Browsing by Subject "kohdentaminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Salokanto, Salla (Helsingfors universitet, 2017)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan blogikirjoitusten lukijapaikkoja ja kommentoijien suhtautumista niihin. Lukijapaikka on tekstiin rajautuva vastaanottajan tila, jota rajaavat tekstin vastaanottajaan suuntautuvat oletukset. Tutkielman aineistona on 12 blogikirjoitusta kommentteineen. Kuusi tekstiä on peräisin yksityishenkilön kirjoittamasta opetusalan blogista ja kuusi institutionaalisesta opetusalan blogista. Tutkielmassa tarkastellaan, millaisia lukijapaikkoja näiden kahden blogin blogikirjoituksiin hahmottuu. Lukijapaikka on monitasoinen käsite, ja sitä tarkastellaan muun muassa blogikirjoitusten esisopimusten, tekstiin muotoutuvien sisä- ja ulkoryhmien, puhuttelujen sekä direktiivien kautta. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, kuinka blogikirjoitusten kommenteissa suhtaudutaan pohjatekstin lukijapaikkojen rajauksiin: Millaisiin lukijapaikkojen rajauksiin otetaan kantaa? Millaisin keinoin? Tutkielmassa kommentit on jaoteltu kolmeen kategoriaan: 1) Kommentissa tuetaan tekstin lukijapaikkojen rajauksia 2) Kommentissa kyseenalaistetaan jokin pohjatekstiin hahmottuva lukijapaikka 3) Kommentissa ei oteta kantaa tekstin lukijapaikkoihin. Tämän jaottelun pohjalta tarkastellaan eri kategorioille tyypillisiä kielenpiirteitä sekä sitä, millaiset lukijapaikan rajaukset kirvoittavat kunkin kategorian kommentteja. Keskeisiksi tarkastelun kohteiksi nousevat evaluointi, suhtautumisen ja kohteliaisuuden keinot, persoonailmausten vaihtelu, oman kokemuksen käyttäminen argumenttina sekä moniäänisyyteen suuntautumisen tavat eli dialoginen laajentaminen tai supistaminen. Tutkielmassa osoitetaan, että eri kategorioiden kommenteissa käytössä ovat osin erilaiset kielelliset keinot. Lisäksi havaitaan, että blogikirjoituksen lukijapaikan rajauksen tavat vaikuttavat siihen, millaista kommentointia kirjoitus verkossa kirvoittaa. Ristiriitaisia, tiukkaan rajattuja tai kielteiseksi hahmottuvia lukijapaikkaa kyseenalaistetaan aineistossa eniten. Löyhärajaisia tai neutraaleja lukijapaikkoja ja blogikirjoituksessa ylläpidettyä etäkohteliaisuutta taas seuraa objektiivisuuteen pyrkivä kommentointi. Sen sijaan blogikirjoituksen aiheella ei tässä aineistossa ole yhtä havaittavaa vaikutusta siihen, millaisia kommentteja tekstit saavat.
  • Tokat, Pirkko (Helsingin yliopisto, 2009)
    Verkkari 2009 (5)
  • Hemmilä, Ville (2006)
    Tutkielman tarkoitus on selvittää arvopaperisalkun volatiliteetin riittävyyttä riskimääritelmänä. Yksin volatiliteetin tai volatiliteetista johdetun riskiluvun käyttäminen sisältää implisiittisesti tehtävän oletuksen normaalijakautuneista tuotoista. Näiden riskitunnuslukujen suosio kannustaa ottamaan selvää normaalijakaumaoletuksen teoreettisesta sekä empiirisestä riittävyydestä todellisten, usein ei-normaalisuutta ilmentävien, tuottojakaumien kontekstissa. Aihetta selvitetään esittelemällä volatiliteetin lisäksi kaksi vaihtoehtoista riskinmittaa. Nämä ovat: vasemmanpuoleinen osittaismomentti (engl. lower partial moment) sekä Value at Risk. Volatiliteettia arvioidaan vertailemalla sitä näihin vaihtoehtoisiin, ei-normaalisuuden huomioiviin, mittoihin. Kunkin riskinmitan teoreettista käyttökelpoisuutta arvioidaan mitan teoreettisen taustan ja sen hyötyfunktioimplikaatioiden perusteella. Lisäksi työssä on empiirinen osuus, jossa volatiliteetin käyttökelpoisuutta ja normaalijakaumaoletuksen oikeellisuutta arvoidaan kahdessa käytännönläheisessä sovelluskohteessa: strategisen allokoinnin tueksi tehtävissä tuotto-riski -optimoinneissa sekä riskibudjetoinnin tueksi tehtävässä lyhyen ennustehorisontin tiheysfunktioennustamisessa. Analyysin neljästä aikasarjasta muodostuva aineisto kuvaa yhdysvaltalaisten osakkeiden nimellistuottokehitystä vuosilta 1997–2004. Lyhyen ennustehorisontin tiheysfunktioennustaminen edellyttää usein rahoitusaikasarjojen tuottokovariaation ARCH-tyyppistä mallinnusta, näin myös käytetyn aineiston tapauksessa. Aineistoon päädytään sovittamaan yhdistetty GARCH(1,1)-t-DCC_INT -prosessi. Value at Risk luvut approksimoidaan soveltamalla ensimmäisen kertaluvun matriisimuotoisen Taylor-sarjan eli ns. delta-normaalin VaR-luvun laskentatapaa siten, että riskifaktoreiden ei-normaalisuuden vaikutusta arvioidaan Cornish-Fisher -sarjakehitelmän avulla. Tuloksena pelkän volatiliteetin minimoiminen osoittautuu riittämättömäksi strategisen allokaation valintakriteeriksi erityisesti riskiaversiivisen sijoittajan tapauksessa. Lyhyempään ennustehorisonttiin liittyvässä riskibudjetointiharjoitelmassa volatiliteetin implikoima normaalijakaumaoletus vaikuttaisi saavan aikaan alaspäin harhaisia ennusteita portfolion sisältämälle riskille, mutta harhaa ei voida pitää merkittävänä. Tutkielman keskeisimmät lähteet ovat: Markowitz, H. M (1952): Portfolio selection. The Journal of Finance, 7, 77-91. Fishburn, P. C. (1977): Mean-Risk Analysis With Risk Associated With Below-Target Returns. American Economic Review, 1977, 67, 116-126. Engle, R. (2002): Dynamic Conditional Correlation: A Simple Class of Multivariate Generalized Autoregressive Conditional Heteroskedasticity Models. Journal of Business and Economic Statistics, 20, 339-350.