Browsing by Subject "kommunalismi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Talvela, Krista Johanna (Helsingfors universitet, 2015)
    Pro gradu -tutkielmani käsittelee ghanalaisen filosofin Kwame Gyekyen (s.1934) näkemystä afrikkalaisen kommunitarismin suhteesta yksilön oikeuksien kunnioittamiseen. Tutkielman tavoitteena on tarkastella voisiko Gyekyen puolustama maltillinen kommunitarismi toimia hedelmällisenä sillanrakentajana liberaalin individualistisen oikeuskäsityksen ja kommunitaristisen yhteisökeskeisen moraalin välillä. Tutkielman tärkein lähde on Gyekyen teos Tradition and Modernity: Philosophical Reflections on the African Experience (1997), jossa hän puolustaa maltillisen kommunitarismin käsitettään ja näkemystään yksilön oikeuksien asemasta afrikkalaisessa kommunalismissa, sekä Gyekyen teokset An Essay on African Philosophical Thought: The Akan Conceptual Scheme (1987) ja Beyond Cultures: Perceiving a Common Humanity (2004). Omaan argumentaatiooni ovat vaikuttaneet erityisesti Bernard Matolinon, J.O. Famakinwan ja Polycarp Ikuenoben tulkinnat Gyekyen maltillisesta kommunitarismista. Gyekyen maltillinen kommunitarismi edustaa uudenlaista afrikkalaisen filosofian suuntausta, joka omaksuu länsimaisesta filosofiasta atomistisen metafyysisen persoonakäsityksen elementtejä ja yhdistää sen kommunalistiseen persoonakäsitykseen. Gyekyen keskeinen teesi on, että liberaalit individualistit väheksyvät yhteisön merkitystä yksilön persoonan rakentumisessa, kun taas niin kutsutut radikaalit kommunitaristit, joiksi hän lukee afrikkalaisen kommunitarismin keskeisimmät ajattelijat ja osan länsimaisista kommunitaristeista, väheksyvät yksilön autonomiaa, mikä on johtanut yksilön oikeuksien sivuuttamiseen. Gyekyen tavoitteena on osoittaa, että yksilön oikeuksilla on tärkeä asema myös afrikkalaisessa kommunitarismissa, jolla viitataan kommunalismiksi kutsuttuun afrikkalaiseen perhekeskeiseen solidaarisuuden traditioon. Tutkielmani ensimmäisessä osassa tarkastelen afrikkalaisen kommunitarismin metafyysisiä perusoletuksia, erityisesti kommunalistista persoonan käsitettä. Pyrin selvittämään, miten afrikkalainen holistinen ja moraalinen persoonakäsitys eroaa länsimaisesta atomistisesta ja deskriptiivisestä persoonan käsitteestä sekä toisaalta niin kutsutusta radikaalista kommunitarismista suhteessa yksilön moraaliseen autonomiaan ja moraaliseen toimijuuteen. Tutkielmani toisessa osassa tutkin Gyekyen näkemystä oikeuksien asemasta maltillisessa kommunitarismissa ja pohdin afrikkalaisen kommunitaristisen ontologian soveltamista poliittiseen ajatteluun, tarkemmin ottaen liberaalin ihmisoikeuskäsityksen ja kommunalistisen poliittisen ideologian väliseen kiistaan. Pyrin arvioimaan miten hyvin Gyekye onnistuu yhdistämään holistisen ja atomistisen näkökulman sekä rakentamaan siltaa kommunalismin ja liberaalin oikeusajattelun välille. Analyysini mukaan Gyekye epäonnistuu osoittamaan miten maltillinen kommunitarismi suojelisi yksilön oikeuksia radikaalia kommunitarismia paremmin. Hän puolustaa yksilön autonomiaa, mutta yhdistää persoonuuden moraaliseen saavutukseen, mikä lähentää hänen argumentaatiotaan radikaalien kommunitaristien kanssa. Gyekyen näkemys yksilön autonomiasta on hyvin lähellä abstraktia individualistista autonomiakäsitystä, eikä hän analysoi riittävän perusteellisesti esimerkiksi yhteisöllisen vallankäytön muotoja ja niiden vaikutusta yksilön identiteettiin ja autonomiaan. Pidän ongelmallisena myös Gyekyen tapaa sovittaa yhteen yksilön oikeudet ja yhteisölliset velvollisuudet. Maltillisen kommunitarismin perusoletuksena on eräänlainen ideaaliyhteisö, jonka oletetaan toimivan yksilön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, jos yhteisössä vaalitaan kommunalistisia solidaarisuuden, myötätunnon ja ystävyyden kaltaisia hyveitä yksilön oikeuksia suojelevien instituutioiden rinnalla, eikä Gyekye tarkastele riittävän perusteellisesti ei-ideaalisten yhteisöjen ongelmia. Johtopäätökseni on, että Gyekyen maltillinen kommunitarismi toimii hyvin afrikkalaisen kommunitarismin sisäisenä kritiikkinä ja tuo monipuolisemman näkökulman esimeriksi afrikkalaista persoonakäsitystä koskevaan keskusteluun, mutta ei kykene tarjoamaan pätevää normatiivista vaihtoehtoa polarisoituneelle vastakkainasettelulle liberaalin individualismin ja kommunalismin välillä.
  • Hänninen, Erja (2002)
    The topic of my Master's thesis is the contest of Indian secularism after the independence of India. As challengers of the Indian secularism I examine Hindu nationalism, Sikh nationalism and Kashmiri nationalism, which either try to secede from the Indian union, like Sikh and Kashmiri nationalism, or to change it into a Hindu state. These nationalisms are also often referred to as communalism. The purpose of secularism was to guarantee the different religious groups inside the Indian union a possibility to function equally. This did not work out, which led first to the contest of secularism, and then to the crisis of the Indian secularism, the nation-state and the Congress Party of India, with secularism as its main principal. My aim is to study how and why the nationalisms have been able to contest the secularism. I examine the political development of the nationalisms and their conjuncture with the Indian politics led by the Congress Party. Further, I examine why the separatist nationalisms turned against the nation-building project of India and started to demand the recognition as own nations. I have divided this thesis into three main chapters. In the first part, I study the concept of secularism and how it evolved into a special Indian version. In the second part, I first present different conceptions of nationalism and communalism, and how I use them. Then, I study how the nationalisms have developed to a situation, in which they have been able to contest the Indian secularism. In the last chapter, I apply two theories to the Indian context, and I come to the result that the Indian secularism is in a state of crisis. In my research, I come to the conclusion that the contest of Indian secularism did not happen solely because of the rise of the communalist powers, but it also took place because of the Congress Party surrendering its secular role by succumbing to opportunistic politics, and its failure to answer to the demands of the nationalisms. The main sources of my thesis are researches in Indian history. I have concentrated on comparing the findings of these researches and to set the information they provide into a new, more comprehensive and historical perspective. By comparing the different nationalisms, I provide a new perspective to the research of the topic. Other sources, that I have used, are the Lok Sabha Debates, the Internet pages of the communalist parties and material from the Archives of the Ministry for Foreign Affairs, Finland.