Browsing by Subject "kommunikaatio"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-9 of 9
  • Pelkonen, Pamela (Helsingfors universitet, 2016)
    Vuonna 1951 Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (ICAO) ehdotti englannin kieltä ilmailualan kieleksi. Vaikka se oli vain suositus, otettiin se vastaan myötämielisesti. Yhteisen kielen päätarkoituksena oli parantaa lentäjien ja lennonjohtajien kommunikointia ja sitä kautta lentoturvallisuutta. 2000-luvulla 57 prosenttia kohtalokkaista lento-onnettomuuksista johtui lentäjän inhimillisestä virheestä. Suuri osa näistä lento-onnettomuuksista on seuraus lentäjän ja lennonjohdon harhaanjohtavasta ja epäonnistuneesta kommunikoinnista. Puutteellinen englannin kielen taito, kuten virheellinen ääntämys tai heikko kuullunymmärtäminen voivat pahimmillaan aiheuttaa vaarallisia tilanteita ja lento-onnettomuuksia. Tutkielman aiheena on ilmailuenglanti ja sen keskeinen merkitys lentoturvallisuudessa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää suomalaisten lentäjien ja lennonjohtajien mielipiteitä englannin kielen opetuksen lisäämisestä osana koulutusta tai ammatin harjoittamista. Tutkimuksessa analysoidaan suomalaisten lentäjien ja lennonjohtajien koulutusjärjestelmää ja sen kehitysmahdollisuuksia englannin kielen opetuksen lisäämisessä. Tutkimusmenetelminä käytettiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvalitatiivisena tutkimusaineistona oli kahden ilmailualan tehtävissä toimivan lentäjän haastattelut ja havainnointi ohjaamossa Finnairin lennolla Helsingistä Dubaihin vuonna 2012. Kvantitatiivisen tutkimusaineiston tarjosi 72:n kyselykaavakkeeseen vastanneen lentäjän ja 41:n lennonjohtajan kriittinen arviointi ja analysointi. Lentäjien kysely suoritettiin vuonna 2013 ja lennonjohtajien kysely vuonna 2016. Tutkimus osoittaa, että valtaosa lentäjistä ja lennonjohtajista on sitä mieltä, että englannin kielen opetus tulisi olla jossain määrin osana heidän koulutustaan. Kyselytutkimusten vastausten, ohjaamossa havainnoinnin ja lentäjien haastattelun perusteella voidaan päätellä, että kielellisiä ongelmia ja väärinymmärryksiä tapahtuu päivittäin lentoliikenteessä. Suuri syy näihin väärinymmärryksiin on puutteellinen kommunikointi englannin kielellä. Näiden väärinymmärrysten välttämiseksi on kehitetty ilmailualan fraseologia, mutta se ei kuitenkaan poista ongelmaa kokonaan ja kommunikoinnista johtuvia vaaratilanteita esiintyy edelleen.
  • Näveri, Johanna (Helsingfors universitet, 2001)
    Tämä kirjallisuuskatsaus on yksi osa kolmen opiskelijan tekemästä kirjallisuuskatsauksesta koskien kissan käyttäytymistä sekä käyttäytymishäiriöitä. Tässä työssä käsitellään kissan kommunikaatiotapoja, ongelmia koskien sosiaalista kanssakäymistä sekä kissan virtsaamis- ja ulostamiskäyttäytymistä ja niihin liittyviä käyttäytymisongelmia. Kissat kommunikoivat visuaalisesti, ääntelemällä sekä hajujen avulla. Visuaalisesti kommunikoidessaan kissa käyttää hyväkseen naaman ilmeitä, korviaan, silmiään sekä kehon, pään, selän ja jalkojen asentoa sekä raapimalla jättämiään merkkejä. Ääntelystä voidaan erottaa suu suljettuna tuotetut äänet, suuta avaamalla ja vähitellen sulkemalla tuotetut äänet sekä suuta auki pitämällä tuotetut äänet. Hajujen avulla kommunikoidessaan kissa käyttää virtsaansa, ulosteitaan, raapimista sekä ihon rauhaseritteitä. Kissan normaalista kommunikoinnista voi syntyä ongelmia sen eläessä ihmisen seurana. Näitä ongelmia ovat virtsalla merkkailu, huonekalujen raapiminen sekä liiallinen ääntely. Sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyviä ongelmia kissalla ovat liiallinen kiintymys omistajaan sekä huomiota hakeva käyttäytyminen, liian vähäinen kiintymys omistajaan ja arkuus, sosiaalinen frustraatio sekä aggressiivinen käyttäytyminen. Näistä aggressiivinen käyttäytyminen on toiseksi yleisin syy, miksi omistaja hakee apua kissansa käyttäytymiseen liittyen. Aggressiivinen käyttäytyminen voidaan jaotella alatyyppeihin riippuen mm. esiintymisyhteydestä ja tavasta. Virtsaamis- ja ulostamiskäyttäytymiseen liittyvät ongelmat ovat yleisimpiä käyttäytymisongelmia kissalla. Ongelmat voidaan jaotella virtsalla ja/ tai ulosteilla merkkailuun sekä virtsaamiseen ja/ tai ulostamiseen epätoivottuihin paikkoihin. Virtsalla merkkailu on kissalle normaalikäyttäytymistä, mutta tietenkin kiusallinen tapa sisäkissalle. Useimmilla uroksilla kastraation jälkeen merkkaileminen virtsalla loppuu. Myös lääketerapia auttaa useissa tapauksissa. Epätoivottuihin paikkoihin virtsaamiseen ja/ tai ulostamiseen auttavat yleensä hiekkalaatikon imeytysmateriaalissa ja laatikon sijaintipaikassa tehdyt muutokset. Lääkitystä tarvitaan harvoin.
  • Matikainen, Toni (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkielma tarkastelee Helsingin vastaanottokeskuksen Punavuoren ja Kaarlenkadun toimipisteisiin majoittuneiden arabian- ja venäjänkielisten turvapaikanhakijoiden sekä kyseisten vastaanottokeskuksien neuvonnassa työskentelevien ohjaajien näkemyksiä englannin kielen asemasta lingua franca –kielenä vastaanottokeskuksen kommunikaatioympäristössä. Erityisesti englannin kielen vaikutusta viestintätilanteisiin tarkastellaan kriittisesti: onko englanti parempi vaihtoehto kuin esimerkiksi suomen kielen tai tulkkauksen käyttäminen? Kokevatko turvapaikanhakijat englannin kielen valta-aseman kyseenalaisena? Millaista englantia turvapaikanhakijat ovat oppineet vastaanottokeskuksessa? Tukeeko tällainen englanti turvapaikanhakijoiden asemaa? Koska englannin kielen käyttäminen lingua franca –kielenä liittyy vastaanottokeskuksen sisäisiin valta-asetelmiin, on tutkielman teoreettiseksi lähtökohdaksi valittu Stewart Cleggin ”circuits of power” (suom. ”vallan virtapiirit”) –teoria, jonka mukaan valtasuhteiden luonne ja vaikutus niihin toimijoihin, joita kohtaan valtaa käytetään, voidaan ymmärtää tarkastelemalla vuorovaikutussuhteita kolmen eri aspektin (engl. ”circuit”) näkökulmasta. Ylemmällä eli makrotasolla olevat kaksi aspektia koskevat ensimmäiseksi vallankäytön oikeuttavia sosiaalisia rakenteita ja toiseksi vallankäytön fyysisiä ilmentymiä, kun taas näiden kahden ylemmän aspektin vaikutuksen alla oleva alemman eli mikrotason aspekti koostuu sellaisista vallankäytön tilanteista, joissa toimijoiden kohdatessa (eli kommunikoidessa) valtasuhteet toteutuvat. Valtaa käyttävän toimijan (tai vallankäytön mahdollistavan toimijan) voisi suomentaa ”portinvartijana” (engl. ”obligatory passage point”), johon kaikkien muiden toimijoiden on vedottava pystyäkseen käyttämään makrotasolla koodattua valtaa. Portinvartijan identiteetti ei rajoitu ainoastaan henkilöiksi miellettäviin toimijoihin, vaan se voi myös olla jotain abstraktia. Tämä tutkielma käsittelee englannin kieltä portinvartijana, sillä ilman sen käyttöä mikrotasolla ei makrotason vallankäyttö ole mahdollista vastaanottokeskuksessa. Toimijoiden puutteellisen kielitaidon vuoksi englanti on kuitenkin hyvin ongelmallinen portinvartija, eikä valtaa pystytä käyttämään sen kautta yhtä tehokkaasti, kuin jos vallan välineenä olisi jokin toinen kieli (kuten turvapaikanhakijan äidinkieli) tai viestimisen moodi, kuten tulkkaus. Englanti on kuitenkin ainoa turvapaikanhakijat yhdistävä kieli, eikä vastaanottopalveluiden esiasteisen luonteen vuoksi suomea voida käyttää. Lisäksi tulkkauksen laajemmassa käytössä tulevat vastaan taloudelliset ja muut käytännön esteet. Tutkielma toteutettiin kyselylomakkeiden avulla, jotka jaettiin turvapaikanhakijoille (eli ”asiakkaille”) ja ohjaajille loppukeväästä 2017. Tulokset analysoitiin kvalitatiivisesti kokoamalla ne eri teemojen alle. Selvisi, että asiakkaat suosisivat mieluiten joko suomen kielen suurempaa roolia viestinnässä tai omankielisten tulkkien käyttöä. Englanti koettiin yleisesti joko neutraalina työkalukielenä tai esteenä suomen kielen laajemmalle käytölle; lisäksi jotkut kokivat, että ohjaajat tapaavat käyttää juuri englantia oletusarvoisena kielenä. Toisia asiakkaita käytetään usein tulkkeina tilanteissa, joissa tulkattava asiakas ei osaa englantia, mutta toimivinta näyttäisi asiakkaiden mielestä olevan, jos paikalla neuvonnassa olisi aina ammattimainen tulkki. Ohjaajat kertoivat käyttävänsä mieluiten englantia suullisessa viestinnässä ja antoivat esimerkkejä usein asiakkaille toistettavista englanninkielisistä sanoista, joista monet ovat yksinkertaistuksia monimutkaisemmista käsitteistä tai ilmauksista. Ohjaajat ilmaisivat tiedostavansa, että suomen kielen käyttäminen voisi olla hyödyllisempää asiakkaiden kannalta, mutta käytännön syihin vedoten moni silti koki englannin kielen tärkeämpänä. Tutkielman tulosten perusteella olisi suositeltavaa, että suomen kielen asemaa painotettaisiin enemmän vastaanottokeskuksen neuvonnassa. Etenkin englantia ennestään osaamattomille asiakkaille voisi opettaa yksinkertaisen englannin sijaan yksinkertaista suomea, jotta puutteellisena portinvartijana toimiva lingua franca –englanti vaihtuisi asiakkaiden kannalta hyödyllisempään kieleen. Suomen kielen kurssien roolia asiakkaiden sekä lyhyt- että pitkäaikaisen hyvinvoinnin takaajina ei voi myöskään korostaa liikaa ja olisi hyvä, jos kursseille pääsemistä helpotettaisiin ja kurssien saatavuutta parannettaisiin. Lisäksi vastaanottokeskustyöhön palkattavien ihmisten laajempaa kielitaitoa voisi korostaa.
  • Jalava, Janne (2004)
    The overall theme of this work is the explication of Niklas Luhmann's concept of trust and its connections to norms, strangers and care. The luhmannian perspective of trust is discussed from three different viewpoints. First, I study Luhmann's concepts of familiarity, confidence and trust in the context of his systems theory. I present an overview of the functions and meanings of social systems and examine what type of role the theory of trust has in Luhmann's larger system's theoretical thinking. Second, I examine the connections between Luhmann's theory of trust and the traditional theories of trust. I compare his theory of trust to two of his most important influences, Talcott Parsons and Georg Simmel. Third, I extend the discussion of trust to the areas - which Luhmann himself does not handle - of strangers, terrorists and the system of care. By doing this, I expand the limits of luhmannian trust and concretise its usefulness of today's sociological problems. The content of this work can be introduced as follows: First, I will introduce the basic concepts of Luhmann's systems theory: autopoiesis, meaning, communication, evolution and differentiation. Second, I show why trust in particular is of central concern in contemporary social theory and in today's society, and examine the connections between Luhmann's theory of trust and his autopoietic systems theory. The connections between Luhmann's theory of trust and that of Parsons will also be addressed. Third, I specify the concepts of terrorism, stranger and trust in the global age. I study especially the connections between Simmel's and Luhmann's theories of trust as well as show how the growing number of meetings with strangers are affecting today's trust relationships. Last, I examine the concept of care, especially caring for the elderly, from the perspective of Luhmann's systems theory. I consider care as a functional subsystem of society which has gradually been developed over the years in the modern welfare state and outline also Luhmann's organisation theory and specify elements of contemporary care organisations as well as address the connections between Luhmann's theory of trust and the systems-theoretical model of care.
  • Pirhonen, Jari (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tausta: Muistisairaudet yleistyvät Suomessa väestön ikääntyessä. Vaikka muistisairauksilla onkin fysiologinen oireiden syy, ne ilmenevät ennen kaikkea kokemuksellisina ja sosiaalisina sairauksina. Suomessa perustuslaki takaa kansalaisille oikeuden harjoittaa omaa uskontoaan, mutta miten oikeus taataan silloin, kun ihminen ei sairautensa vuoksi edes muista olevansa uskossa? Tavoite: Tutkielman tavoite oli kahtalainen. Ensinnäkin tarkoitus oli selvittää, millaisten asioiden hoivakodeissa työskentelevät papit tulkitsivat ilmentävän asukkaiden uskonnollisuutta silloin, kun nämä vaikean muistisairauden vuoksi olivat kykenemättömiä sanalliseen kommunikaatioon. Toiseksi tutkittiin, millaisin keinoin papit pystyivät tukemaan havaitsemaansa muistisairaiden uskonnollisuutta hoivakodeissa. Aineisto ja menetelmät: Tutkielmaa varten haastateltiin kymmenen sairaalapappia, jotka työskentelivät pääasiassa vanhojen ihmisten parissa. Haastattelut olivat teemahaastatteluja. Litteroitu tutkimusaineisto (197 sivua) analysoitiin aluksi aineistolähtöisesti datamassan tiivistämiseksi ja sen jälkeen luokiteltiin teoriaohjaavalla analyysillä tutkimuskysymysten suuntaisesti. Tulokset: Sanojen hävitessä muistisairaiden kommunikaatio muuttui kehollisemmaksi. Haastatellut papit olivat työssään oppineet tulkitsemaan muistisairaiden kehollisia viestejä hyvinkin tarkasti. Uskonnollisuuden nähtiin ilmenevän erityisesti tunnereaktioissa, liturgisten rituaalien tapailussa ja ymmärryksenä uskonnollisten tilaisuuksien erityisluonteesta muuhun hoivakotiarkeen verrattuna. Uskonnollisuutta tuettiin mahdollistamalla uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuminen erityisesti hartauksissa ja tarjoamalla mahdollisuuksia henkilökohtaisiin kohtaamisiin. Muistisairaiden uskonnollisuuden tukemisessa pappeja auttoi myös sukupolvitaju eli ymmärrys parhaillaan hoivakodissa asuvan sukupolven sukupolvikokemuksista. Papin näkyvillä ja saatavilla oleminen hoivakodissa oli myös tärkeä työkalu muistisairaiden asukkaiden uskonnollisuuden tukemisessa. Johtopäätökset: Vaikeastikin muistisairaat ihmiset pystyivät ilmaisemaan uskonnollisuuttaan ja osallistumaan oman uskontonsa mukaiseen toimintaan, kun heille vain tarjottiin siihen tilaisuuksia. Väestön ikääntyessä seurakuntien on syytä terästää paitsi yleistä vanhustyötään, myös erityisesti hoivakodeissa tehtävää työtä, jotta perustuslain takaama oikeus harjoittaa omaa uskontoaan toteutuu myös muistisairaiden ihmisten kohdalla.
  • Rantavuori, Juhana (Helsingfors universitet, 2010)
    Objectives. In this research I analyzed the learning process of teacher students in a planning meeting using the expansive learning cycle and types of interaction approaches. In activity theory framework the expansive learning cycle has been applied widely in analyzing learning processes taking several years. However, few studies exist utilizing expansive cycles in analyzing short single meetings. In the activity theory framework talk and interaction have been analyzed using following types of interaction: coordination, cooperation and communication. In these studies single interaction situations have been analyzed, in which the status and power positions of participants has been very different. Interactions of self-directed teams, in which the participants are equal, have been examined very little. I am not aware of any studies, in which both learning actions of the expansive cycle and types of interaction by analyzing the same data would have been utilized. The aim of my study was to describe the process of collaborative innovative learning in a situation where the student group tries to accomplish a broad and ill-defined learning task. I aim to describe, how this planning process proceeds through different phases of learning actions of the expansive cycle. My goal is to understand and describe the transformations in the quality of interaction and transitions which are related to it. Another goal of this study is to specify the possible similarities and differences between expansive learning and types of interactions. Methods. Data of this study consisted of videotaped meetings, which were part of the study module for class teacher degree. The first meeting of the study module was chosen to be the primary research material. Five students were present in the group meeting. Transcription of the conversation was analyzed by classifying the turns of conversation following phases of the expansive cycle. After that the material was categorized again by using types of interaction. Results and conclusions. As a result of this study I was able to trace all the phases of the expansive cycle except one. Also, I was able to identify all interaction types. When I compared the two modes of analysis side by side I was able to find connecting main phases. Thus I was able to identify the interdependence between the two ways of analysis on a higher level, although I was not able to notice correlation on the level of individual phases. Based on this, I conclude that learning of the group was simultaneously specification and formulation of the object at the different phases of expansive learning and transformation of the quality of the interaction while searching for the common object.
  • Weckström, Marika (Helsingin yliopisto, 2016)
    Teamwork as a method is very common among employees. Working together and achieving goals craves a lot of communication and knowledge sharing among colleagues. When working with people, it is fact that there are many different personalities and communication habits. Purpose of this study was to examine how knowledge is created in teamwork. The process of the knowledge creation was examined through communication and knowledge sharing among team members. Purpose of this study was to bring up the problem points in this team and through that develop knowledge sharing and make teamwork more effective. The theoretical framework of this study concentrates to examine Nonaka and Takeuchi's (1995) theory of knowledge creation through knowledge conversion, but phenomenon is examined also through other researchers point of view. Results are viewed through this knowledge conversion model. The data was collected from one company's team in October-November 2015. Team members answered to a questionnaire and wrote down memories about their knowledge sharing. I also interviewed eight team members and observed two team meetings. In this team they are communicating a lot, but still there are problems with the knowledge sharing. Team is split in to two different teams, where only one half gets all the information and also shares it. Part of the team members feels that they cannot openly communicate with other team members and cannot bring up development ideas, which affects to knowledge creation. The results show that there is problem with the knowledge sharing between researcher and some research assistants.
  • Ritala, Marjo (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten sairaanhoitajien englannin kielen käyttöä potilastyössä puolistrukturoitujen haastattelujen kautta. Tutkimuskysymyksen avulla selvitetään millaiset tekijät vaikuttavat onnistuneisiin ja epäonnistuneisiin tilanteisiin, joissa käytetään englantia lingua francana potilaiden kanssa sairaanhoitajien näkökulmasta. Onnistuneella tilanteella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa kommunikaatiota, jossa sairaanhoitaja koki hoidon kannalta tärkeimpien asioiden tulevan ymmärretyksi hänen ja potilaan välillä. Epäonnistuneella tilanteella tarkoitetaan sairaanhoitajan ja potilaan välistä viestintää, jossa tarvittava keskinäinen ymmärrys jäi liian heikoksi sairaanhoitajan näkökulmasta. Tutkielma pohjautuu soveltavan kielitieteen englanti lingua francana (ELF) –tutkimukseen keskittyen sairaanhoitajien ja potilaiden väliseen kommunikaatioon. Tutkielman taustaosiossa tarkastellaan ELF-tutkimusta ja määrittelyä teoreettisella tasolla sekä kuvataan aiempia hoitotyöhön liittyviä englanti lingua francana tutkimuksia. Aineistona käytetään kevään 2020 aikana tehtyjä kuuden sairaanhoitajan haastatteluja sekä heidän taustatietojaan, jotka kerättiin kyselylomakkeen avulla. Puolistrukturoidoissa haastatteluissa käytettiin aiempien tutkimusten ja tutkielman kirjoittajan omien sairaanhoitajakokemusten pohjalta kehitettyjä haastattelukysymyksiä. Aineisto analysoitiin temaattisesti sairaanhoitajiin, potilaisiin ja hoidontarjoajiin liittyvien tekijöiden kautta, jotka vaikuttuvat sairaanhoitajien ja potilaiden väliseen kommunikaatioon. Sairaanhoitajat raportoivat englanninkielisen kommunikaation olevan enimmäkseen onnistunutta ja pyrkivänsä selvittämään sellaiset tilanteet, joissa he huomasivat keskinäisen ymmärtämisen heidän ja potilaan välillä olevan heikkoa. He käyttivät erilaisia sanallisia ja sanattomia keinoja, esimerkiksi lauseen uudelleen muotoilua sekä kehonkieltä, helpottaakseen kommunikaatiota potilaiden kanssa. Tuloksista käy ilmi, että sairaanhoitajan työkokemus ja hyvä englannin kielen taito tukevat englanninkielistä kommunikaatioita potilaiden kanssa johtaen onnistuneisiin kommunikaatiotilanteisiin. Lisätutkimusta tarvitaan selvittämään miten edellä mainitut tekijät vaikuttavat onnistuneeseen ELF kommunikaatioon sairaanhoitajan ja potilaan välillä käytännön tilanteissa.
  • Honkasalo, Julian (2020)