Browsing by Subject "kommunikointi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Komonen-Kauramäki, Jaana (Helsingin yliopisto, 2020)
    Animals and humans communicate in various ways, using for instance motion, gestures and sounds. Through domestication humans now share the same habitat with a number of species. A centuries-old common history with cats has affected both cats’ behavior and vocalization and possibly human behavior as well. Human speech contains acoustic information beyond the linguistic content. An example of the acoustic structures are fast-repeated, pulsed vocalizations, shown to activate for instance dogs. These structures are thought to be universal in communication with domestic species, possibly for all mammals and birds. Still, not all sounds work the same way for all species. Besides universal structures there are probably species-specific features in calls initiated by humans. We call all domestic animals differently and in a species-specific way, but the common goal is to engage the individual’s attention, and have it approach the caller. People call cats in various ways in different countries, but nevertheless the calls share some common acoustical features. Here, the goal of the study was to find out if people from various language and cultural backgrounds use short, fast-repeated sounds to call cats and to find out similarities in the usage of call sounds higher in frequency than speech. For this, I asked people from various language and cultural background to fill in a questionnaire and give audio samples of a call, instructing them to have an unknown cat approach them. The short, fast-repeated sounds from the calls were extracted and features analyzed using various computer programs. The data were statistically analyzed to find out 1) if the repeated sound frequency spectra differ from the spectra of calls including only speech, 2) the effect of cat ownership and language background to call repetition, 3) the effect of cat ownership and language background to call frequency, and 4) the effect of call origin (inheritance) and experience (cat ownership) to call properties. Altogether 56 adults participated in the study. The subjects were from 19 different countries and represented 16 different native languages. 86% of the calls included fast-repeated, short, pulsed segments. The duration and frequency of the calls differed depending on the repeated sound. The fastest repetition rate was with various clicking sounds. The highest frequency content was with calls including “s” sound, such as “pss” and “kss”, and various lip-smacking sounds. While there were differences in the repeated segments depending on the language background of the caller, the common pattern was that the spectral center of gravity in sound frequency was higher for the fast-repeated, short segments than for calls including only speech. In summary, human-to-cat calls have a high frequency content and include short, fast-repeated sound segments regardless of the language background of the caller, in order to get cat’s attention and have it approach the caller. For the follow-up study I suggest expanding the subject population to different language backgrounds. In addition, the call sounds should be compared to predator sounds. Further, the effectiveness of the call sounds could be tested with cats or kittens.
  • Löflund, Mia Maria (2008)
    Valtakunnalinen normiohjaus on muuttunut informaatio-ohjaukseksi joka on vaikuttanut siihen, että vanhustenhuoltoa kehitetään eri tavalla eri kunnissa. Kunnan vanhuspoliittinen strategia sekä kehittämisohjelma ohjaa tänä päivänä vanhustenhuollon kehitystä. Suuri haaste kunnissa on väestön vanheneminen sekä talouden heikkenevä tilanne. Tutkimuksen perusajatuksena on kartoittaa ja paremmin ymmärtää vanhustenhuollon johtajuutta Suomessa. Tarkastelun kohteena ovat julkisen sektorin vanhustenhuollon palvelut ja julkisen sektorin rahoittamat yksityiset vanhusten palvelut. Tarkastelussa tuotiin esille johtajan vaikea asema eri tekijöiden välillä. Henkilökunta, asiakkaat, omaiset, esimiehet poliitikot sekä yksityisen sektorin hallituksen jäsenet asettavat johtajuudelle erilaisia vaatimuksia. Tehokkuus-, kommunikointi- sekä osaamisvaatimusten näkökulmasta olen tarkastellut vanhustyön johtajuutta. Tutkimuskysymykseni on ollut: Mitkä työvälineet vanhustyön johtajuus tarvitsee saavuttaakseen tasapainon eri tekijöiden asettamien vaatimusten välillä. Tutkimuksessa käytin kvalitatiivista lähestymistapaa teemahaastattelemalla kymmenen vanhustyön johtajaa Kymenlaakson maakunnan kymmenestä kunnasta. Näistä kymmenestä johtajasta kahdeksan ovat työssä julkisella sektorilla ja kaksi yksityisellä sektorilla. Aineisto kerättiin kesällä 2006. Tutkimustuloksista havaittiin, että vaikka johtajat ovat saaneet enemmän vastuuta uuden julkisjohtamisen myötä, heidän toimvaltansa on kuitenkin rajoittunut. Johtajat elävät ristiriidassa työn pirstaleisuudesta ja vaatimusten moninaisuudesta johtuen. He eivät kuitenkaan valita. Ajanpuutteen takia he joutuvat tekemään valintoja ja priorisoimaan työtään. Yhteys vanhuksiin sekä hallinnolliset tehtävät hoidetaan voimavarajohtamisen kustannuksella.Tehokkuus- kommunikointi- ja osaamisvaatimukset vaikuttavat johtajuuteen. Tehokkuus- ja kommunikointi vaatimusten välillä voi syntyä epätasapainoa.
  • Schantz, Merja-Riitta von (2001)
    Tässä tutkimuksessa selvitettiin kahden eri tiimin avulla luottamuksen ilmenemistä tiimin jäsenten kesken. Samalla tarkasteltiin luottamuksen esiintymistä tiimin jäsenten ja tiiminvetäjien välillä. Luottamuksen ilmenemisen lisäksi tutkittiin, miten luottamussuhteiden laatu vaikutti tiimien toimintaan. Tämän lisäksi selvitettiin tiimien itsejohtoisuutta ja valtuuksien laajuutta. Tämä taas liittyy tiimityöskentelyn mukanaan tuomiin uusiin rooleihin ja tiiminvetäjän valmiuteen antaa vastuuta tiimille. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivisia analyysimenetelmiä. Sitä varten haastateltiin 15 tiimeihin kuuluvaa jäsentä erään puuteollisuuden alalta. Tutkimuksen haastattelut pohjautuivat pääasiallisesti Mishran (1996) luottamusteorian neljään ulottuvuuteen sekä kolmeen luottamusaspektiin. Valtuuksien laajuutta kartoittavat analyysit tehtiin osittain tiimiteoriaan perustuvien itseohjaavuuden kriteereihin pohjaten. Tutkimuksen tiimeissä oli luottamuksessa puutteellisuutta. Sitä ilmeni enemmän tiimin jäsenten kesken ja erityisesti vuorojen välillä. Tiiminvetäjien ja tiimin jäsenten välillä vallitsi melko hyvä luottamus. Avoimuuden puutetta esiintyi kummankin tiimin jäsenten kesken, mikä haittasi tiedonkulkua, selkeää kommunikointia ja rakentavaa yhteistyötä. Sen lisäksi avoimuuden puutteella oli vaikutusta hajautettuun päätöksentekoon ja kompetenssiin. Tämä kertoo avoimuuden tärkeydestä tiimityöskentelyssä. Luottamus tiimien jäsenten kompetenssiin vaihteli ja sen osittainen vajaus vaikutti haittaavasti toisen tiimin toiminnan sujumiseen ja teki hajautetun päätöksenteon vaikeammaksi. Tiiminvetäjien kompetenssiin luotettiin melko hyvin sekä heidän kykyynsä toimia luottamuksellisesti ja huolehtia tiimin intresseistä. Tiimin jäsenten huolehtiminen tiimin intresseistä sitoutumisen kautta oli hyvää ja luottamuksellisuus suurta. Hajautettua päätöksentekoa toteutettiin yhdessä tiimissä kun taas toisen tiimin itsejohtoisuus oli rajoitetumpaa. Edellisessä tiimissä epäonnistumiset eivät aiheuttaneet päätöksenteon keskittämistä. Tiiminvetäjä luotti tiimin kykyyn toimia poistamatta sille antamiaan valtuuksia. Jälkimmäisen tiimin päätöksentekoa tiiminvetäjä keskitti osittain epäonnistumisien takia. Erot itsejohtoisuuden laajuudessa kertovat, että luottamuksella on vaikutus valtuuksien saamiseen. Yhteistyö ei toiminut tiimeissä aina rakentavasti, mihin vaikutti kilpailu ja erimielisyydet. Rakentava yhteistyö toimi kuitenkin kiireisinä aikoina ja paineiden alla. Tiiminvetäjien ja jäsenten välinen yhteistyö sujui moitteettomasti. Selkeää kommunikointia ja vuorovaikutusta vaikeutti kummassakin tiimissä jäsenten välinen avoimuuden puute, palaverien satunnaisuus ja palautteen antamisen vähäisyys.