Browsing by Subject "konferenssitulkkaus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Bogoiavlenskaia, Aleksandra (Helsingfors universitet, 2016)
    Tässä tutkimuksessa tarkastellaan konferenssitulkkauksen strategioita tulkattaessa englannin kielestä suomen kielelle. Työn tarkoituksena on tutkia miten tulkkauksen tavoite eli lähdekielisen viestin välittäminen kohdekielelle toteutetaan, ja mitä vaikeuksia konferenssitulkki kohtaa tulkatessaan englannin kielestä suomen kielelle. Sen lisäksi tavoitteena on luoda suomenkielinen konferenssitulkkauksen strategioiden luokittelu muissa kieliparissa käytettyjen luokittelujen perusteella. Konferenssitulkkausta ei ole tutkittu paljon, koska sen prosessiin vaikuttavat monet tekijät, jotka tekevät siitä vaikean tutkimuskohteen. Suomenkielisessä tieteellisessä kirjallisuudessa konferenssitulkkausta, sen prosessia, siinä käytettyjä strategioita, eikä tulkin roolia ei ole tutkittu ollenkaan. Aineistona on Nokian tiedotustilaisuus, joka pidettiin Suomessa, Espoossa 3. syyskuuta 2013. Aineisto litteroitiin sekä englanniksi että suomeksi. Nauhan pituus on noin 55 min, joista litteroitu pätkä on noin 18 min. Litteroidussa tekstissä on sekä alkuperäinen puhe, että sen tulkkaus, ja siihen kuuluu noin 18 minuuttia koko tilaisuudesta. Litteroitu teksti löytyy työn liitteenä. Aineiston analyysin perusteella konferenssitulkkauksessa englanti-suomi-sanaparissa hyödynnetään samoja strategioita kuin muissakin kielipareissa, mikä todistaa universalistien teorian siitä, ettei kielipari vaikuta strategian tai niiden yhdistelmän valintaan. Aika usein huonosti suoritettu tulkkaus selitetään sillä, että tulkki oli väsynyt tai tulkkauksen olosuhteet eivät olleet sopivia hyvään työntekoon, mutta tulkkauksen menestykselliseen suoritukseen vaikuttavat myös tulkin valitsemat strategiat. Konferenssitulkkaus tapahtuu aina suullisessa kaksikielisessä diskurssisissa, jossa on erilaisia osallistujia, minkä takia strategioiden valintaan vaikuttavat eri tekijät. Strategioiden valinta riippuu sekä lingvistisistä että ekstralingvistisistä tekijöistä, mm. tulkin kielitaidosta ja tulkkauskompetenssista, puhujan puhenopeudesta ja siitä, millaiset taustatiedot kuulijoilla on aiheesta. Tutkimuksen tulokset todistavat kognitiivisen näkökulman merkitystä tulkkausprosessin ymmärtämisessä. Tämän näkökulman mukaan konferenssitulkkaus on ajatusten ja viestien välittämistä, ei pelkkää merkkien välittämistä kielestä toiseen.
  • Stenvall, Annika (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella konferenssitulkkien tekemiä prima vista -ratkaisuja ja sitä, miten he kokevat omat suorituksensa. Tutkimuksen aineisto on kerätty kevättalvella 2021 etäyhteyden kautta nauhoitettujen tulkkauskokeiden ja haastattelujen avulla. Tutkimukseen osallistui kolme konferenssitulkkia, jotka tulkkasivat kaksi rakenteeltaan ja rekisteriltään erilaista ranskankielistä tekstiä prima vista -menetelmällä suomeksi. Puheen rytmittämistä analysoitiin Praat-ohjelman avulla. Tulkkauksen arvioinnin subjektiivisuuden välttämiseksi tulkkausongelmien ja -strategioiden tunnistamisessa käytettiin Henri Barikin (1971) virhejaottelua. Semanttisen ekvivalenssin arvioinnissa Barikin jaottelun avulla pyrittiin analysoimaan kohdat, jotka tuottivat ongelmia yhdelle tai useammalle tulkille, minkä avulla voitiin arvioida kognitiivista kuormittavuutta. Daniel Gilen (2009) ja Marjorie Agrifolgion (2004) kognitiivista kuormittavuutta kuvaavat mallit auttoivat ymmärtämään syitä virheiden syntymiseen. Gilen (2009) tulkkausstrategioiden jaottelulla pyritään kuvamaan tulkkien tekemiä ratkaisuja ongelmatilanteissa. Aineistosta kävi ilmi, että lähdekielen interferenssi on vahvaa pitkissä virkkeissä kieliparissa ranska–suomi. Tulkit pilkkoivatkin merkitysyksiköt osiin työmuistin säästämiseksi eivätkä tulkanneet koko virkettä yhtenä virkkeenä vaan jakoivat sen osiin. Lukusanojen tulkkaaminen oli ongelmallista sijamuotojen monimutkaisuuden ja pituuden vuoksi, vaikka luvut olivat tulkin nähtävissä lähdekielisessä tekstissä. Niiden kohdalla ilmeni korjauksia ja toistoa. Tulkattavien tekstien haasteet osoittautuivat pitkälti yksilöllisiksi, sillä eri tulkeilla vaikeudet eivät liittyneet samoihin lähtötekstin kohtiin. Tulkkien käyttämissä strategioissa oli sekä yhtäläisyyksiä että eroja. Haastattelujen kautta saatiin selville, että tulkit pyrkivät unohtamaan mahdolliset virheensä nopeasti ja siirtymään seuraavaan tehtävään. Tutkimustuloksissa korostui tulkkauksen arvioinnin kompleksisuus, sillä virheiden lokerointi on hankalaa ja subjektiivista. Tulkkaus on kuitenkin aina epätäydellistä, joten pitäisi keskittyä positiivisiin aspekteihin negatiivisten sijaan.
  • Montserrat Puumala, Joel (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tämä tutkielma tarkastelee tulkkausta keskittyen sen kahteen varsin ainutlaatuiseen alalajiin: asioimis- ja konferenssitulkkaus. Tutkielmassa selvitetään sekä asioimis- että konferenssitulkin suosituimpia urapolkuja, uravalintoja ja syitä, jotka rohkaisevat tulkkeja suuntautumaan tiettyyn lajiin. Keskeistä tässä tutkimuksessa on asioimis- ja konferenssitulkkauksen välisten erojen ja yhtäläisyyksien kartoittaminen. Kummankin lajin erityispiirteiden ja pääasiallisten haasteiden määritteleminen muodostaakin tutkielman tärkeämmän tutkimuskysymyksen. Lisäksi tutkimuskysymyksissä selvitetään, mistä ammattitulkin ura saa alkunsa ja mitkä tekijät vaikuttavat sen kehitykseen. Lopuksi tarkastellaan, miten asioimistulkki voi toteuttaa siirtymän konferenssitulkkaukseen tai toisinpäin. Haastattelumetodina käytetään asiantuntijahaastattelua. Sen avulla kerätään tutkimusaineisto, joka koostuu neljästä puolistrukturoidusta haastattelusta. Haastattelujen kohteiksi valittiin Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton (SKTL) hakupalvelusta sellaiset ammattitulkit, jotka ovat työskennelleet sekä asioimis- että konferenssitulkkeina. Haastateltaville esitettiin kymmenen kysymystä, joista jokainen liittyi yhteen seuraavista aihealueista: uran alku ja uramuuttujat, asioimis- ja konferenssitulkkauksen erot sekä siirtymä lajista toiseen. Analyysin ja sen tuottamien tulosten valossa voidaan todeta, että kaikkiin tutkimuskysymyksiin löydettiin vastaus. Ammattitulkin ura lähtee käyntiin usein jo hyvin varhaisessa vaiheessa korkeakouluopintoja, ja sille on ominaista tietynlainen sattumanvaraisuus. Pääasiallisempana erona tulkkauslajien välillä nousi esille läheisyys tulkkaustilanteen osapuolten välillä, mikä on asioimistulkkauksessa hyvin välitön. Konferenssitulkkauksessa on taas tyypillisempää, että osapuolet ovat tietyn etäisyyden päässä. Kysymyksissä koskien siirtymistä tulkkauslajista toiseen koettiin, että siirtymä konferenssitulkkauksesta asioimistulkkaukseen on yleisempi ja helpompi.
  • Stassi, Bambi Angie Luna (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee sukupuolen merkitystä konferenssitulkkauksessa. Tutkimuksen tavoitteena on saada tietoon tilanteita, joissa tulkkia ei ole valittu tai haluttu toimeksiantoon sukupuolen takia. Tutkimus on kohdistunut Italiaan ja Suomeen. Tutkimuksessa avataan käsitettä feminisaatio ja kerrotaan tulkkausalan sukupuolittuneisuudesta. Tutkimusmenetelmänä on käytetty teemahaastattelua, ja tutkimusta varten on haastateltu kolmea italialaista ja yhtä suomalaista tulkkia. Haastatteluja varten on laadittu 17 haastattelukysymystä, jotka on jaettu kolmeen eri kategoriaan. Ensimmäisen kahden kategorian 13 kysymystä koskevat tulkkien omia kokemuksia siitä, miten sukupuoli on vaikuttanut heidän työhönsä. Nämä kysymykset on suunnattu kaikille haastateltaville. Viimeisen kategorian kysymykset on suunnattu ainoastaan italia–suomi–italia-kieliparin tulkeille, ja ne keskittyvät Suomen ja Italian eroihin. Sukupuolen vaikutusta tulkkausalalla on tutkittu hyvin suppeasti. Tulkkaus on naisvaltainen ala, joka alun perin on kuitenkin ollut miesvaltainen. Useat tulkit toimivat freelancereina, mikä ei anna monia etenemismahdollisuuksia alalla. Miesten uraorientoituneisuus ja tahto päästä korkeaan asemaan työpaikalla ovat mahdollisia syitä tulkkausalan naisvaltaistumiselle. Tulkin työ on epäsäännöllistä, mikä voi pelottaa miehiä ja siksi ohjata heitä muille aloille. Perinteisesti nainen ottaa suuremman vastuun perhe-elämästä ja lapsista, ja osa-aikaisena freelancertulkkina on helpompi yhdistää perhe-elämä ja ammatti. Tutkimuksen analyysiosiossa puretaan haastatteluiden tuloksia. Luku on jaettu kolmeen alalukuun siten, että ensimmäisessä alaluvussa tarkastellaan tulkkien kokemuksia ja ajatuksia siitä, miten sukupuoli vaikuttaa tulkin valintaan, kohteluun, palkkaukseen ja arvostukseen. Tulkit kertovat myös, kokevatko he, että jommallakummalla sukupuolella etulyöntiasema ammatissa sekä miten kulttuuri vaikuttaa tulkin sukupuolirooliin. Toisessa alaluvussa esitellään tuloksia siitä, miten tasa-arvo toteutuu alalla ja vaikuttaako sukupuoli palkkauksessa. Kolmas alaluku kertoo Italian ja Suomen eroista. Tutkimuksen tuloksena on, että tulkin sukupuolella ei ole merkitystä konferenssitulkkauksessa, sillä yleensä konferenssitulkki tulkkaa kopissa. Sukupuoli ei myöskään vaikuta palkkaukseen, tulkin valintaan tai arvostukseen. Palkkaukseen vaikuttaa tulkin ikä ja työkokemus. Haastattelujen perusteella naisilla on etulyöntiasema ammatissa. Tutkimus osoittaa, että kulttuuri ei vaikuta merkittävästi tulkin kohteluun, mutta se vaikuttaa stereotyyppiseen käsitykseen siitä, miten eri sukupuolet käyttäytyvät tai työskentelevät toimeksiannon aikana. Tutkimus osoittaa, että Italiassa tulkkausta pidetään kotiäitien harrastuksena ja että tulkki mielletään enemmin messuemännäksi ja sihteeriksi kuin tulkiksi. Tulkkausalalle kaivataan enemmän miehiä, jotta tasa-arvo voisi toteutua paremmin.