Browsing by Subject "kontekstuaalinen teologia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • West, Helga (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee pohjoissaamelaisen Tore Johnsenin (s. 1969) ajattelun pääpiirteitä ja erityiskorostuksia. Johnsen on työskennellyt Norjan evankelis-luterilaisen kirkon pappina Sisä-Ruijassa sekä Norjan saamelaisen kirkkoneuvoston pääsihteerinä. Tutkimuskysymyksiä ovat 1) minkälainen on Johnsenin kosmisen kristologian malli, 2) minkälainen on Johnsenin uskontoteologinen suhtautuminen saamelaiseen etniseen uskoon sekä 3) minkälainen on Johnsenin ihmis- ja jumalakäsitys. Lähdeaineistoni koostuu Johnsenin kirjallisista töistä, joista painottuu systemaattisteologinen aines. Työn varsinainen teologinen analyysi suoritetaan systemaattisen analyysin metodilla. Tämän lisäksi hyödynnän sekä uskontotieteellistä näkökulmaa että historiallista deskriptiota kontekstin valaisemiseksi. Tämä näkökulmien yhdistelmä on osoittautunut hedelmälliseksi työtavaksi, sillä sen avulla olen kyennyt tarkastelemaan Johnsenin moniulotteista teologiaa, joka pitää sisältää niin poetiikan, teorian kuin praksiksenkin. Analyysi on osoittanut, että Johnsenin teologian lähtökohtana on saamelainen identiteetti, johon historialliset kokemukset ovat jättäneet jälkensä. Etnografinen ja uskontotieteellinen aines yhdessä Raamatun kanssa toimivat Johnsenilla rekonstruktion systemaattisteologisena lähteenä. Johnsen raamattuhermeneutiikassaan painottaa raamatunkohtia, joissa luonnonmystiikka ja kosminen kristologia korostuvat. Elämän kehä -ajatus toimii Johnsenin saamelaisen luonnonteologian strukturoivana prinsiippinä, joka selittää hänen muita systemaattisteologisia käsitteitään. Koska Johnsen ammentaa teologiaansa aineksia monesta eri kulttuurisuunnasta, kutsun hänen kontekstuaalisen teologian metodia synteettiseksi. Hänen uskonteologinen orientaationsa suhteessa etniseen uskoon on spirituaalinen, ja se edustaa täyttymysteologiaa. Syy sammuneiden etnisen uskon symbolien käytölle on nativistinen. Johnsen haastaa teo-antroposentrisen jumalasuhteen, ja ehdottaa kosmista laajennusta kristologiaan, joka paremmin ottaisi huomioon kärsivän luomakunnan, joka Johnsenin ymmärryksen mukaan tarvitsee ihmisen lailla lunastusta. Luomakunnalla on oma subjektius, ääni, jota kristityn on kuunneltava. Mikäli ihminen unohtaa yhteenkuulumisensa maahan ja Elämän kehään, tämä on matkalla sekä omaan että maan tuhoutumiseen, ja on näin erossa Elämän Jumalasta. Elämän kehä on kosmisen sovinnon malli, ja Johnsen ihmis- ja jumalakäsityksessään seuraa kirkon ja raamatun viisausteologisia äänenpainoja.
  • Lindroth, Arttu (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tässä syventävässä tutkielmassa tutkin Marcella Althaus-Reidin käsitettä säädytön teologia. Tutkin, mikä on keskeistä säädyttömässä teologiassa tarkastellen säädyttömän teologian perustavanlaatuisia näkemyksiä ja metodologisia lähtökohtia. Analysoin myös säädyttömän teologian ymmärrystä naisen aseman muovautumisesta teologisesti sekä säädyttömän teologian lähtökohdista tehtyä kristologiaa. Vastaan tutkimuskysymyksiini käyttäen metodina systemaattista analyysia, jonka avulla analysoin kahta Althaus-Reidin monografiaa ja yhtä artikkelia. Tutkielmani keskeisenä johtopäätöksenä totean, että Althaus-Reidin säädytön teologia on ihmisten elämään ja kokemuksiin perustuva teologinen metodi. Metodi ei ole sitoutunut ideologisuuteen vaan on materialistinen myös seksuaalisuuden ja sukupuolen osalta, mikä poikkeaa vapautuksen teologiasta, vaikka pyrkimys materiaalisuuteen on keskeinen osa vapautuksen teologiaa. Säädytön teologia pyrkii vapautumiseen keskustan hegemoniasta, mikä merkitsee myös universaalien totuuksien ja essentialististen olemusten kieltämistä. Säädytön teologia tarkastelee kriittisesti systemaattisen teologian ja vapautuksen teologian heteroseksuaalisuutta ja sitoutumista patriarkaalisen yhteiskunnan ylläpitämiseen. Kolonialismin kritiikki on tärkeässä osassa säädytöntä teologiaa, sillä Latinalaisen Amerikan nykytilannetta ei voi käsitellä irrallaan conquistasta ja alistamisesta. Althaus-Reid soveltaa säädyttömän teologian lähtökohtia tarkastellessaan teologian luomaa käsitystä naiseudesta, joka tiivistyy kuviin aseksuaalisesta köyhästä tai nöyrästä äidistä. Näitä käsityksiä naiseudesta ylläpidetään Althaus-Reidin mukaan erityisesti mariologialla ja ne tuottavat väärää tietoisuutta, joka myös estää havaitsemasta sortoa. Säädyttömän teologian soveltaminen siirtää huomion naisen kohdusta eli jälkeläisten tuottamisesta vulvaan eli seksuaalisuuteen ja hyödyntää käsitystä naisesta muuttaessaan populaareja Neitsyt-hahmoja kuten Santa Libradaa. Althaus-Reid soveltaa säädytöntä teologiaa myös kristologiaan, jossa käsitystä Jeesuksen seksuaalisuudesta laajennetaan muun muassa käyttämällä Bi/Kristuksen käsitettä ja tarkastelemalla fetisismiä osana Jeesuksen seksuaalisuutta.
  • Perttilä, Päivi (2019)
    Tutkielmani käsittelee kontekstuaalista kirkkomusiikkia soveltaen kontekstuaalista teologiaa, joka on jo vuosikymmenien ajan ollut vakiintunut käsite. Kontekstuaalisuuden kirkon ydinsanoma pyritään tuomaan aikaan ja paikkaan sopivaksi. Ihmisen kanssa yhteydessä elävän Jumalan olemus on kristillisen teologian valossa yhtä aikaa nykyaikainen ja ikiaikainen. Pohdin, millä tavoin kirkko kohtaa musiikillaan tämän ajan suomalaisia yhteiskunnan monissa kerroksissa. Kohdistin aiheeni tarkastelua maallistuneen ihmisen näkökulmaan. Suomessa luterilaisen uskonnonharjoittamisen merkitys vähenee yksilöiden ja yhteisöjen elämässä. Kirkkoon kuuluvien jäsenten määrä vähenee. Kristillinen tapakulttuuri ohenee. Mielenkiintoni kohdistuu erityisesti ihmisiin, joille Suomen evankelis-luterilaisen kirkon traditio on vieras, mutta joilla on kiinnostusta henkiseen ja hengelliseen ulottuvuuteen omassa elämässään. Kontekstuaalisella kirkkomusiikilla voidaan löytää keinoja tavoittaa maallistuneita ihmisiä. Kontekstuaalinen kirkkomusiikki tuo välineitä tavoittavaan ja kohtaavaan työhön. Kulttuurien moninaisuus vaikuttaa paitsi maailmanlaajasti myös paikallisesti. Perinteet ovat luoneet kirkolle identiteetin, mutta nykyaika tarvitsee uusia tapoja sanoittaa ja säveltää evankeliumin sanoma ymmärrettäväksi. Kontekstuaalinen kirkkomusiikki on seurakuntalaisen ja maallistuneen hengellisen etsijän kuuntelemista ja hänen kanssaan yhdessä laulamista ja soittamista.
  • Mannert, Minna (Helsingin yliopisto, 2010)
    Martin Lutherin teologiaa on käsitelty laajasti viimeaikaisessa ekumeenisessa keskustelussa. Kansainvälisesti on noussut esiin tarve määritellä Lutherin merkitystä postmodernissa globaalissa kontekstissa. Tutkielmani käsittelee Paul S. Chungin aasialaista Luther-tulkintaa. Chung ottaa käsittelyyn monia suomalaisen Luther-tutkimuksenkin käsittelemiä teemoja, kuten Lutherin ristin teologian, triniteetin ja vanhurskauttamisen teologian. Teemoja kontekstualisoidaan postmoderniin kulttuurikontekstiin. Niitä tuodaan myös dialogiin aasialaisen uskontoperinteen, erityisesti buddhalaisuuden kanssa. Keskeinen vuoropuhelun aihe on buddhalainen käsitys kärsimyksestä, dukkha ja sen vertailu Lutherin ristin teologiaan. Tutkielmassa Chungin teologiaa lähestytään tutkielmassa neljän kysymyksen kautta: (1) Mitkä ovat Chungin teologian lähtökohdat ja edellytykset? (2) Mitä Lutherin teologian osa-alueita Chung pitää keskeisinä uskontojen välisen dialogin kannalta? (3) Miten Chung syventää näitä teemoja aasialaisen uskontoperinteen ja viisauden avulla? (4) Mitä uudistustoiveita Chungin Luther-tulkinta asettaa ekklesiologialle sekä käsityksille kirkon missiosta ja diakoniasta? Keskeinen tutkimustulokseni on, että Chung johtaa Lutherin teologiasta perusteen määritellä kirkko diakonisen opetuslapseuden pohjalta. Lutherin ristin teologia on avain, jonka kautta kristittyä ja teologiaa kutsutaan avoimuuteen erilaisuutta kohtaan ja solidaarisuuteen kärsiviä lähimmäisiä kohtaan. Chungin teologiassa Lutherin vanhurskauttamisen käsite saa myös maanpäällisen oikeudenmukaisuuden merkityksiä. Teologian tulee pyrkiä kriittiseen itsereflektioon suhteessa menneisyyteen ja nykypäivään ja etsiä rekonsiliaatiota suhteessa kolonalismin ja modernismin kielteisiin seurausvaikutuksiin. Diakonian ja mission kontekstiksi tulee Chungin teologiassa globalisaatio ja monikulttuurisuus. Diakonian ja mission uudelleenmäärittelyssään Chung ehdottaa myös uskontojen välistä dialogia yhdeksi niiden osa-alueeksi. Chung nojautuu Barthin epäsäännöllisen dogmatiikkaan ja Bonhoefferin solidaarisuuskristologiaan teologiaan etsiessään uskontoteologian mallia, jossa on avoimuutta köyhyyden todellisuuden ja uskonnollisen erilaisuuden ymmärtämiselle. Uskontoteologisella kartalla Chung voidaan luokitella kristologiseksi universalistiksi.
  • Heikkinen, Anne (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä maisterintutkielmassa tutkin palestiinalaisen luterilaisen emerituspiispan ja Luterilaisen maailmanliiton entisen presidentin Munib Younanin (1950-) teologista ajattelua. Tutkin, missä määrin Younanin ajattelu sitoutuu osaksi vapautuksen teologian diskurssia ja toisaalta luterilaista perinnettä. Lisäksi analysoin Younanin ajattelua kristittyjen yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta. Tutkimuksen metodi on systemaattinen analyysi, ja lähdemateriaalina käytän kolmea Younanin julkaistua kirjaa sekä kolmea lyhyempää puhetta tai tekstijulkaisua. Viime vuosikymmeninä perinteinen saksalainen ja pohjoismainen luterilainen ajattelu on tullut jossain määrin toisenlaisista konteksteista nousevien teologisten tulkintojen haastamaksi. Palestiinalaisten luterilaisten kontekstuaalista lähestymistapaa voidaan pitää yhtenä näistä haastajista. Younanin ja Jordanian ja Pyhän maan evankelis-luterilaisen kirkon teologiaa leimaa pitkittynyt Israel-Palestiinan konflikti, niin sanotun profeetallisen diakonian painottaminen sekä pyrkimys vuoropuheluun niin muiden kirkkokuntien kuin alueen monoteististen uskontojen kanssa. Israel-Palestiinan konflikti on muovannut Younanin teologista ajattelua; Younan pitää miehitystä syntinä ja puhuu oikeudenmukaisen rauhan sekä kahden valtion mallin ratkaisun puolesta. Younan kritisoi voimakkaasti kristillistä sionismia liittäen sen osaksi uskonnollista ääriajattelua. Younanin kontekstuaalisilla tulkinnoilla on yhtymäkohtia vapautuksen teologian perinteeseen. Käsittelen tutkielmassani Younanin maan teologiaa sekä martyrian teologiaa, joka nojautuu väkivallattomuuteen ja raamatullisen oikeudenmukaisuuden puolustamiseen. Younan liittää yhteiskunnallisen toiminnan osaksi kristittyjen ja kirkon tehtävää. Hän perustelee toimintaa paitsi profeetallisen diakonian käsitteestä käsin, myös hyödyntämällä perinteisiä luterilaisia opinkohtia ja käsitteitä. Laki ja evankeliumi, uskon vanhurskauttaminen ja kahden regimentin oppi tulkitaan kristityn oikeudenmukaisuutta puolustavasta tehtävästä käsin, ja toisaalta Younanin tulkinnat argumentoivat aktiivisen yhteiskunnallisen toiminnan puolesta. Yksi kirkon yhteiskunnallisen toiminnan muoto on monoteististen uskontojen välinen dialogi, joka perustuu yhteiseen toimintaan ja maailman palvelemiseen opillisten keskustelujen sijaan. Younan liittääkin uskontodialogin ja -trialogin osaksi kirkon diakonista työtä. Younanin ajattelussa korostuu uskonnon myönteinen merkitys yhteiskunnalliseen toimintaan rohkaisevana tekijänä. Hänen mukaansa Raamatun profeettojen ja Jeesuksen opetuksista nousee profeetallinen ja vastakulttuurinen oikeudenmukaisuuden vaatimus, joka johtaa kristittyjä ja kirkkoja puolustamaan rauhaa, universaalia ihmisarvoa ja moninaista rinnakkaiseloa. Younan puolustaa moninaista ja demokraattista kansalaisyhteiskuntaa, ja uskoo luterilaisen ”poliittisen maltillisuuden” sovellutuksensa tukevan kestävän yhteiskuntajärjestyksen rakentamista Lähi-idässä.