Browsing by Subject "kokeilu"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-8 of 8
  • Kaljonen, Minna; Salo, Marja; Lyytimäki, Jari; Furman, Eeva (Emerald Publishing Limited, 2020)
    British Food Journal 122 (11), 3313-3329
    Purpose The critical role of diet in climate change mitigation has raised behavioural approaches to the top of the agenda. In this paper, the authors take a critical look at these behavioural approaches and call for a more dynamic, practice-oriented understanding of long-term changes in sustainable food consumption and supply. Design/methodology/approach This approach is based on the experiences from a long-term experiment promoting sustainable eating in a workplace lunch restaurant using a series of informational and nudging techniques. In the experiment, the authors found that focussing solely on eating behaviours did not help to capture the multi-level change processes mobilised. The authors therefore propose a more dynamic, practice-oriented methodology for examining long-term changes in sustainable eating. The emprical data of the experiment are based on qualitative and quantitative data, consisting of customer survey, customer and kitchen personnel focus group discussions and monitoring data on the use of food items in the restaurant and their climate impacts. Findings The results draw attention to a series of practical challenges restaurants face when promoting sustainable eating. Directing analytical attention to tinkering helped to reveal the tensions brought about by labelling and nudging in menu planning and recipe development. The results show how tinkering required attentiveness to customers' wishes in both cases. Nudging offered more freedom for the restaurant to develop menus and recipes. In the case scrutinised, however, nudging customers towards tastier and more satiating vegetarian dishes included the use of dairy. This partly watered down the climate benefits gained from reduced meat consumption. Originality/value Rather than looking separately at changes in consumer behaviour and in the supply of food, the authors show how we need analytical concepts that enable the evaluation of their mutual evolution. Tinkering can assist us in this endeavour. Its adaptive, adjustive character, however, calls for caution. The development of praxis in food services and catering requires critical companions from the transdisciplinary research community. Research can provide systematic knowledge on the impacts of labels and nudges on kitchen praxis. However, research itself also needs to tinker and learn from experiments. This necessitates long-term speculative research strategies.
  • Nuotiomäki, Annika (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tarkastelen tässä tutkielmassa hiilijalanjälkitestien ja hiilijalanjäljen pienentämiseen tähtäävien kokeilujen kehittäjien näkemyksiä parhaista tavoista suomalaisten ohjaamiseen kestävämpiä elämäntapoja kohti. Etsin tutkielmassa vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Minkälaisiin käsityksiin kuluttajista hiilijalanjälkitestit ja hiilijalanjäljen pienentämiseen liittyvät kokeilut perustuvat? 2. Millä tavoilla testin kehittäjien mielestä kuluttajia voi parhaiten ohjata kohti kestävämpiä elämäntapoja? Perustan tutkielman vihreän kuluttajuuden käsitteeseen sekä aiempaan hiilijalanjälkitesteistä ja ruohonjuuritason kokeiluista, erityisesti energiakokeiluista ja älykkäistä sähköverkoista tehtyyn tutkimukseen. Hiilijalanjälkitestien kehittäjiä on tutkittu vähän, mutta energiakokeilujen yhteydessä kehittäjien näkemyksiä kokeilujen osallistujista on tutkittu enemmän. Käytän tutkielmassa asiantuntijahaastattelujen vastauksista tehtyä sisällönanalyysia. Haastattelut on tehty talven 2018-2019 aikana. Tuloksena oli, että parhaita keinoja ohjaamisessa olivat henkilökohtainen apu asiantuntijoiden sekä vertaisryhmien muodossa, erilaisten elämänvalintojen ja -tilanteiden kuten asuinpaikan tai rahatilanteen tunnistaminen ja huomioiminen, erilaisten kulutusvalintojen suhteellisten vaikutusten vertailu ja vaikutuksista viestiminen sekä kestävien elämäntapojen hyväksyttävyyden lisääminen niiden trendikkyyttä kasvattamalla. Ohjausvastuun koetaan olevan ennen kaikkea julkisella sektorilla ja yrityksillä, mutta yksityishenkilöillä on vastuu vaatia uudenlaisia ratkaisuja.
  • Moilanen, Fanni (Helsingin yliopisto, 2019)
    Sustainability transitions literature addresses societal challenges relating to sustainability and offers alternative visions as solutions. Transition of the energy system is central in mitigating climate change and attaining sustainability. District heating is a fundamental part of the Finnish energy system, and the majority of heat is produced with fossil fuels. This case study investigates the low temperature and two-way district heating experiment of Skanssi in Turku. Transitions evolve from local experiments i.e. niche innovations, which propose visions of sustainable alternatives. The implementation and diffusion of these alternatives is challenged by various hindrances, such as institutionalized practices. The aim of the study is to investigate the district heating experiment of Skanssi by utilizing sustainability transition literature. In addition, the study examines the institutions that hampered the implementation of the local niche innovation. The research data was collected by interviewing the central actors related to the development and implementation of the local district heating experiment. The interview data was analyzed using theory-guided content analysis. Internet based material of the case was utilized as secondary data. The local district heating experiment was initiated by the regional energy company in cooperation with the city of Turku. The experiment was expected to decrease greenhouse gas emissions and to provide decentralized heat production in the Skanssi area. The implementation of the experiment had halted in 2018, and a two-way heating system had not been realized. Slow construction of the houses in the area hindered the implementation of the experiment. In addition various regulative, normative and cultural-cognitive institutions effected the planning and implementation of the experiment. The lack of regulation concerning two-way heating systems increased uncertainty around the experiment. Furthermore, the experiment did not suit the practices, roles and interests of both the inhabitants and housing developers. The findings show that two-way district heating systems are still highly uncommon, and thus their implementation is inert and uncertain. After the data collection of this study there have been changes in the district heat sector, which may have influenced the development of the experiment in Skanssi. Since local experiments are essential in advancing the energy transition, it would be important to continue implementation of the local district heating experiment.
  • Matschoss, Kaisa; Kajoskoski, Tuija Stina Orvokki; Laakso, Senja; Apajalahti, Eeva-Lotta; Heiskanen, Eva; Luomaniemi, Virve Kaarina (2020)
    Tässä artikkelissa tarkastelemme kestävän kulutuksen kokeilua, jossa kotitaloudet kokeilivat keinoja vähentää energiankulutusta kahdessa arkisessa käytännössä, lämmityksessä ja pyykinpesussa. Kokeilu perustui tutkimusasetelmaan, jossa vertailtiin kotitalouksien mahdollisuuksia muuttaa käytäntöjään joko yksinään tai osana kotitalouksista muodostettua yhteisöä, koska yhteisön tuen merkitystä on painotettu kirjallisuudessa. Kokeilu toteutettiin samanaikaisesti kahdeksassa eri maassa syksyllä 2018. Tässä artikkelissa analysoimme sitä, eroaako yhteisöllinen living lab käytäntöjen tai energian kulutuksen muutosten osalta yksilöllisestä living labista, ja minkälaisia eroja yhteisöllisen ja yksilöllisen living labin välillä on havaittavissa. Tutkimuksemme perustuu laajaan seitsemän osallistujamaan määrällisen aineiston ja Suomessa kokeiluun osallistuneiden haastatteluaineiston analyysiin. Tutkimuksemme osoittaa, että yhteisöllinen ja yksilöllinen living lab voivat tuottaa erilaisia tuloksia. Syyt liittyvät yhteisöstä saatavaan vertaistukeen, sosiaaliseen oppimiseen ja mahdollisuuteen haastaa sosiaalisia normeja.
  • Holma, Anne; Pitkänen, Kati; Myllyviita, Tanja; Kaljonen, Minna; Rönkkö, Reeta; Karvonen, Jaakko; Karjalainen, Linda (Suomen ympäristökeskus SYKE, 2019)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 27/2019
    Tämä raportti perustuu vuosina 2016–2019 toteutettuun ”Kohti vähähiilisiä kyliä” (KVK) -hankkeeseen, jossa käynnistettiin paikallisia kokeiluja ja kannustettiin kyliä ottamaan käyttöön hiiliviisaita eli hiilipäästöjä vähentäviä tai hiiltä varastoivia ratkaisuja. Hanketta toteutettiin 19 pohjoiskarjalaisella kylällä ja sitä rahoitti Manner-Suomen maaseutuohjelma. Raportissa esitellään Kohti vähähiilisiä kyliä hankkeessa ja jo aikaisemmin Pohjois-Karjalan maakunnan kylissä toteutettuja kokeiluja ja arvioidaan millaisia vaikutuksia niillä on ollut hiilipäästöjen vähenemisen kannalta. Lisäksi arvioidaan kokeilujen yhteisöllisiä vaikutuksia, sekä vaikutuksia sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen kylällä. Kokeilut liittyvät uusiutuvan energian käyttöön, energiatehokkuuden edistämiseen, kimppakyyteihin, jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen, lähiruokaan ja ruokahävikin välttämiseen sekä hiilensidontaan tähtääviin toimiin. Kokeilujen valinta tapahtui kyläsuunnitteluprosessin kautta. Kokeilujen ilmastovaikutukset arvioitiin elinkaariarviointimenetelmällä. Muiden yhteisöllisten vaikutusten arvioinnissa hyödynnettiin yhteisöjen toimintakykyä ja pääomia tarkastelevia arviointikehikkoja, joiden pohjalta arvioitiin lisäksi kokeilun positiiviset ja negatiiviset vaikutukset kyläyhteisön sosiaaliseen, inhimilliseen, kulttuuriseen, rakennettuun ja luonnon ympäristöön sekä poliittiseen pääomaan. Kehikkoa voidaan hyödyntää jatkossa yhteisö- ja kyläkohtaisten kokeilujen kokonaisvaltaiseen arviointiin ja suunnitteluun. Päästövähennyksiä saatiin aikaan erityisesti energiaratkaisuihin liittyvissä kokeiluissa. Uusiutuvilla aurinko- ja tuulienergialla voidaan korvata muuta energiantuotantoa, jonka kasvihuonekaasupäästöt ovat suuremmat. Vastaavasti liikkumiseen ja jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen liittyvissä kokeiluissa positiiviset ympäristövaikutukset syntyvät vähentyneinä henkilö- tai jäteauton ajokilometreinä, kun erilaisia matkasuoritteita yhdistetään tai ihmiset käyttävät kimppakyytejä. Usean kokeilun osalta suorat ilmastopäästövähennykset jäivät vaatimattomiksi, mutta kun huomioidaan kokeilujen vaikutukset yhteisön toimintakykyyn, voivat vaatimattomammatkin kokeilut saada aikaan merkittäviä vaikutuksia ja positiivisen kehityskierteen. Yhteiset kokeilut tuovat konkretiaa abstraktiin ilmastokysymykseen ja keinoja, joiden kautta kaikki voivat osaltaan vaikuttaa. Parhaimmillaan pilottikohteet ja kokeilut voivat tarjota oppia myös muille ja innostaa kokeilemaan ja kehittämään toimia eteenpäin. Ympäristötoimilla voidaan edistää myös muita kyläyhteisölle tärkeitä asioita ja tukea kylän toimintakykyä. Erilaiset kimpparatkaisut toivat kustannussäästöjä esimerkiksi jätemaksuihin ja autoilun aiheuttamiin kuluihin. Suuremmissa energiainvestoinneissa kylälle saattoi koitua kokeilusta ylimääräisiä kuluja. Mikäli kokeilujen vaikutuksia arvioidaan laajemmin paikallistalouden näkökulmasta ja yhteisön taloudellisen pääoman näkökulmasta, on monen kokeilun saama Leader-tuki tarkoittanut suoraa tulonsiirtoa paikallistalouteen. Erilaisilla maisemanhoidollisilla sekä kylän yhteisiin rakennuksiin ja infrastruktuuriin liittyvillä toimenpiteillä voi olla positiivinen vaikutus rakennettuun ympäristöön kytkeytyvään pääomaan. Monissa kokeiluissa yhteisön kyky hyödyntää sosiaalista ja inhimillistä pääomaa olivat ratkaisevassa roolissa kokeilujen käynnistämiseen, mutta kokeilut myös paransivat yhteisön verkostoitumista ja osaamista.
  • Hagman, Anne-Marie (Uudenmaan ympäristökeskus, 2009)
    UUDra 16/2009
    Raaseporin kaupungin Karjaan ja Tammisaaren kaupunginosien sekä Inkoon kunnan alueella sijaitsevan Källträskin kunnostuksessa kokeiltiin fosforin kemiallista saostamista vuonna 2006. Uudellamaalla ei ollut tätä ennen käytetty kyseistä menetelmää järvien kunnostuksessa. Aloite pilottihankkeesta tuli paikalliselta ympäristöyhdistykseltä, joka myös otti vastuun hankkeen vetämisestä. Kunnostushankkeesta saatiin tärkeää tietoa menetelmän toteuttamisesta ja vaikutuksista sisäisen kuormituksen vähentämiseen. Hanketta voidaan pitää esimerkkinä kunnostusprojektin vetämisen vaativuudesta ja monitahoisuudesta.Tässä raportissa kootaan yhteen hankkeen aikana ja sen jälkeen eri tekijöiden tekemät tutkimukset ja selvitykset. Samoin hankkeen vaatima lupaprosessi kuvataan. Lisäksi raportin loppuosassa on tarkasteltu käsittelyn vaikutuksia Källträskin nykyiseen veden laatuun. Raportti jakautuu kolmeen osaan, ensimmäinen kuvaa hankkeen hallinnointia, toinen tutkimuksia ja kolmannessa arvioidaan hankkeen läpiviemistä. Kemiallisen käsittelyn vaikutuksia Källträskin tilaan on vaikea havaita. Veden laadussa ei näy selviä muutoksia. Kasvillisuudessa on havaittavissa muutoksia. Karuja oloja kuvastava ruskoärviä lisääntyi, mutta toisaalta myös rehevyyttä ilmaisevia pikkulimaskaa ja kilpukkaa alkoi esiintyä. Pohjaeläimet kertovat järven rehevyydestä. Pohjan tilaa kemiallinen käsittely tuskin on parantanut, koska pohjaeläinlajisto kuvaa huonoja oloja. Kalaston rakenteeseen käsittelyllä ei ollut vaikutusta, rapukanta saattoi heiketä sen seurauksena. Paikalliset ovat havainneet järven tilan parantuneen käsittelyn jälkeen. Tila voi olla parempi, vaikka vedenlaatumittauksista sitä ei voida havaita. Ainakaan käsittelyn jälkeen ei ole esiintynyt runsaita leväkukintoja. Järven tilaa kannattaa yhä seurata, jotta saataisiin näkyviin mahdolliset pitkäaikaiset vaikutukset. Kemiallinen käsittely toiminee parhaiten hyvin rehevissä järvissä, joissa on voimakas sisäinen kuormitus eikä ulkoista kuormitusta tule yli sallitun tason. Samoin järven pieni koko on etu.
  • Vaahtera, Anu; Pitkämäki, Antti; Hjelt, Mari; Saario, Mari (Ympäristöministeriö, 2015)
    Ympäristöministeriön raportteja 15 | 2015
    Tässä raportissa esitellään vihreän talouden kokeilu- ja kehittämishankkeiden arviointityön tulokset. Arviointityö suoritettiin vuoden 2014 aikana. Arviointityön tavoitteena on ollut arvioida yksittäisten hankkeiden ja kokeilujen vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja tulosten hyödynnettävyyttä. Arvioitavia hankkeita on ollut yhteensä 14. Samalla on arvioitu ympäristöministeriön vihreän talouden rahoituksen kokonaisvaikuttavuutta. Lisäksi arvioinnin tavoitteena oli tuottaa arviointiin valittujen hankkeiden projektipäälliköille ja ohjausryhmälle alustavia havaintoja ja suosituksia jo arvioinnin aikana. Arvioinnin kohteena on ollut sekä kierrätystä ja uusiomateriaalien käyttöä edistäviä hankkeita, joiden tavoitteena on ollut edistää ympäristö- ja jätepoliittisia tavoitteita, sekä kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman (”Vähemmästä viisaammin”) tavoitteita edistäviä hankkeita, joissa on kokeiltu ekotehokkaita ratkaisuja liikkumisessa, asumisessa ja ruokailussa. Arvioinnin kohteena olleet hankkeet ovat olleet hyvinkin erilaisia toisiinsa nähden. Hankkeiden kokonaisrahoituksen suuruus on vaihdellut 29 000 € - 430 000 € välillä, josta vihreän talouden kokeilurahoituksen osuus on ollut 29 000 € - 250 000 €. Monissa hankkeissa tavoitteena on ollut yritysten liiketoimintamallien uudistaminen kehittämällä kokonaan uusia tuotteita ja palveluita. Osassa hankkeista taas on tavoiteltu kotitalouksia ja kuluttajia, joiden toimintaan ja asenteisiin on pyritty vaikuttamaan. Kaikille hankkeille tyypillistä on ollut käytännön kokeiluvaihe, jossa uutta konseptia tai toimintamallia on testattu. Kokeilu- ja kehittämishankkeet ovat merkittävä avaus kohti kokeilukulttuurin vahvistamista. Tehdyt kokeilut ovat myös olleet aitoja siinä mielessä, että ilman vihreän talouden kokeilu- ja kehittämisrahoitusta niistä suurta osaa ei olisi toteutettu. Rahoitus on siten katalysoinut uutta toimintaa. Hankkeissa on tunnistettavissa innovatiivisia uusia toimintamalleja ja muutamia erittäin onnistuneita kokeiluja.
  • Pétas, Veera (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkielma käsittelee suomalaisia järjestöjä ja kokeilemalla kehittämistä. Järjestöjen suhdetta kokeilemalla kehittämiseen tarkastellaan Aalto-yliopisto toteuttaman Kokeilemalla ja kokemalla kehittäminen –hankkeen kautta. Hanke toteutettiin vuosien 2015-2017 aikana. Hankkeen tavoitteena oli luoda kokeilemisesta ja kokemalla kehittämisestä osa järjestöjen jokapäiväistä toimintaa ja kehittämistä. Tutkielmassa pyritään selvittämään, miksi järjestöt kokivat tarvetta ottaa käyttöön kokeilemalla kehittämisen menetelmä. Tähän liittyy kysymyksiä siitä, miten järjestöjen toimintaympäristö on muuttunut, miten järjestöjen toiminnan merkitys on muuttunut sekä miten innovatiivisuuteen liittyviä arvoja liitetään yhteen järjestöjen perinteisten arvojen kanssa. Tutkielman aineisto koostuu viiden järjestön työntekijöiden haastatteluista, hankkeen tarjoamasta kokeilemalla ja kokemalla kehittämisen kurssin havainnoinnista sekä vierailuista järjestöjen toimistoilla. Haastatteluissa on mukana viisi ryhmähaastattelua ja kuusi yksilöhaastattelua. Haastattelut litteroitiin, jonka jälkeen niistä tehtiin sisällönanalyysi. Sisällönanalyysin kautta esille nousivat seuraavat teemat: rahoitushakemukset ja järjestöjen välinen kilpailuasetelma, aktiivisuus ja innovatiivisuus työnteossa sekä kokeilukulttuurin ja järjestömaailman väliset arvoerot. Tutkielmassa todetaan, että keskustelu kokeilukulttuurista tuo esille, kuinka luovuuden ja innovatiivisuuden diskurssi on sulautunut osaksi haastateltavien puhetta ja sanastoa. Kysymykset toimintaympäristön muutoksesta, järjestötoiminnan merkityksen muutoksesta ja innovaatioihin liitettävistä arvoista paljastavat, miten puhe innovaatioista ja kokeiluista ovat siirtymässä teknisestä tuotekehityksestä ja yritysmaailmasta kohti palveluiden tuottamista ja järjestöjen maailmaa. Lisäksi tutkielmassa todetaan, että järjestöt ovat kokeilukulttuurin omaksuminen kautta liikkumassa kohti yritysmäistä toimintaa. Puhe innovaatiosta ja kokeilukulttuurin omaksuminen järjestötyössä kuvastavat laajempaa muutosta järjestöjen arvoissa. Kokeilemalla kehittämisen menetelmän käyttöönotto kuvastaa muutosta, jossa kolmannen sektorin organisaatioista kehittyy yhä enemmän sosiaalisten palvelujen tarjoajia, jotka työllistävät palkallisia asiantuntijoita. Uusi menetelmä kuvaa myös työtaitojen muutosta ja nykyisessä ympäristössä kuljetaan kohti yrittäjämäistä asennetta järjestöjen parissa. Kokeilemalla kehittäminen edustaa siis strategisten innovaatioiden yleistymistä, mikä kertoo tapahtuvasta kulttuurisesta muutoksesta kolmannen sektorin organisaatioissa.