Browsing by Subject "kolumnit"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 23
  • Ala-aho, Lauri (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä tutkielmassa tarkastelen Maghreb-maiden (Marokko, Algeria, Tunisia) kontekstissa syntynyttä ḥogran käsitettä kahden eri marokkolaisen aineistokokonaisuuden avulla. Ḥogran käsitteellä viitataan tilanteeseen, jossa yhteiskunnan hierarkkiset valtasuhteet asettavat osan ihmisistä yhteiskunnallisen arvoasteikon pohjalle, ja näiden ihmisten ihmisarvoa eri tahot voivat loukata ilman rangaistusta. Käsitteeseen sisältyy vahvasti ajatus viranomaisvallan väärinkäytöksistä, korruptiosta sekä näiden ilmiöiden aiheuttamasta päivittäisestä tilasta niille ihmisille, joita valtiovalta ei suojele. Termi juontuu arabian kielen verbistä ḥaqara, jolla tarkoitetaan halveksuntaa ja alaspäin katsomista. Ḥogralla viitataan kuitenkin laajempaan ilmiöön, ja sillä tarkoitetaan tutkija Abdelmajid Hannoumin mukaan valtion syrjivää julkisivua. Tarkastelen tutkielmassani marokkolaisen toimittajan Rachid Ninin vuonna 2008 Al-Masāʾ –sanomalehdessä julkaisemia yhteiskunnallisia epäkohtia käsitelleitä kolumneja ja piirtäjä Mohammed Nassibin YouTube- animaatiosarjaa Bouzebalin tarinat (Ḥikāyāt Bouzebal), jonka ensimmäisen jakson Nassib julkaisi vuonna 2012. Tutkimuskysymykseni on, miten ḥogran käsitteen voi ymmärtää aineistoni pohjalta jälkikoloniaalisen teorian näkökulmasta. Teoreettisena lähtökohtana hyödynnän kamerunilaisen poliittisen teoreetikon Achille Mbemben ajatuksia jälkikoloniaalisesta vallankäytöstä. Tutkielmani kannalta tärkeimpiä Mbemben ajatuksia ovat hänen huomionsa siirtomaavalta-ajan jälkeisistä valtion banaaleista vallankäytön muodoista ja eräänlaisesta vulgaarisuuden estetiikasta, jota jälkikoloniaalisten hallintojen epälegitiimi vallankäyttö on synnyttänyt hallinnon ja kansalaisten väliseen kanssakäymiseen. Mbemben ajatukset banaaleista vallankäytön muodoista yhdistyvät Rachid Ninin huomioihin yhteiskunnan paradoksaalisesta tilasta, kun jotkin yhteiskunnan osa-alueet eivät toimi niin kuin niiden olettaisi, koska yhteisten ideaalien toteutumisen tielle saattaa ennalta-arvattavasti tulla ne samat tahot, jotka näitä tavoitteita asettavat. Mohammed Nassibin Bouzebalin tarinoissa Mbemben vulgaarisuuden estetiikka tulee puolestaan esille. Bouzebal on Nassibin animaatiosarjan päähenkilö, mutta henkilön nimellä tarkoitetaan Marokon puhekielessä yleisesti yhteiskunnan marginaalissa elävää ”ylijäämäkansalaista”. Täten ḥogra näyttäytyy aineistossa kahdella tavalla: Ninin artikkeleissa korostuu ḥogran institutionaalisempi taso yhteiskunnan paradoksaalisina ilmiöinä, kun taas Bouzebalin tarinoissa päähenkilö on itse ḥogran alainen ihminen (maḥgour), joka tuntee yhteiskunnan syrjivyyden päivittäisessä elämässään ja on tämän vuoksi myös itse karkea ja huonokäytöksinen ihminen. Laajojen arabikevään mielenosoitusten seurauksena vuonna 2011 ulkovaltojen huomio kiinnittyi myös Marokkoon ja mielenosoittajien vaatimuksiin hallinnon uudistamisesta. Tutkielmani tarkoituksena on tuoda esille niin arabikevään yhteydessä kuin myös paljon sitä ennen ja sen jälkeenkin käytetyn ḥogran käsitteen ulottuvuuksia. Eri yhteiskuntien ilmiöitä on tärkeää pystyä tarkastelemaan myös niiden omilla, niin kutsutuilla emic-tason käsitteillä, jotta ymmärrys näistä ilmiöistä ei jäisi vain ulkopuolisten käsitteellistyksien varaan.
  • Koskela, Lasse (Helsingin yliopisto, 2012)
    Verkkari 2012 (5)
  • Koskela, Lasse (Helsingin yliopisto, 2014)
    Verkkari 2014 (1)
  • Koskela, Lasse (Helsingin yliopisto, 2011)
    Verkkari 2011 (7)
  • Koskela, Lasse (Helsingin yliopisto, 2012)
    Verkkari 2012 (8)
  • Koskela, Lasse (Helsingin yliopisto, 2014)
    Verkkari 2014 (2)
  • Koskela, Lasse (Helsingin yliopisto, 2012)
    Verkkari 2012 (1)
  • Koskela, Lasse (Helsingin yliopisto, 2012)
    Verkkari 2012 (2)
  • Koskela, Lasse (Helsingin yliopisto, 2012)
    Verkkari 2012 (4)
  • Koskela, Lasse (Helsingin yliopisto, 2013)
    Verkkari 2013 (5)
  • Koskela, Lasse (Helsingin yliopisto, 2013)
    Verkkari 2013 (1)
  • Koskela, Lasse (Helsingin yliopisto, 2013)
    Verkkari 2013 (6)
  • Koskela, Lasse (Helsingin yliopisto, 2012)
    Verkkari 2012 (7)
  • Koskela, Lasse (Helsingin yliopisto, 2013)
    Verkkari 2013 (4)
  • Koskela, Lasse (Helsingin yliopisto, 2012)
    Verkkari 2012 (9)
  • Koskela, Lasse (Helsingin yliopisto, 2011)
    Verkkari 2011 (8)
  • Koskela, Lasse (Helsingin yliopisto, 2012)
    Verkkari 2012 (3)
  • Koskela, Lasse (Helsingin yliopisto, 2011)
    Verkkari 2011 (9)
  • Koskela, Lasse (Helsingin yliopisto, 2013)
    Verkkari 2013 (2)
  • Biri, Ylva (Helsingin yliopisto, 2017)
    The purpose of this study is to analyse the use of metadiscourse in English speaking opinion writing on blogs, news sites and the websites of newspapers. Metadiscourse is a theoretical framework for describing linguistic constructions used to structure or comment on the discourse of a text. How metadiscourse is used depends on the genre and the audience of the text. Previous research, much of which has been qualitative, has shown that metadiscourse is used in opinion writing partly to make the author’s viewpoint more organised and understandable, partly to appeal to the audience in a more direct manner. The aim of this study is to describe how different types of metadiscourse correlate with each other, that is, which types of metadiscourse often occur in the same text. The method used is Multi-Dimensional Analysis, a corpus-driven quantitative method based on Factor Analysis. The data used is a collection of blogposts and opinion articles; the corpus of 285,000 words has been annotated with 13 metadiscourse marker categories. The Multi-dimensional analysis yields four statistically significant factors that describe the rhetorical strategies used to acknowledge the elements in the text and the presence of the author and the reader. The four factors are named according to their functions as (1) Writer-oriented text, (2) Solidarity, (3) Reader-oriented text, and (4) Intertextuality. The analysis compares blogs, news sites and the websites of newspapers from the perspective of genre analysis. The results show a range of variation between writers of the same genre, but in general opinion writing from the websites of newspapers is low on metadiscourse and it is used mainly to refer to cited sources. Meanwhile, news sites tend to refer to the reader through the pronoun “you” or the pronoun “we”, which in context can be understood to include the reader. Bloggers refer more often to themselves than to their readers and rarely use the inclusive “we”. The genres blogs and news sites also contain the least explicit references to sources. This study is an example of how metadiscourse can be analysed using a Multi-dimensional method. Even a study based on a smaller dataset can yield information that can be used to develop the theoretical framework of metadiscourse.