Leon Festingerin ja Elliot Aronsonin kognitiivisen dissonanssin teorioita. Analyysissa tarkastellaan 54 todistuskirjoitusta, jotka ovat ilmestyneet vuoden 2014 The Christian Science Journal -lehdissä. Tutkimuksen metodina on teoriaohjaava sisällönanalyysi. Dissonanssia aiheuttava informaatio on jaettu kahteen ryhmään. Ensimmäisessä ryhmässä dissonanssit syntyvät siitä, kun Kristillinen Tiede ei ole yhteensopiva aistihavaintojen, ajatusten, tunteiden tai maallisen maailmankuvan ja sekulaarin lääketieteen kanssa. Toisessa ryhmässä dissonanssit syntyvät silloin, kun Kristillinen Tiede ei toimi vaikka sen pitäisi. Dissonanssia vähennetään uusilla kognitioilla, jotka liittyvät oireilun syihin ja kysymykseen siitä, miksi Kristillinen Tiede ei ole vielä toiminut. Monesti nämä johtavat toiminnan muutokseen. Dissonanssia vähennetään myös heikentämällä sairauden uhkaavuutta ja arvostusta omaa fyysistä terveyttä kohtaan tai yhdistämällä ristiriitaiset elementit toisiinsa ylemmän kattokäsitteen alle. Useassa todistuksessa kirjoittaja saa ongelmiinsa sosiaalista tukea. Jokaisen kirjoituksen ongelmat ratkeavat viimeistään oireiden poistuttua. Oireiluun liittyvät dissonanssitilanteet saavat todistuskirjoitusten kirjoittajat harjoittamaan Kristillistä Tiedettä kokonaisvaltaisemmin ja sairaskokemus saa heidät usein syvenemään uskossaan.
  • Hakala, Lenakreetta (Helsingin yliopisto, 2022)
    Tämä työ käsitellään salaliittoteorioiden vaikutusta. Tutkielma tarkastelee nuorten käsityksiä koronapandemiaan liittyvistä salaliittoteorioista ja sitä kautta tulkitsee salaliittoteorioille altistumisen vaikutusta nuoriin. Tutkielman aineistonkeruumenetelmänä oli kyselytutkimus, joka teetettiin sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselylomakkeella selvitettiin nuorten käsityksiä kuuden eri teeman alle asettuvista sosiaalisesta mediasta poimituista salaliittoteorioista. Teemoina olivat koronapandemian synty, pandemian suunnitelmallisuus, 5G-verkko, Yhdysvaltojen vaalit, johtava eliitti ja koronarokote. Kyselylomakkeeseen vastasi yhteensä 23 helsinkiläisen lukion opiskelijaa. Näiden 23 vastaajan vastaukset muodostavat tutkielman aineiston. Tutkielmassa salaliittoteoriat käsitetään persuasiivisen viestinnän, eli suostuttelun muodoksi, jonka myötä teoreettinen viitekehys muodostui persuasiivisen viestinnän sekä alalla sovellettujen teorioiden, kognitiivisen dissonanssin ja vahvistusvinouman ympärille. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmällä esitettyjä teorioita joustavasti apuna käyttäen. Tässä tutkielmassa kognitiivisen dissonanssin ilmentyminen ymmärretään salaliittoteorioiden hylkäämiseen johtavana prosessina, kun taas vahvistusvinouman ymmärretään olevan salaliittoteorioiden omaksumiseen johtava prosessi. Tutkielman merkittävimpänä tuloksena voidaan pitää vastausta tutkimuskysymyksiin, joiden pyrkimyksenä oli selvittä salaliittoteorioille altistumisen vaikutusta nuoriin. Aineiston analyysin avulla selvitettiin, minkälaisia käsityksiä nuoret liittävät koronapandemian salaliittoteorioihin. Tätä kautta pystyttiin tekemään johtopäätöksiä siitä, kuinka teoriat vaikuttavat nuoriin. Saatujen tulosten perusteella enemmistö nuorista liitti esitettyihin salaliittoteorioihin kielteisiä ja salaliittoteoriat kieltäviä käsityksiä. Tämän pohjalta tutkielma esittää, että sosiaalisessa mediassa levinneillä pandemiaa koskevilla salaliittoteorioilla ei ole juuri ollut vaikutusta tutkimukseen osallistuneisiin nuoriin. Tutkielman tulosta tukee ja selittää myös kognitiivisen dissonanssin välittyminen nuorten käsityksissä. Enemmistö vastauksista edusti kognitiiviselle dissonanssille ominaisia piirteitä, jonka katsotaan tässä tutkielmassa olevan vaikuttava tekijä salaliittoteorioiden hylkäämisessä.
  • Hertsi, Johanna (Helsingin yliopisto, 2015)
    Työn tavoitteena oli tutkia, miten negatiivinen ja positiivinen informaatio vaikuttavat kuluttajan luomuasenteeseen. Samalla pyrittiin selvittämään, vaikuttaako informaatio voimakkaammin tietyissä luomuun liitettävissä asennekomponenteissa. Luomuasenteen komponenteiksi tutkimuksessa valikoituivat luomun tarpeellisuus, terveellisyys, turvallisuus, luotettavuus, maku, ympäristöystävällisyys, asenne luomutuotteiden käyttöä kohtaan sekä koettu eläinten hyvinvointi luomutuotannossa. Tutkimuksen avulla haluttiin myös saada selville, miten informaatio vaikuttaa ennakkoasenteeltaan negatiivisiin, neutraaleihin tai positiivisiin henkilöihin. Kiinnostuneita oltiin myös tutkittavien henkilöiden ennakkotiedoista luomuun liittyen sekä tiedon suhteesta asenteisiin. Tutkimuksen kohteeksi valikoituivat pääkaupunkiseudun korkeakouluopiskelijat, koska alle 25-vuotiaiden on todettu olevan kriittisimpiä ruoan kuluttajia. Nuoremmilla kuluttajilla on myös todettu olevan positiivisempi asenne luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa kohtaan. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake lähetettiin pääkaupunkiseudun korkeakoulujen opiskelijajärjestöjen kautta eteenpäin helmikuussa 2015 ja kyselyyn vastasi 1077 opiskelijaa. Luomuasenteita mitattiin asenneväittämien avulla, joista muodostettiin mittari, jonka luotettavuus testattiin tilastollisin menetelmin. Luomuasenne mitattiin kahteen kertaan ja kertojen välissä vastaajille esitettiin joko negatiivista tai positiivista informaatiota luomusta. Pääasiallisina analyysimenetelminä käytettiin t-testiä ja varianssianalyysiä. Tutkimuksen tulokset tukevat pääosin aiempaa tutkimusta siitä, että negatiivisella informaatiolla on voimakkaampi vaikutus kuluttajan asenteisiin kuin positiivisella informaatiolla. Luomutietämyksellä todettiin olevan merkitsevä vaikutus luomuasenteisiin siinä tapauksessa, että tietoa on vain vähän tai ei lainkaan. Sekä positiivinen että negatiivinen informaatio muuttivat kokonaisasennetta luomua kohtaan keskimäärin kielteisemmäksi – eri asennekomponenttien välillä löydettiin kuitenkin eroja. Eri ennakkoasenteiden osalta positiivinen informaatio vaikutti negatiivisiin ja neutraaleihin asenteisiin tehden niitä keskimäärin myönteisemmiksi. Positiiviset asenteet puolestaan muuttuivat kielteisemmiksi positiivisen informaation vaikutuksesta. Negatiivinen informaatio vaikutti negatiivisiin, neutraaleihin ja positiivisiin asenteisiin muuttaen niitä keskimäärin kielteisemmiksi. Mitä positiivisempia asenteet olivat, sitä kielteisemmiksi ne muuttuivat negatiivisen informaation vaikutuksesta. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää luonnonmukaisia elintarvikkeita myyvien yritysten markkinoinnissa. Tutkimustulosten pohjalta on tehty ehdotuksia, miten yritykset voivat käyttää luomuviestintää hyväkseen.
  • Hannukainen, Jenni (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkimus tarkastelee, miten narratiivisella virittämisellä voidaan vaikuttaa elokuvan katsojan moraaliarvioon (havaitun toiminnan oikeutukseen ja hyväksyttävyyteen) sekä katsojan sympatian ja jännitteen kokemiseen. Narratiivinen virittäminen, eli valikoidun tarinamuotoisen tiedon antaminen etukäteen, on tehokas keino vaikuttaa tiedonprosessointiin ja havainnointiin kognitioiden sekä tunteiden kautta. Tämä oletus perustuu kognitiivisen sosiaalipsykologian ja psykologian aiempiin tutkimuksiin sekä teorioihin. Sosiaalipsykologisten kiinnostusten lisäksi tutkimuksen tavoite oli kerätä tietoa myöhemmille samaa elokuvamateriaalia käyttäville käyttäytymis-tieteellisille ja kognitiivisen neurotieteen tutkimuksille sekä suunnata niihin liittyviä tutkimuskysymyksiä. Tutkimukseen osallistui 55 18-40 –vuotiasta naista. Koehenkilöt tasattiin kahteen koeryhmään ja yhteen kontrolli-ryhmään esikyselyllä mitatun empatiataipumuksen perusteella. Koetilanteessa koeryhmiin kuuluvien henkilöiden tunteita ja kognitioita manipuloitiin kirjallisella taustatarinalla joko mies- tai naispuolisesta roolihenkilöstä. Kaikki koehenkilöt katsoivat saman tutkimuskäyttöön käsikirjoitetun lyhytelokuvan ja vastasivat online-kyselylomakkeen suljettuihin ja avoimiin kysymyksiin. Monimenetelmällisesti toteutetun tutkimuksen kvantitatiivinen aineisto analysoitiin ei-parametrisella Mann-Whitney U –testillä. Kvalitatiivinen aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysillä, mistä saadut tulokset kvantifioitiin. Kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten tulosten yhdistäminen perustui tavoitteeseen tuottaa moniulotteista tietoa samaan tutkimuskysymykseen narratiivisen virittämisen vaikutuksesta moraaliarvioon sekä siihen liittyvän sympatian ja jännitteen kokemiseen elokuvakontekstissa. Tulosten yhdistäminen toteutettiin rinnakkaisella monimenetelmäanalyysillä (paraller mixed method analysis). Tutkimuksessa käytetyt taustatarinat (narratiivinen virittäminen) eivät vaikuttaneet roolihenkilön sympaattisuuden arvioon. Narratiivinen virittäminen ei myöskään vaikuttanut arvioitavan roolihenkilön koko elokuvan aikaisen toiminnan oikeutukseen eikä yksittäisten tekojen hyväksymiseen, kun arvioitavia tekoja ja niiden taustalla olevia motiiveja pidettiin yksiselitteisesti moraalinormien vastaisina. Sen sijaan narratiivinen virittäminen lisäsi vastoin moraalinormeja olevan toiminnan (epäsopiva suutelu) hyväksyttävyyttä ja arviossa käytettävien perusteluiden monipuolisuutta, kun vastuu toiminnan toteutumisesta jakautui kahden henkilön välille. Katsojan jännitekokemusta narratiivinen virittäminen lisäsi erityisesti elokuvan kohtauksessa, jossa taustatarinan tiedot eivät selittäneet havaittua odotusten vastaista toimintaa (epäsoveliaan suhteen jatkaminen). Johtopäätöksenä todettiin, että narratiivinen virittäminen ei itsessään lisää havaitun käyttäytymisen moraaliarvion monipuolisuutta ja toiminnan hyväksyttävyyttä vaan ensisijaista on toiminnan laatu suhteessa moraalinormeihin. Narratiivinen virittäminen on kuitenkin keino lisätä moraaliarviossa käytettäviä selityksiä, joiden kautta ei yksiselitteisesti moraalinormeja vastoin olevan käyttäytymisen hyväksyminen voi lisääntyä. Moraaliarviossa jännitteeseen vaikuttavien tekijöiden kuten hyväksyttävyyden sekä jännitteen ja jännityksen suhteen selventämiseksi jatkotutkimuksissa olisi hyvä yhdistää subjektiivista kokemusta mittaavat itsearviomittarit ja objektiivisempaa tietoa tuottavat psykofysiologiset mittarit. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Aalto-yliopiston Neurotieteen ja Lääketieteellisen tekniikan laitoksen, Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Median laitoksen sekä Helsingin yliopiston Sosiaalitieteiden laitoksen kanssa. Kokeet suoritettiin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun käyttäytymistieteellisessä laboratoriossa The Aalto Choice Tank (ACT) -tiloissa.
  • Cantell, Mikko (2007)
    The weight of neoconservative ideology in world politics is generally identified and acknowledged. In spite of this more profound studies are found wanting. I attempt to make the ideology more understandable and approach it from a distinct point of view, examining neoconservatism's attitude to torture in the United States' 'Global War on Terror'. In so doing, my aim is also to clarify the thus far somewhat vague distinction between the current U.S. administration and neoconservatism in political and academic writing. I have utilized the theory of cognitive dissonance created by Leon Festinger to study the mechanisms in play concerning the different attitudes toward the use of torture. The theory has so far found very few applications in the study of international relations, but I believe there to be significant potential in its future use. On a more concrete level, I undertake to examine whether the core values of neoconservatism (human rights, liberal democracy, 'American values' and 'moral use of power') on the one hand, and condoning attitudes toward the use of torture on the other, give rise to an intolerable inner conflict that could be called cognitive dissonance. The use of torture is absolutely prohibited in international law, standards and norms. The most central internationally binding legal obligation prohibiting the use of torture is the Convention against Torture from 1984. The convention prohibits the use of torture in all cases and without exception. My study examines the question of torture in the context of the 'War on Terror' and the relation of torture to the individual. The individual rises in fact to be one of the most salient levels of analysis in the paper: each of neoconservatism's core values can be said to be based on defending the rights of the individual while torture can simultaneously be defined as being the ultimate denial of the individual worth and dignity. I conclude my study by asserting that neoconservatism's attitude toward torture has led to severe conflicts with its own core values. Although accurate definitions of the mechanisms used in alleviating the dissonance are impossible to find, the study gives evidence indicating that denial of responsibility and a rearranging of the hierarchy of internal values can have been included in the reduction of dissonance. I consider the notion that attempts to reduce dissonance typically 'spill over' to other seemingly unattached areas of decision-making very important. This means that in addition to core values or the fundamental level of ideology, past decisions also influence future decisions.
  • Putus, Ilona (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten nuorten ja aikuisten kokemuksia siitä, millainen merkitys kännykällä on heidän sosiaalisen elämänsä yhteydessä. Tähän yhteyteen on määritelty yksilön arkinen sosiaalinen vuorovaikutus, sosiaalinen toimijuus ja sosiaalisuus muita kohtaan sekä yksilön ihmissuhteiden laatu. Merkitysten arvioinnissa on hyödynnetty puolestaan Ervin Goffmanin sosiaalisen vuorovaikutuksen teorioita, yksilön toimijuutta määritteleviä teorioita, Leon Festingerin sosiaalisen vertailun teoriaa sekä Bowlbyn kiintymyssuhdeteoriaa. Aihetta on tutkittu paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana erityisesti kvantitatiivisista lähtökohdista, mutta kvantitatiivinen tutkimustieto ei varsinaisesti selitä sitä, miten tai miksi yksilöt ajattelevat kännykän käytön olevan yhteydessä sosiaaliseen elämäänsä. Siksi tämän tutkielman tavoitteena on antaa lisää selittävää ja yksityiskohtaista kvalitatiivista tutkimustietoa aiheesta. Tutkimusaineisto koostuu litteroidusta haastattelupuheesta, joka on kerätty kvalitatiivisen yksilö- ja ryhmähaastattelun metodeilla. Tutkimusaineiston analyysimenetelmänä on käytetty tulkitsevaa fenomenologista analyysia, jonka keskeisenä tavoitteena on yksilöllisten elämänkokemusten ja merkitysten psykologisen sisällön tunnistaminen ja tulkitseminen tutkimusaineistosta. Analyysin näkökulmaan on yhdistetty myös retorisen diskurssianalyysiin liittyvää kielenkäytön funktioiden tarkastelua, jolloin analyysissa huomioidaan myös yksilöiden kielenkäyttö eri merkitysten yhteydessä. Tällöin tarkastelu keskittyy siihen, miten haastateltavat asemoivat itsensä ja muut eri merkitysten yhteydessä ja millaisen vaikutelman he antavat itsestään ja toimijuudestaan kielenkäytön välityksellä. Aineiston avulla päädytään tulokseen, että haastateltavien kokemukset jakautuvat viiteen psykologiseen teemaan, joiden näkökulmasta kännykän käytölle määrittyy hyvin erilainen merkitys yksilön sosiaalisessa elämässä. Ensimmäisessä teemassa haastateltavat ilmaisevat selkeästi kielteisiä henkilökohtaisia kokemuksia kännykän käytöstä ja kokevat sen ensisijaisesti häiritseväksi välineeksi. Toisessa teemassa he puolestaan ilmaisevat myönteisiä henkilökohtaisia kokemuksia kännykän käytöstä ja kokevat sen ensisijaisesti tärkeäksi ja välttämättömäksi välineeksi. Kolmannessa teemassa haastateltavat kokevat kännykän käytön erityisesti jonkun tietyn kohderyhmän toimintana, jolloin sitä ei koeta merkitykselliseksi oman sosiaalisen elämän yhteydessä. Neljännen ja viidennen teeman yhteydessä haastateltavat kokevat kännykän käytön sekä omaan että kaikkien ihmisten sosiaaliseen elämään vaikuttavana toimintana, jolloin se määritellään joko yleisesti normaaliksi tai poikkeavaksi toiminnaksi. Analyysin avulla päädytään sellaiseen johtopäätökseen, että kännykällä voi olla nykyään samaan aikaan sekä positiivisia että negatiivisia merkityksiä yksilön sosiaalisessa elämässä. Positiiviseksi merkitykseksi voidaan tulkita se, että kännykän käyttö voi helpottaa yksilön sosiaalista toimijuutta ja oman kasvotyön hallintaa, jolloin se voi helpottaa yksilöä hallitsemaan omaa sosiaalista elämää. Negatiiviseksi merkitykseksi voidaan tulkita puolestaan se, että kännykän käyttö voi toisaalta myös liikaa määritellä ja hallita yksilön sosiaalista toimijuutta, jolloin se voi lisätä yksilön ahdistusta, epävarmuutta ja toiseuden tunnetta sosiaalista elämäänsä kohtaan.
  • Raunio, Katrianna (Helsingin yliopisto, 2019)
    The cornerstone of Finnish educational system is equity stating that all children have the same access to high quality basic education despite of their e.g. socio-economical status, ethnic back-ground or school district. However, according to the previous studies, educational outcomes have diverged in Helsinki (especially between the highest ranking and lowest ranking schools) due to socio-spatial segregation subverting the ideal of egalitarian and universalist schooling. This study focuses on teacherhood in a context of segregated urban area in Helsinki. My re-search questions are following: What kind of preconditions segregated neighbourhood engen-ders to teaching and teacherhood? What kind of teacherhood these preconditions create? And; how the official state school discourse is related to this teacher discourse? The research material of this qualitative case study consists of tematic interviews of five experienced and qualified teachers working at the same elementary school in eastern Helsinki. A high unemployment rate, low level of education, and high percentage of immigrants are determinants of the school district. The transcribed material was analysed by implementing critical discourse analysis to adduce the interfaces where teacher discourse and official state school discourse (e.g. national curriculum, Basic Education Act) were conflicting. Firstly, this study shows that school reality in a segregated urban area is incongruent with the ideals of national curriculum, Basic Education Act, and the official writings of Finnish National Agency for Education. This study describes how e.g. challenging student base, inappropriate resources and enlarged socialisation task confront teachers’ ideals causing cognitive dissonance. Secondly, I present the concept of negotiated normativity to describe the space where teachers create their own norms to meet the demands of their work. Teachers respond to cognitive dissonance by a process of negotiating new aimes and modifying their pedagogy.