Browsing by Subject "kommentointi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Salokanto, Salla (Helsingfors universitet, 2017)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan blogikirjoitusten lukijapaikkoja ja kommentoijien suhtautumista niihin. Lukijapaikka on tekstiin rajautuva vastaanottajan tila, jota rajaavat tekstin vastaanottajaan suuntautuvat oletukset. Tutkielman aineistona on 12 blogikirjoitusta kommentteineen. Kuusi tekstiä on peräisin yksityishenkilön kirjoittamasta opetusalan blogista ja kuusi institutionaalisesta opetusalan blogista. Tutkielmassa tarkastellaan, millaisia lukijapaikkoja näiden kahden blogin blogikirjoituksiin hahmottuu. Lukijapaikka on monitasoinen käsite, ja sitä tarkastellaan muun muassa blogikirjoitusten esisopimusten, tekstiin muotoutuvien sisä- ja ulkoryhmien, puhuttelujen sekä direktiivien kautta. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, kuinka blogikirjoitusten kommenteissa suhtaudutaan pohjatekstin lukijapaikkojen rajauksiin: Millaisiin lukijapaikkojen rajauksiin otetaan kantaa? Millaisin keinoin? Tutkielmassa kommentit on jaoteltu kolmeen kategoriaan: 1) Kommentissa tuetaan tekstin lukijapaikkojen rajauksia 2) Kommentissa kyseenalaistetaan jokin pohjatekstiin hahmottuva lukijapaikka 3) Kommentissa ei oteta kantaa tekstin lukijapaikkoihin. Tämän jaottelun pohjalta tarkastellaan eri kategorioille tyypillisiä kielenpiirteitä sekä sitä, millaiset lukijapaikan rajaukset kirvoittavat kunkin kategorian kommentteja. Keskeisiksi tarkastelun kohteiksi nousevat evaluointi, suhtautumisen ja kohteliaisuuden keinot, persoonailmausten vaihtelu, oman kokemuksen käyttäminen argumenttina sekä moniäänisyyteen suuntautumisen tavat eli dialoginen laajentaminen tai supistaminen. Tutkielmassa osoitetaan, että eri kategorioiden kommenteissa käytössä ovat osin erilaiset kielelliset keinot. Lisäksi havaitaan, että blogikirjoituksen lukijapaikan rajauksen tavat vaikuttavat siihen, millaista kommentointia kirjoitus verkossa kirvoittaa. Ristiriitaisia, tiukkaan rajattuja tai kielteiseksi hahmottuvia lukijapaikkaa kyseenalaistetaan aineistossa eniten. Löyhärajaisia tai neutraaleja lukijapaikkoja ja blogikirjoituksessa ylläpidettyä etäkohteliaisuutta taas seuraa objektiivisuuteen pyrkivä kommentointi. Sen sijaan blogikirjoituksen aiheella ei tässä aineistossa ole yhtä havaittavaa vaikutusta siihen, millaisia kommentteja tekstit saavat.
  • Partanen, Maaria (Helsingin yliopisto, 2021)
    Keskustelu suomalaisen yhteiskunnan tarjoamasta tuesta lapsille ja nuorille on ollut viime aikoina runsasta. Tähän on osin vaikuttanut vuoden 2020 tapahtuneet kuusi henkirikosta, joiden tekijöiksi epäiltiin alaikäisiä henkilöitä. Yksi näistä oli Helsingin Koskelassa 16-vuotiaaseen nuoreen kohdistunut henkirikos, jossa tekijöiksi epäiltiin kolmea samanikäistä nuorta. Tämän maisterintutkielman tutkimustehtävänä on selvittää, mitä sosiaalihuollon palvelujärjestelmästä kirjoitetaan Koskelan henkirikosta koskevissa verkkokeskusteluissa Helsingin Sanomissa. Tutkimustehtävää taustoittavat aiemmat tutkimushavainnot verkkokeskustelun piirteistä sekä väkivallan uutisoinnista ja kommentoinnista. Tämän lisäksi teoriaosuudessa syvennytään tarkastelemaan lasten sekä nuorten hyvinvoinnin ja hyvinvointivaltion käsitettä ja luodaan katsaus sosiaalihuollon palvelujärjestelmään ja pahuuden ilmenemiseen yhteiskunnassa. Tutkielmassa vastataan kolmeen tutkimuskysymykseen: 1) Ketkä puhuvat sosiaalihuollon palvelujärjestelmästä Helsingin sanomien verkkokeskusteluissa? 2) Mistä verkkokeskusteluissa puhutaan sosiaalihuollon palvelujärjestelmään liittyen? ja 3) Miten verkkokeskusteluissa puhutaan sosiaalihuollon palvelujärjestelmästä? Tutkimusaineisto koostuu 31:stä Helsingin Sanomien verkkopalvelussa julkaistusta verkkoartikkelista ja niihin kirjoitetuista kommenteista. Kommentteja verkkoartikkeleissa oli yhteensä 1632. Tutkimusaineisto analysoitiin hyödyntämällä laadullista sisällön erittelyä ja sisällönanalyysiä. Kommenttien tekstinvälisyyttä eli intertekstuaalisuutta tarkasteltiin intertekstuaalisen geneettisen kytkennän avulla. Kommenteissa esiintyvää vastapuheetta havainnoitiin vastapuheen käsitteen keinoin. Tutkimusaineistosta oli löydettävissä neljä puhujaryhmää. Puhujaryhmät olivat koulukiusaamista kokeneet, koulukiusattujen vanhemmat, eri palveluissa työskentelevät ammattilaiset sekä muut, joihin kuului koulukiusattuja puolustaneita henkilöitä sekä lastensuojelun entisiä asiakkaita. Keskeisiä teemoja, joista kommentoijat keskustelivat, olivat: kiusaaminen vaikeasti ratkaistavana ilmiönä, eri toimijoihin liitetty vastuupuhe, koulukiusaamista ennaltaehkäisevät toimet ja kovemmat rangaistukset sekä KiVa koulu -toimenpidemalliin kohdistuva kritiikki. Kommenttien välinen intertekstuaalisuus tuli näkyväksi selkeimmin toisen kommentoijan vastatessa toiseen kommenttiin. Tämänkaltaista tekstienvälisyyttä oli havaittavissa eniten koulukiusaamista kokeneiden vanhempien välillä silloin, kun he jakoivat kokemuksiaan koulukiusaamiseen puuttumisesta. Vastapuheena korostuivat opettajien toimintaa puolustavat kannanotot, joilla pyrittiin havainnollistamaan näkyvän toiminnan taustalle jääviä tekijöitä. Tutkimustulosten perusteella on nähtävissä muun muassa tarve tutkia KiVa koulu -toimenpidemallin yhtenä kiusaamiseen puuttumisen keinona käytettyä selvityskeskustelua, erityisesti näihin keskusteluihin osallistuvien lasten ja nuorten näkökulmasta.