Browsing by Subject "kompetenssi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-16 of 16
  • Seppänen, Jenni (Helsingfors universitet, 2016)
    In this study aims to clarify student teacher efficacy beliefs for teaching visual arts in elementary school. This study provides information about what kind efficacy experiences student teachers have in teaching visual arts, what kind of background factors student teachers believe to be context on their efficacy beliefs, what kind of emphasis studies about the visual arts didactics receive in background factors of these self-efficacy experiences. Previous studies show that the self-efficacy experiences regard to the visual arts are quit divergent among teachers and students. Student teachers self-efficacy experiences in visual arts, had studied earlier for, example Ann Welch (1995) and Lummis, Morris & Paolini (2014). Also Albert Bandura (1997) has divided, on his theory of self-efficacy, the efficacy determinants into four categories of information. The study was conducted at the University of Helsinki, Department of Teacher Education in the spring of 2016. The data was collected by interviewing five student teachers, who had completed the course of the visual arts didactics and in addition to the two of them is also studied optional visual arts course. The study was conducted qualitative study and phenomenographic research method. The data was analyzed by categorizing. The results show that students have a little bit uncertain experience about their efficacy and competency regarding the teaching of the visual arts in elementary school context. These efficacy experiences can be divided into both positive and slightly negative beliefs. However, all five felt that in the future they will be able to teach the visual arts as part of their future work. Although at the same time they felt that it is not their strongest subject that they will teach in the future. The biggest uncertainty ranges were up artistic skills as well as management of a practical teaching arrangements. However, at the same time for all responses reflected the idea that the teacher does not have to be ready when he/she completed his/hers studies. Student teachers believes that in the background of their efficacy beliefs are many different factors. These background factors of the sources of efficacy believes, can be divided into both positive and slightly negative. Both of the above-mentioned category includes the individual's which is has been a great role in individual's life. The positive experiences to support student teachers own teaching been obtained from past experience: own school experiences and teaching experiences. Also the courses of visual art didactics were considered to provide the capacity for teaching visual arts. The negative affect to the efficacy believes were experiences the beginning of the comparison and evaluation, which has led to the increasing self-criticism.
  • Paatsalo, Mia (Helsingfors universitet, 2016)
    Labor market training is facing new challenges after several social changes. In order to ensure the competitiveness and productivity, labor marketing training should respond faster to the targeted needs and enhance employment by skills development. This study seeks to determine the educational goals and targeted needs for labor market training, as well as to study what factors prevent and promote the employment of the unemployed, in the opinion of the trainers of labor market training. The research context is the Helsinki Association of Unemployed (HeTy) and the aim of the study is to provide a less studied and association oriented perspective in labor market training. The subjects of the study were adult trainers who are currently operating or operated during the year 2015 at HeTy. The research was conducted using qualitative methods and the data was collected by theme interviews at the turn of November and December in 2015. Content analysis was used when analyzing the data. Research shows that HeTy's educational goals are employment, communality and activation, from which employment was held the main goal. Based on the results, these educational objectives can be noted to serve excellently the needs of the unemployed. In contrast, a similar correlation does not exist between the needs of working life i.e. qualifications and educational objectives. The results show that due to structural barriers, and very scarce resources it is therefore very difficult to produce valuable expertise for working life with the training. In addition to the educational objectives and needs, the study examined the factors preventing and promoting employment. The results show that the obstacles to employment are divided into individual adhesive and structural barriers. Weak level of attitude and emotional factors, lack of knowledge, as well as the weakening of the welfare caused by long-term unemployment were listed as individual adherent barriers, or barriers, to which the unemployed person may influence. Instead, structural barriers were seen to be mainly related to structural unemployment, which individuals do not have influence on. Factors promoting employment were not divisible in half like the obstacles and rather connected only to the individual. A learning attitude, strong technological expertise and extensive networks were named as supporting factors in this study.
  • Raivonen, Petra (Helsingin yliopisto, 2018)
    Objectives. The aim of the present study is to identify factors influencing primary school teachers' perceptions of their own competence in teaching programming. Programming was included in the Finnish curriculum in 2016 and has consequently not yet been studied in depth. Thus, the factors influencing teachers' competence in this study were initially selected through discourse with teachers and from studies examining the problems in teaching ICT. In this study emotions affecting teaching (enthusiasm, fear/anxiety), previous experiences, other teachers and school administration are treated as factors potentially influencing teachers' competence. Methods. Teachers' evaluations of their attitudes and emotions towards teaching programming as well as background information were obtained using a web-based questionnaire with 7-point Likert and open-ended complementary items. A total of 253 participants completed the questionnaire. The data was analyzed using a mixed methods design which comprised i) conducting a multiple linear regression analysis and ii) qualitative examination of common themes found in open-ended questions. Conclusions. Seven significant predictors to teaching competence were found in multiple regression modelling. Regression analysis determined that the most influential variables to competence were enthusiasm, teacher's awareness of what teaching programming requires of her/him and previous experiences as trainings or trying programming with students. The open-ended questions revealed that teachers emphasized the importance of being able to try new teaching subjects and the need to be explained what is expected of them regarding new procedures as including programming in the curriculum. Importantly, teachers were largely unaware of what teaching programming required of them. Finally, the results indicate that offering possibilities to try programming at school and explaining teachers what it means to teach programming in practice increases teachers' competence.
  • Lawson Hellu, Ernest (Helsingin yliopisto, 2015)
    Objectives. The purpose of this research is to find out if there is a connection between importance ratings in certain fields of life and perceived competence. This research also aims to investigate the connection between the aforementioned and self-esteem. The hypothesis, based on former studies, is that high importance ratings and perceived competence are connected to strong self-esteem. Methods. This survey-based study was a quantitative one. 156 participants answered the questionnaire. The material was analyzed by using PASW Statistics. Methods included correlations, t-tests, factor analysis and Analysis of Variance. These methods aimed to gather information on the relations between importance ratings, perceived competence and self-esteem. Results and conclusions. A connection between importance ratings and perceived competence was found. Statistically significant connection was found between: the importance rating of friendships and the social self-perception (r=.562, p<.001), the importance rating of hobbies and the hobby-related self-perception (r=.523, p<.001), the importance rating of behaviour and the behaviour-related self-perception (r=.205, p<.05), the importance rating of relationship with one's parents and the self-perception of the relationship with one's parents (r=.642, p<.001) and the importance rating of one's development in work and the self-perception of one's work- and study –related comfort (r=.283, p<.001). Based on these strong connections, it can be assumed that high perceived competence predicts high importance rating and low competence is connected to low importance rating. According to these results, big differences between importance ratings and perceived competence are connected to low self-esteem. A strong connection was found between the ratings of one's appearance, perceived competence and self-esteem. It can therefore be assumed that the smaller the difference between one's importance rating and perceived competence is, the better one's self-esteem is as well.
  • Aarnio, Hanna (Helsingin yliopisto, 2019)
    Aims. Previous research on entrepreneurial education has mainly been driven by economic interest. It has been based on quantitative approaches focusing on learning outcomes. Entrepreneurial competencies have been observed as learnable and teachable, although there has been contradictory evidence about effectiveness of entrepreneurial education. Process perspective on entrepreneurial education has left as a minor viewpoint. By now, researchers’ have recommended socio-constructive and experiential approaches to pedagogics. The objective of this study is to bring together previously separate research traditions on educational outcomes and process, introducing more profound picture of learning entrepreneurial competencies especially from the students’ perspective. Methods. The study was conducted by interviewing 18 fifth-year engineering students, who had started their studies on August 1, 2013. The interview invitations were targeted based on study register data for reaching participants from diverse backgrounds on entrepreneurial studies. The research instrument was built on directions of narrative research, critical incident technique and lifeline approach. The data were analyzed with content analysis combined with abductive reasoning and data quantification. Results and conclusions. Consistently with the previous studies, entrepreneurial competencies were shown possible to learn. All students recognized learning of business competencies. However, competencies needed in early-phase entrepreneurship were emphasized by students, who had accomplished several entrepreneurial courses. Results concerning learning process indicated that combining formal learning environments with elements of informal learning resulted as a wide spectrum of learned entrepreneurial competencies. Learning was located especially in problem-solving and project working environments where students co-worked in inter- or multidisciplinary groups. However, other than entrepreneurial courses did not directly support learning of entrepreneurial competencies. Thus, the findings set base for further actions in integrating the elements of entrepreneurial courses into project courses.
  • Heinonen, Suvi (2010)
    Tutkielman aiheena on ammattikorkeakouluopiskelijoiden käsitykset ihanteellisesta alkoholikäytöstä hyvissä bileissä. Tutkielma on tehty Neliveto vai etukeno? -hankkeeseen, joka oli ammattikorkeakouluopiskelijoille suunnattu ehkäisevän päihdetyön hanke vuosille 2007 – 2009. Tutkielman tavoitteena on selvittää ensinnäkin sitä, millaisena opiskelijat mieltävät ihanteellisen alkoholinkäytön. Tämän lisäksi tutkielmassa selvitetään sitä, näyttäytyykö juominen opiskelijoille itsestään selvänä asiana hauskanpidossa sekä sitä, ovatko juominen ja juomattomuus toisilleen täysin vastakkaisia ilmiöitä. Aineistona toimivat Neliveto vai etukeno? -hankkeessa kerätyt opiskelijoiden vastaukset heidän alkoholinkäyttöään koskeviin kysymyksiin. Vastaukset on kerätty lomakekyselynä ammattikorkeakoulujen hyvinvointipäivillä, ja vastaajia oli yhteensä 421. Analyysimenetelmänä on sovellettu luokitusten analyysiä, johon on otettu vaikutteita strukturalistisista ja semioottisista perinteistä. Analyysissä on kiinnitetty huomiota aineistossa esiintyviin me ja muut -erontekoihin. Analyysin pohjalta aineistosta piirtyi esiin kaksi vallitsevaa alkoholinkäyttöön liitettyä ihannetta: kontrolloidun juomisen ihanne sekä juomattomuuden ihanne. Kontrolloidun juomisen ihanne jakautuu kahteen eri jäsennystapaan. Toisessa lähestymistavassa juomista jäsennetään negatiivisesta, uhkakuvien näkökulmasta, jolloin korostetaan kontrolloimattomasta juomisesta aiheutuvia sosiaalisia haittoja. Toisessa lähestymistavassa juomista jäsennetään positiivisesta näkökulmasta, jolloin kontrolloidun juomisen katsotaan antavan juhlijalle hauskanpitoon tarvittavia kompetensseja. Juomattomuuden ihanne jakautuu kolmeen eri jäsennystapaan: juomattomuuden ja vähäisen juomisen ihanne, harkinnanvaraisen juomisen ihanne sekä kyky pitää hauskaa juomatta. Ensimmäisessä jäsennystavassa juomattomuuden ihanne näyttäytyy joko juomisesta pidättäytymisenä tai vaihtoehtoisesti vähäisenä alkoholin nauttimisena, jolloin raskas juominen näyttäytyy paheksuttavana toimintana, josta vastaajat pyrkivät erottautumaan. Harkinnanvaraisessa juomattomuuden ihanteessa korostuu yksilöltä vaadittava harkinta juomiseen liittyvissä tilanteissa, jolloin juomiselle vaaditaan tiettyjä perusteita. Kyvyssä pitää hauskaa juomatta korostuu yksilön kompetenssin merkitys erityisen vahvasti, jolloin ei riitä pelkästään se, että juhlija kykenee halutessaan pidättäytymään juomisesta, vaan hänellä tulee myös olla taitoa pitää hauskaa juomattomuudesta huolimatta. Juomattomuuden ihanteessa ei kuitenkaan ole kyse absoluuttisesta raittiudesta vaan pikemminkin humalajuomisen kriittisyydestä. Tutkielman tärkeimpiä lähteitä ovat Törrösen ja Maunun artikkelit nuorten aikuisten alkoholinkäytöstä, Mäkelän ja Virtasen artikkeli kauppaoppilaiden humalasta sekä Sulkusen teos: The European new middle class.
  • Salminen, Marja (Helsingin yliopisto, 2020)
    Työelämä on murroksessa robotiikan, tekoälyn ja koneoppimisen muuttaessa tulevaisuuden työn tekemisen tapoja. Myös finanssiala on murroksessa muun muassa asiakaskäyttäytymisen muutoksen, terveyden- ja hyvinvointipalvelujen ja teknologisten uudistusten myötä. Useissa eri tulevaisuuteen luotaavissa työelämän raporteissa korostetaan vuorovaikutusosaamisen merkityksen kasvamista. Johtajan vuorovaikutusosaamiseen liittyvää tutkimusta on Suomessa kuitenkin tehty toistaiseksi vähän. Tässä puheviestinnän tutkimusalan pro gradu -tutkielmassa syvennytään finanssialalla työskentelevien johtajien kokemuksiin, käsityksiin ja niihin merkityksiin, joita he liittävät vuorovaikutusosaamiseensa ja sen kehittymiseen työelämässä. Tutkimuksen todellisuus- ja tietokäsitys kiinnittyy sosiaaliseen konstruktionismiin. Tutkimusasetelma pohjaa fenomenologis-hermeneuttiseen tutkimusotteeseen. Tutkimusaineisto kerättiin verkkolomakkeella 10.1.-6.3.2020 välisenä aikana. Aineiston keruussa hyödynnettiin teemakirjoittamista. Kysely lähetettiin 141:lle esimiesasemassa toimivalle johtajalle. Vastauksia kyselyyn saatiin 25 johtajalta. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimustuloksina todetaan, että johtajat kuvaavat vuorovaikutusta olemuksellisesti klassisen lineaarisen mallin, vuorovaikutteisen mallin, systeemisen mallin, dialogisuuden ja agendateorian mukaisesti. Johtamisen he kuvaavat tapahtuvan vuorovaikutuksessa ja olevan vuorovaikutusta. Vuorovaikutusosaamisen johtajat kiinnittävät vahvasti yksilön osaamiseksi. He myös asettavat itselleen paikoin korkeita vuorovaikutusosaamis- ja kehittymisvaatimuksia. Aineistossa korostuvat seuraavat vuorovaikutusosaamisen osa-alueet: nonverbaalinen viestintä, tunnetaidot, kuunteleminen, viestinnän mukauttaminen sekä reflektointi- ja havainnointitaidot. Kiinnostavana havaintona pidetään sitä, että tunnetaito-osaaminen korostuu aineistossa vahvasti. Tuloksen katsotaan olevan erityinen sen vuoksi, että vuorovaikutustutkimus tunnistaa tunnetaidot osaksi vuorovaikutusosaamista, mutta siihen liittyvää tutkimustietoa löytyy organisaatiokontekstissa vähän. Aineistosta havaitaan lisäksi huomattava määrä vuorovaikutusosaamisen eettiseen ulottuvuuteen liittyviä kriteereitä: toisen arvostaminen, kiinnostuksen osoittaminen, reiluus, oikeudenmukaisuus ja luottamuksen rakentaminen. Vuorovaikutusosaamisen kehittymistä jäsennetään aineistossa ajallisesti, tapahtumallisesti sekä organisaatiossa tehtyjen muutosten kautta. Tietyn yksittäisen käännekohdan kuvataan vaikuttaneen siihen, että vuorovaikutusosaamisen katsotaan merkittävästi kehittyneen. Kuvaukset siitä, miten johtajan vuorovaikutusosaamisen katsotaan tulevaisuudessa kehittyvän, ovat kahtiajakoisia: sen uskotaan joko ilman muuta kehittyvän tai merkittävään muutokseen ei uskota. Johtopäätöksenä todetaan, että vuorovaikutusosaamista tulee organisaatioissa jatkossa jäsentää ja kehittää entistä enemmän myös vuorovaikutusosapuolten yhteisenä osaamisena yksilöosaamisnäkökulman lisäksi. Tästä tarvitaan myös laajempaa tieteellistä jäsennystä olemassa olevan tutkimustiedon lisäksi. Jatkossa on myös tärkeää tutkia vuorovaikutusosaamista paikkariippumattomassa työssä COVID19 vaikutusten myötä. Lisäksi jatkotutkimusehdotuksena esitetään, että tunnetaito-osaamista osana vuorovaikutusosaamista tulee organisaatiokontekstissa tutkia lisää.
  • Sutka, Henri (Helsingfors universitet, 2012)
    Tausta Työelämässä menestymistä käsittelevät tutkimukset ovat perinteisesti jakaneet työelämässä menestymisen käsitteen objektiivisesti koettuun menestymiseen ja subjektiivisesti koettuun menestymiseen. Objektiivinen menestyminen tarkoittaa faktapohjaisia asioita, kuten hierarkkista statusta organisaatiossa. Subjektiivinen menestyminen viittaa työtyytyväisyyden kaltaiseen koettuun asiantilaan. Tutkimus käsittelee työelämässä menestymiselle annettuja syyselityksiä eli attribuutioita. Attribuutiot muodostavat tutkimukseen teoreettisen raamin, jonka sisällä ovat menestykselle annetut selitykset. Tutkimuksen päätarkoituksena on selvittää työelämässä menestymiselle annettujen attribuutioiden sisältöä, ei niiden rakennetta. Aineisto Tutkimuksen aineisto koostuu yhdeksästä työelämässä menestymisen syitä henkilökohtaisella tasolla kartoittavasta puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Tutkittavat ovat omien organisaatioidensa ylintä johtoa. Heidän johtamiensa organisaatioiden vaihtelevat kooltaan kymmeniä työllistävistä aina tuhansia työllistäviin. Tutkittavat edustavat varsin erilaisia toimialoja. Iältään he ovat keskimäärin 56-vuotiaita. Haastattelut toteutettiin kesällä ja syksyllä 2010. Menetelmät Työelämässä menestymisen syyselityksiä tutkittiin laadullisesti. Menetelmä on lähinnä induktiivisesti etenevä aineistölähtöinen sisällönanalyysi. Analyysiyksikkönä on pääasiassa ajatuskokonaisuus. Aineistoa käsitellään myös erilaisilla tutkimusaiheeseen liittyvillä teorioilla. Keskeiset tulokset Lapsuudessa ja nuoruudessa vanhempien esimerkki, ei niinkään neuvot, nähtiin tärkeänä attribuutiona myöhemmälle työelämämenestykselle. Tutkittavat eivät perustele menestymistään kognitiivisilla seikoilla, kuten korkeilla älyllisillä ominaisuuksillaan. He painottavat metakognitiota, omistautumistaan työlle, ahkeruuttaan ja muita motivationaalisia tekijöitä. Tutkittavat attribuoivat työelämässä menestymistään arvojensa ja ominaisuuksiensa kohtaamisella työtehtävän ja organisaation kanssa. Tutkittavat korostavat sattuman merkitystä työelämässä menestymisensä syynä.
  • Ahlroth, Linda (Helsingin yliopisto, 2015)
    The aim of this study was to through mothers stories deepen the understanding of how mothers had experienced the colic time period and how they had experienced the support in the situation. The theory in this thesis has a parental perspective and deals with subjects about the everyday life and the interaction in families with colicky infants and the support that is aimed at these families. On the basis of the theoretical frame of reference the following research issues were formulated: - How did mothers to colicky infants experience the colic time period? - How did mothers to colicky infants experience the interaction with the child? - How did mothers to colicky infants experience the support in the situation? Seven mothers to infants who had had colic participated in theme-centered interviews that took place in spring 2014. The results of the study show that the mothers experienced the colic time period and the interaction with an excessively crying child as burdening all though the mothers felt the attachment was normalized to this date. The support that is offered to parents with colicky infants was experienced as lacking by the mothers and therefore a development of both the information and the support provided is considered important.
  • Paloheimo, Reetta (Helsingin yliopisto, 2021)
    The current research has proven that recognition of prior learning in Vocational Education and Training (VET) is based on lifelong learning. Also, that recognition of prior learning means making competence visible and giving formal status for evaluated competence. According to earlier studies, implementations of recognition of prior learning have been for example interviews, tests, personal learning plans and documents. It has also found that these implementations have an influence for example on documentation, showing proficiency or evaluation of own competence. In addition, it has been shown there are also some benefits of recognition of prior learning, such as students’ increasing motivation and productivity of VET organizations, and on the other hand some challenges like lack of resources and national insufficient instructions. The aim of this study was to increase understanding about implementations of recognition of prior learning and also the motivations behind these implementations. The study examines what kind of implementations of recognition of prior learning exist in VET. Furthermore, the study looks into reasons, benefits and improvement expressed for the implementations. The qualitative study involved persons who have participated in the recognition of prior learning in VET: four of these were part of personnel, and two of these students. The data was collected through semi-structured theme interviews. The interviewees were gathered through the contacts of Finnish National Agency of Education. The interviews were conducted as individual interviews with remote access. The data was transcribed and analyzed by using content analysis. More specific analysis was applied by Mayring’s model of inductive category development and reflectively discussed with theorical bases. This study showed that recognition of prior learning is a uniform process. Prior learning was recognized through discussions, interviews, sorting out, documentation, diplomas and other documents, tests and proof in sectors of vocational education and yet centralizing work to specific persons. The reasons expressed for implementations were portability and usability of competence data, organizing, examination of timeliness of competence, mandatory by law, organization financing, answering to students’ personal needs and personal studying paths or common teaching frame. Improvement suggested for implementations of prior learning recognition were functionality of systems, trust in competence in working life, having academic curriculums, recognition of informal learning, time and human resources, increasing the information of studying and making work easier. The last three of these were mentioned also as benefits. The results verified general meanings and challenges in recognition of prior learning.
  • Saari, Linda (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2015)
    Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mitkä asiat myötävaikuttavat yläkoulun musiikin-tunnin terapeuttisuuteen ja miten terapeuttisuutta voidaan tukea musiikkiterapian keinoin. Tutkin musiikin aineenopettajien, jotka ovat myös musiikkiterapeutteja, näkemyksiä musii-kintuntien terapeuttisuudesta ja sen lisäämisestä. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan musiikinopettajan pätevyyttä eli kompetenssia, musiikkiterapiaa, terapeuttisuutta sekä musiikkikasvatuksen ja musiikkiterapian suhdetta. Lisäksi käsitellään erityismusiikkikasvatuksen ja musiikkiterapian rajapintoja. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Tutkimuksen tapauksia ovat kolme musiikin aineenopettajaa, joilla on myös musiikkiterapeutin pätevyys. Tutkimusaineistoni koostui kolmen kaksoispätevyyden omaavan musiikin aineenopettajan litteroiduista yksilöhaastatteluista. Aineisto on kerätty kevään 2014 aikana. Olen käyttänyt haastattelumenetelmänä teemahaastattelua. Tutkimuksen analyysimenetelmänä toimi laadul-linen sisällönanalyysi. Musiikintuntien terapeuttisuuden nähtiin muodostuvan kahdesta päätekijästä. Näitä tekijöitä olivat musiikinopettajan kompetenssi sekä musiikillisen toiminnan mahdollistaminen. Musiikinopettajan kompetenssi koostui opettajan pedagogisista taidoista, vuorovaikutustaidoista sekä arvomaailmasta ja asenteesta. Musiikillisen toiminnan mahdollistamiseen vaikuttivat ryhmäkoko, tilat ja toimivat tarvikkeet. Musiikin koettiin vaikuttavan musiikintunnin tera-peuttisuuteen välillisesti opettajan kappalevalintojen kautta. Musiikkiterapian keinoja tukea yläkoulun musiikintuntien terapeuttisuutta oli kahdenlaisia: käytännöllisiä keinoja ja hiljaista tietoa. Käytännöllisiin keinoihin kuuluivat musiikintunnin rakenne, selkeät ohjeet, musiikkiluokan esivalmistelu, aistien integrointi sekä kuvionuottien käyttö musiikinopetuksessa. Hiljainen tieto piti sisällään pitkän oppimisprosessin aikana opittuja vuorovaikutustaitoja sekä avointa asennetta. Yksi haastateltavista oli oppinut pro-sessiajattelua musiikkiterapian opintojen ja kokemuksen kautta.
  • Pikkujämsä, Terhi (2005)
    Tässä tutkimuksessa selvitettiin kuurosokeiden henkilöiden itsemääräämisoikeuden toteutumista, osallisuutta,vaikuttavuutta yhteiskunnassa ja oman elämän hallintaa. Itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden toteutumista tarkasteltiin itsemääräämisoikeutta lähellä olevien käsitteiden avulla: autenttisuus, kompetenssi ja itsemäärääminen. Tutkielman esihaastattelussa 10 kuurosokeaa vastasi sähköpostina tehtyyn sosiaali- ja terveydenhuollon vammaispalvelujen toteutumista koskevaan teemakyselyyn. Varsinaiseen tutkimusaineistoon haastateltiin 10 kuurosokeaa. Heistä 5 oli suomenkielistä ja 5 viittomakielistä. Heillä kaikilla oli kuurosokeuteen liittyviä kommunikaation, vuorovaikutuksen, tiedonsaannin, liikkumisen ja ympäristöön orientoitumisen vaikeuksia. Tutkimus koski aikuisiässä kuurosokeutuneita. Kuurosokeiden henkilöiden itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden toteutuminen on rajoitettua. Ihmisoikeus- ja vammaispalvelulainsäädäntö antaisivat mahdollisuuksia parempaan kuurosokeiden oikeuksien toteutumiseen. Käytännössä kunnissa toteutetaan vammaispalvelulaissa olevia tulkkipalvelun ja kuljetuspalvelun minimirajoja. Haastateltavat kokivat tulkkipalvelun ja kuljetuspalvelun rajoitukset kaikkein suurimpana uhkana itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden toteutumisessa. Haastateltavien mielestä tulkki- ja kuljetuspalvelujen minimirajat tulisi poistaa, henkilökohtaiseen avustajaan tulisi olla subjektiivinen oikeus, ja apuvälineiden saanti olisi turvattava. Yhteiskunnan tulisi edistää kuurosokeiden tiedonsaantia. Yhteiskunnan tulisi tukea ja antaa mahdollisuus kuurosokealle elää täysipainoista elämää näön ja kuulon puutteista huolimatta. Kuurosokeana elämisen problematiikasta aiheutuu kaikille samanlaisia tilanteita paljon. Kuurosokeus vaikeuttaa arjessa selviytymistä. Arkinen selviytyminen erityistarpeiden takia riippuu tuesta ja palveluista. Palvelujen ja tukitoimien tarve on koko elämän ajan. Kuurosokean autenttisuus on vaarassa murentua. Kompetenssin toteutumisessa kommunikaatio ja sen kautta saatu tieto auttaa toimimaan tarkoituksenmukaisesti ja edistää mahdollisuuksia tilanteiden hallintaan. Kompetenssin toteutumisessa oikeanlaisen tiedon merkitys on suuri. Itsemääräämistä lisäävät riittävät vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet. Osallistumisen oikeudessa kuurosokeiden kohdalla voi puhua osallistumisen vaikeudesta. Kuurosokeat joutuvat tekemään koko ajan valintoja mihin käyttävät tulkkipalvelu- ja kuljetuspalvelutuntinsa. Kuurosokeilla ovat rajalliset mahdollisuudet täyttää aikaansa erilaisilla aktiviteeteillä. Kuurosokea ei haluaisi syrjäytyä, vaan haluaisi osallistua ja tuoda voimavaransa yhteiskunnan käyttöön. Yhteiskunta ei lupauksistaan huolimatta anna mahdollisuuksia ja välineitä riittävästi. Ihmisoikeuslainsäädäntö ja vammaispalvelulaki antoi hyvän lähtökohdan tarkastella kuurosokean itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden toteutumiselle. Myös itsemääräämisoikeuteen liittyvää kirjallisuutta on käytetty.
  • Hietanen, A; Suutama, T; Heikkinen, E; Heikkinen, R-L; Raitasalo, R (Kela, 2001)
    Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 62
    Raportissa esitellään EXCELSA-projektin Suomen esitutkimuksen tuloksia. Tutkimusprojekti kohdistuu vanhenemiseen, terveyteen ja kompetenssiin, ja sitä toteutetaan kymmenen Euroopan maan yhteisenä tutkimushankkeena. Tutkimuksen tarkoitus on lisätä tietoa elämänkulun aikaisista terveyden ja toimintakyvyn muutoksista ja niiden taustalla olevista tekijöistä. Pyrkimyksenä on löytää keinoja, joilla voitaisiin ylläpitää Euroopan eri alueilla ja erilaisissa sosiaalis-taloudellisissa oloissa elävien ikääntyvien henkilöiden autonomiaa ja elämänlaatua. Tutkimusaineistoa kerätään haastattelujen, kyselylomakkeiden sekä erilaisten ruumiinrakenteen ja toimintakyvyn mittausten avulla. Esitutkimuksessa testataan tutkimusasetelman ja -menetelmien toteutettavuutta ja soveltuvuutta.
  • Boman, Sonja (Helsingfors universitet, 2017)
    Goals: The purpose of this master thesis is to explore if the self-determination of elderly care workers developed among the users of ITU!-handbook in Toimi-project. The background theory of this master thesis is self-determination theory. Toimi-Project is a project carried out by Institute of Occupational Health in collaboration with elderly care cities of Helsinki, Vantaa and Lohja and Senior Care Home Association (Mereo). The aim of Toimi-project is to support readiness of workers to develop and reform their own work, in other words develop the worker's development agency. One of the methods was use of the ITU!-handbook. The data of this study consist of before and after interviews of the users of the ITU!-handbook. The aim is to explore how the data regarding interviews self-determination of the elderly care workers differs between before and after i. Methods: These questions were addressed by a qualitative deductive content analysis. The data were collected by theme interview. These interviews were randomly selected from a bigger interview database. Work-related Basic Need Satisfaction scale was used as an aid to the identification of psychological basic needs of the material. After this, the findings were analyzed by deductive content analysis according to basic psychological needs. The results of the survey were interpreted from the perspective of the theory of self-determination. Results and conclusions: There were no differences in the fulfilment of the need of autonomy between before and after interviews. The fulfilment of the need of competence occurred between before and after interviews in various ways. ITU!-handbook made the informants think of using feedback from the elderly while reforming their work. This gives an indication that using the ITU!-handbook added the fulfilment of the need of competence. The fulfilment of relatedness occurred also in different ways in before and after interviews. The problems which occurred in before interviews seemed to have disappeared with the Toimi-project. Based on the after interviews the ITU!-handbook encouraged the workers' interaction among themselves about different working styles and reminded of the importance of a colleague's appreciation. ITU!-handbook reminded of the importance of working atmosphere and using the ITU!-handbook seemed to contribute positively to work atmosphere based on the interviews. In conclusion, using the ITU!-handbook developed self-determination of the elderly care workers by confirming especially the fulfilment of competence and relatedness.
  • Forbatok, Matilda (Helsingfors universitet, 2016)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan venäjän kääntäjien näkemyksiä kääntäjäkoulutuksen hyödyllisyydestä itsensä työllistämisen näkökulmasta. Työelämässä on käynnissä siirtymä palkkatyökeskeisyydestä kohti lyhytaikaisia projekti- ja pätkätöitä. Kyvystä työllistää itsensä on tulossa yhä tärkeämpi ominaisuus myös korkeakoulutetuille. Kääntäjille ja tulkeille freelancerina, yrittäjänä tai itsenäisen ammatinharjoittajana toimiminen on tyypillinen tapa työllistyä omalla alallaan. Tässä tutkielmassa halutaan selvittää, näkyvätkö työelämän realiteetit kääntäjäkoulutuksessa, ja kokevatko yrittäjinä toimivat kääntäjät saaneensa koulutuksen myötä valmiuksia työllistää itsensä. Tutkielman teoreettinen perusta on kääntämisen sosiologia, tarkemmin kääntäjän sosiologia. Tutkimussuuntauksessa tarkastellaan kääntäjän merkitystä aktiivisena toimijana käännösprosessissa ja osana yhteiskuntaa. Tutkielman teoreettisessa osiossa tarkastellaan ensin kääntämisen sosiologiaa, josta siirrytään kääntäjän kompetenssiin. Kääntäjän kompetenssi nähdään tutkielmassa laajana käsitteenä, johon kuuluvaksi ominaisuudeksi luetaan myös kääntäjän kyky työllistää itsensä omalla alallaan. Tutkielman aineistona on viisi teemahaastattelua. Haastateltavat ovat hiljattain valmistuneita tai työelämään siirtyneitä venäjän kääntäjiä ja tulkkeja, jotka tutkimushetkellä tekivät tai olivat aikaisemmin tehneet käännöstoimeksiantoja omalla toiminimellä, freelancerina tai omassa yrityksessään. Analyysin tuloksista selviää, että vastaajat kokivat saaneensa laadukasta ja kattavaa opetusta kääntämisen ja tulkkaamisen teorian ja käytännön osalta. Itsensä työllistämiseen ja yrittäjyyteen oman alan opinnot eivät kuitenkaan ole valmistaneet. Koulutuksessa koettiin olleen puutteita erityisesti hinnoittelun ja kääntäjän teknisten apuvälineiden käytön osalta. Epävarmuus näillä alueilla oli aiheuttanut joillekin vastaajille vaikeuksia työn suorittamisessa. Tutkielmassa painotetaan itsensä työllistämisen kuuluvan kääntäjän kompetenssiin. Epävarmuus esimerkiksi hinnoittelussa heikentää itsensä työllistävän kääntäjän tai tulkin ammatillista itsevarmuutta. Kääntäjäkoulutus voisi kehittää opetustaan suuntaan, jossa yrittäjyyskasvatus kuuluisi olennaisena osana koko opinto-ohjelmaan. Kääntäjillä ja tulkeilla on koulutuksen myötä tuleva vahva asiantuntijuus, jonka arvoa yrittäjyyskasvatus ja -osaaminen voisi entisestään lisätä. Konkreettisia keinoja voisivat olla aidot toimeksiannot, projektimuotoiset ryhmätyöt ja monikieliset kurssikokonaisuudet. Käännös- ja tulkkausharjoitusten ohessa voisi käsitellä aiempaa tarkemmin hinnoittelun periaatteita. Mentorointi ja oppiainerajat ylittävä verkostoituminen lisäisivät myös yrittäjämäistä oppimista.
  • Ryky, Pinja (Helsingin yliopisto, 2018)
    Objectives. In the light of previous research, so called working life orientation is more emphasised in university education and this is also what students wish. Previous studies have shown that there is a shortage of skills and knowledge among university students and employers' expectations. Especially students in generalist fields, i.e. those students who do not graduate from their studies to a certain profession, experience challenges in their working life transition. This study examines the experiences of generalist students in the competences they have learned in the university and what competencies they think it was useful to learn when transitioning to working life. The study also explores the challenges the graduated students face in working life on a more general level. Methods. The study examined 20 generalist students from the University of Helsinki and especially their experiences of learning working life skills and the challenges faced after the transition to working life. The data were collected with a questionnaire and semi-structured interviews. The data were analyzed using abductive content analysis method. Results and Conclusions. The students reported to learn competencies related to understanding and knowledge formation, and the least described competences were related to communication and interaction. Most of the students missed the least described communication and interaction competences, and also the challenges in working life were mostly related to these competences. It can be concluded that student learning of communication skills should be developed in order to prepare students for the demands of working life.