Browsing by Subject "kommentit"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Dara, Dahat (Helsingin yliopisto, 2021)
    COVID-19-pandemian myötä vuotta 2020 on varjostanut epävarmuus ja pelko, mikä on havaittavissa sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa käytävässä keskustelussa. Sosiaalisen median käytössä korostuu eri kanavien rooli sekä tiedon lähteenä että käyttäjien omien näkemysten ilmaisemisen välineenä. Lisäksi sosiaalisessa mediassa korostuu käyttäjien välinen vuorovaikutus. Sosiaalisen median käyttäminen terveyteen liittyvän tiedon lähteenä voi kuitenkin olla ongelmallista, erityisesti jos tieto erkaantuu tieteellisesti todistetusta faktasta. Sosiaalisessa mediassa esiintyvän diskurssin tarkasteleminen voi kuitenkin laajentaa ymmärrystämme käyttäjien suhtautumisesta ja asenteista uhkaavien infektiosairauksien vaaroihin sekä leviämisen estämiseen liittyviin toimenpiteisiin. Tämän tutkimuksen osalta COVID-19-pandemiaa lähestytään kasvomaskien käyttöön liittyvän diskurssin tarkastelulla suhtautumisen näkökulmasta. Analyysissa sovelletaan Martinin ja Whiten suhtautumisen teoriaa (Appraisal theory), jonka avulla voidaan havainnoida puhujien asennoitumista kasvomaskien käyttöön tarkastelemalla kielessä ilmenevää evaluaatiota. Teorian viitekehys koostuu kolmesta järjestelmästä: asennoituminen (attitude), sitoutuminen (engagement) ja asteittaisuus (graduation). Tämä tutkimus on rajattu asennoitumisen järjestelmään, joka jakautuu edelleen kolmeen alajärjestelmään: tunteiden ilmaisuun (affect), toiminnan arvosteluun (judgement) sekä esineiden ja asioiden arvottamiseen (appreciation). Suhtautumisen teoriassa kieli mielletään systeemis-funktionaalisesta kieliteoriasta lainaten merkitysten viestittämisen järjestelmänä, jossa evaluaatio toteutuu puhujan valitessa lukuisien mahdollisten merkitysten välillä. Tutkimuksen aineistona käytetään yhdysvaltalaisessa Washington Post -lehdessä julkaistua kasvomaskien oikeaoppiseen käyttöön ohjeistavan uutisartikkelin kommenttiosiota. Kommenttiosio koostuu yhteensä 137 kommentista, joista 114 sisältää kasvomaskien käyttöön liittyvää asennoitumista. Näissä 114 kommentissa ilmenee asennoitumista yhteensä 147 kertaa. Kommenttien analysoinnissa sovelletaan kvalitatiivista analyysia, jonka avulla kommenteista ensin täsmennetään asennoitumisen esiintymät. Tämän jälkeen analyysissa määritellään tarkemmin mitä kasvomaskeihin liittyvää aspektia arvioidaan, mikä on asennoitumisen polariteetti ja mihin arviointi sijoittuu asennoitumisen alajärjestelmissä. Tulokset osoittavat, että kasvomaskeihin liittyvässä diskurssissa korostuu ihmistoiminnan arvostelu, mikä ilmenee kasvomaskien käyttämättä jättämisen kielteisenä arvosteluna. Myös kasvomaskien sääntöihin sekä sääntöjen toteutumiseen ja valvontaan liittyvät epäjohdonmukaisuudet saavat osakseen kielteistä arvottamista. Tuloksissa ilmenee myös negatiivista asennoitumista poliittisia johtajia ja instituutioita kohtaan sekä näkyvää poliittista vastakkainasettelua, jossa kasvomaskien käyttämättömyys mielletään oikeistolaisen ideologian seuraukseksi. Tulokset viittaavat siihen, että kasvomaskeihin suhtaudutaan myönteisesti ja niiden tärkeys sairauden leviämisen estämiseksi tiedostetaan.
  • Nurmi, Jussi (Helsingin yliopisto, 2019)
    Vuonna 2013 Japanissa luotiin maskottihahmo, jonka tehtävänä on levittää tietoa Japanin ja Venäjän saarikiistasta ja saada nuoria japanilaisia mukaan aluevaatimustoimintaan. Yhtenä alustanaan maskotti käyttää Twitteriä, jossa keskusteluun voi osallistua kommentoimalla. Maskotti sai suuren suosion julkaisemalla nationalistisia ja provokatiivisia tviittejä, joissa vaadittiin saaria takaisin ja syytettiin Venäjää laittomasta miehityksestä. Maskotti kuitenkin muutti sävyään vuoden 2017 kuluessa, mikä suututti sen Twitter-seuraajat ja he alkoivat sättiä maskottia. Tässä tutkielmassa tarkastelen kielteisen suhtautumisen ilmaisukeinoja. Tutkimusaineistoni koostuu edellä mainitun maskotin vuodenvaihteessa 2018–2019 julkaisemien tviittien yhteensä 400 kommentista. Hyödynnän analyysissäni diskurssianalyyttisiä työkaluja (Jokinen, Juhila & Suoninen 2016; Gee 2011, 2014; Maynard 2004, 2005). Analyysi paljasti, että kommentoijat käyttävät monipuolisia ilmaisukeinoja kielteisen suhtautumisen osoittamiseen. Leksikaalisista valinnoista keskeisenä havaintona on, että valitut sanat usein itsessään sisältävät kielteisen merkityksen. Analyysi paljasti myös, että kommentit sisältävät useita pragmaattisia funktioita kuten herjausta, käskyjä, ironiaa ja sodanlietsontaa. Maskotin lisäksi kommentoijat osoittavat kielteistä suhtautumistaan esimerkiksi Japanin ja Venäjän valtioita kohtaan. Tutkimus oli kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa keskitytiin saarikiistaa mainostavan maskotin tviittien sävynvaihdon seurauksena syntyneeseen kommentoijien kielteisen suhtautumisen ilmaisun aaltoon. Diskurssianalyysi teoriana ja metodina soveltui tutkimukseen, koska sen käyttö mahdollisti tutkijan kiinnittämään huomiota aineiston tarkastelun ohessa myös laajempaan kontekstiin eli koko aluekiistan ympärillä vellovaan keskusteluunkin. Tutkimusaiheeni eli ”epäihmisolennon” tai robotin kaltaisen maskottihahmon kirjoituksiin reagointi lienee jatkossakin relevantti, sillä tekoälyn ja robotiikan kehittyessä palveluita luultavasti on saatavilla kasvavissa määrin automatisoidusti. Tällöin tutkimukseenkin syntynee uusia lähestymistapoja.