Browsing by Subject "koivu"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-17 of 17
  • Paavilainen, Eero (Suomen metsätieteellinen seura, 1990)
  • Valle, K. J. (Suomen metsätieteellinen seura, 1934)
  • Kärkkäinen, Matti (Suomen metsätieteellinen seura, 1980)
  • Särkilahti, Eliisa; Valanne, Terho (Suomen metsätieteellinen seura, 1990)
  • Annala, Marja-Leena (Helsingin yliopisto, 2015)
    The goal of the research was to find out genetic gain and correlation of stem growth and quality traits in progeny trials of birch. Measurements and observation s of many traits are slow and expensive work. The costs could be decrease if some of the traits could be leaved unmeasured based on sufficient correlation between different traits. It’s very important to know association between different traits. Association can be even harmful. While some important trait becomes better some other can become worse. The internal and the external quality traits have a great importance for wood processing industry. The material of the research consists of eleven progeny trials established by The Finnish Forest Research Institute. Growth and quality trait were measured or observed. Measurements and observations were made at the age between 9-20 years. Change in mean of improved trait represents progress in tree improvement. This change is called genetic gain and it’s impressed usually as a relative value compared with mean of unimproved reference material. Reference material can even be other genetically improved material of different degree. Association between different traits was impressed with Spearman’s rank correlation coefficient. Nonparametric method was chosen because some traits were observed in rank order scales. Inconvenient for tree improvement is when association between growth and important quality traits is harmful. In this study was mainly found out remarkably genetic gain as well in growth as in quality traits in comparison with unimproved natural stand origins and even partly with earlier produced improved breeding material of different breeding degree. Correlation between stem volume and diameter at breast height were higher than between stem volume and height. There were several positive statistically significant correlations between growth and stem quality traits. Harmful correlation was found out between diameter at breast height and branch quality. Correlation between number of limbs and ramicorns had harmful correlation in some trials but correlations were quite weak. Ocular estimated general quality correlated well between its different factors. The costs of the practical forest tree breeding can be decreased by measuring fewer traits. Diameter at breast height is easy and quick trait to measure and correlate well between stem height and stem volume. Stem height could be leaved unmeasured. Because general quality correlates well between its different factors, other factors are not necessary to measure observe. Further research is needed within the reliability of the ocular observation. Differences in scaling within different person are important for reliability. Also the appropriate number of scales should be researched.
  • Kakkuri, Päivi (Helsingin yliopisto, 2017)
    Virus–related symptoms have been observed on the birch trees grown around Helsinki in recent years. Leaf roll, vein banding, chlorosis and subsequent necrosis on leaves are typical symptoms associated with Cherry leaf roll virus (CLRV) in birch trees. Similar symptoms have been observed in birch trees of different sizes and ages growing on different kind of habitats either on urban areas or forests. The leaves collected from the birch trees were first tested with DAS–ELISA to investigate the cause of the disease symptoms occurring on birch trees of Helsinki. The test was not reliable and precise enough to detect CLRV from leaf material. Total RNA was extracted from symptomatic leaf material to detect CLRV with RT–PCR. CLRV was detected from some of the tested leaf samples of birch trees from Myllypuro, Viikki, Hietaniemi, Kannelmäki, Kaisaniemi, Roihupelto industrial area, Roihuvuori, Siilitie and Tali. The PCR–products were sequenced to confirm that the virus detected was CLRV and to analyse the CLRV–isolates. According to the analysing and phylogenetic comparison of the sequences, all of the haplotypes identified belonged to group A (birch–cherry) of CLRV. The sequence identity among haplotypes were relatively high. The sequence identities among samples and two positive controls from Germany were equal to or greater than 94,7 %. The disease symptoms found in Birch trees of Helsinki could have been associated with CLRV infection. The infection could either have affected premature decline of the birch trees or could have exposed the trees to other abiotic and biotic stresses.
  • Kärkkäinen, Matti (Suomen metsätieteellinen seura, 1975)
  • Viramo, Juha (University of Helsinki, 1962)
  • Schalin, Ilmari (Suomen metsätieteellinen seura, 1967)
  • Tikka, P. S. (Suomen metsätieteellinen seura, 1949)
  • Meriluoto, Jaakko (Suomen metsätieteellinen seura, 1965)
  • Jozefek, Helen J. (Suomen metsätieteellinen seura, 1989)
  • Heiskanen, Veijo (Suomen metsätieteellinen seura, 1961)
  • Leikola, Matti; Pylkkö, Pentti (Suomen metsätieteellinen seura, 1969)
  • Helanne, Henrik (Helsingin yliopisto, 2019)
    Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen suomalaisen vanerikartellin toimintaa vuosina 1926–1927. Tämä Faneritehdasyhdistyksen nimellä toiminut vaneriyhtiöiden laaja vientikartelli syntyi muiden metsäteollisuuden yhteenliittymien esimerkkiä noudattaen 1920-luvun puolivälissä. Vaneriteollisuus oli uusi nouseva metsäteollisuuden toimiala, joka muodostui suurteollisuudeksi ensimmäisen maailmansodan jälkeen siirtomaakaupan ja Euroopan jälleenrakennuksen nostattaman rakennus- ja kuljetusratkaisujen kysynnän johdosta. Suomalaisen vaneriteollisuuden nopea kehitys nosti Suomen maailman suurimmaksi vanerin viejäksi maailmansotien välisenä aikana. Tutkielmassani selvitän tekijöitä, jotka ajoivat suomalaisia vaneritehtaita yhteistoimintaan. Lisäksi tutkin, mitkä olivat vanerikartellin tavoitteet ja miten sen sisäinen dynamiikka toimi. Tutkielmassani vastaan myös kysymyksiin, miten vanerikartelli vertautuu kartelliteorioihin ja miksi vanerikartelli hajosi laajassa muodossaan vain reilun vuoden toiminnan jälkeen. Kuten viimeisestä tutkimuskysymyksestä käy ilmi, käytän tutkielmassani metodologisina tulokulmina kartelliteorioita, joista ovat kirjoittaneet mm. Margaret C. Levenstein, Valerie Y. Suslow, Nicolas Schmitt, Rolf Weder, Joseph E. Harrington sekä John Haltiwanger. Käyttämäni aineistot jakaantuvat arkistolähteisiin, tutkimuskirjallisuuteen, painettuihin lähteisiin sekä digitaalisen sanomalehtiarkiston aineistoihin. Tärkeimmät arkistolähteet sijaitsevat Suomen Elinkeinoelämän keskusarkistossa (ELKA) Mikkelissä sekä A. Ahlström Osakeyhtiön historiallisessa arkistossa Noormarkussa. Vaneriteollisuuden akateemisen tutkimuskirjallisuuden puuttuessa työssä korostuvat muista vientikartelleista kirjoitetut artikkelit, metsäteollisuuden yleisteokset, yrityshistoriat sekä sanomalehtiaineisto. Tutkielman tärkeimmät tulokset voidaan jakaa teemoittain seuraavasti: ensinnäkin tutkielmassa havaittiin, miten vanerikartellin osallistuvilla tehtailla oli enemmän yhteisiä intressejä, kuin aiemmat käsitykset ovat antaneet olettaa. Esimerkiksi tuotannon standardisoimiseen ja ulkomaiseen kilpailuun liittyvissä kysymyksissä yhtiöt pääsivät yhteisymmärrykseen. Toisena tärkeänä teemana korostuivat taloudelliset suhdanteet, joilla oli merkittävä vaikutus sekä vanerikartellin muodostumisessa että hajoamisessa. Vaneritehtaita ajoi yhteistoimintaan heikko vanerimarkkinoiden tilanne, jonka jatkumisella oli myös merkittävä vaikutus vanerikartellin hajoamiseen. Kolmanneksi tärkeäksi teemaksi muodostui se, ettei vanerikartellin jäsenyrityksillä ollut yhteistä kokemusta markkinoiden menettämisestä, kuten esimerkiksi Suomen Paperitehtaitten Yhdistyksellä oli Venäjän paperimarkkinoiden osalta, mikä olisi lisännyt vanerikartellin onnistumisen edellytyksiä. Viimeinen merkittävä tutkimuksessa esiin noussut piirre liittyi siihen, että erilaisten ja eri kokoisten vaneritehtaiden intressien yhteensovittaminen muodostui lopulta mahdottomaksi yhtälöksi. Eniten vaikeuksia syntyi kartellin keskeisissä kysymyksissä, kuten hintatason määrittämisessä, tilausten jakamisessa sekä agenttikysymyksen ratkaisemisessa. Näiden erimielisyyksien vuoksi vanerikartelli lopulta hajosi marraskuussa 1927.