Browsing by Subject "kontrolliodotus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Valldén, Maaret (2001)
    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä tavalla erilaiset muuttujat kuten yleistyneet tai ammatinvalintaan liittyvät kontrolliodotukset sekä mm. jatko-opintosuunnitelmien selkiintyneisyys ja todistuksen keskiarvo ovat yhteydessä abiturienttien ammatinvalintapystyvyyden tunteeseen. Ammatinvalintapystyvyyden tunteella tarkoitettiin sitä, millaiseksi abiturientit arvioivat oman pystyvyytensä suoriutua erilaisista ammatinvalinnan tekemiseen liittyvistä tehtävistä. Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää, millä tavalla pelkästään sisäiseen kontrolliin uskominen tai samanaikaisesti sekä sisäiseen että ulkoiseen kontrolliin eli sattuman tai toisten vaikutusvaltaisten henkilöiden kontrolliin uskominen ovat yhteydessä ammatinvalintapystyvyyden tunteeseen ja korreloivatko ammatinvalintaan liittyvät kontrolliodotukset yleistyneitä kontrolliodotuksia voimakkaammin ammatinvalintapystyvyyden tunteen kanssa. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivisia metodeja ja tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella abiturienttien oppituntien aikana. Aineisto koostui 201 vantaalaisesta abiturientista. Hypoteeseina oli, että suurempi usko sisäiseen kontrolliin ja vähäisempi usko ulkoiseen kontrolliin eli sattuman tai toisten kontrolliin oli yhteydessä korkeampaan ammatinvalintapystyvyyden tunteeseen ja että ulkoisen kontrollin eri muodot voivat olla eri tavalla yhteydessä ammatinvalintapystyvyyteen. Oletuksena oli myös, että korkeampi ammatinvalintapystyvyyden tunne oli yhteydessä myös suurempaan jatko-opintosuunnitelmien selkiintyneisyyteen ja että ammatinvalintaan liittyvät kontrolliodotukset korreloivat yleistyneitä kontrolliodotuksia voimakkaammin ammatinvalintapystyvyyden tunteen kanssa. Tutkimuksen tulosten mukaan suurempi usko sekä yleistyneeseen että ammatinvalintaan liittyvään sisäiseen kontrolliin ja vähäisempi usko yleistyneeseen sattuman kontrolliin sekä ammatinvalintaan liittyvään sattuman tai toisten kontrolliin oli yhteydessä korkeampaan ammatinvalintapystyvyyden tunteeseen. Toisten kontrolliin uskominen ei ollut yhteydessä ammatinvalintapystyvyyden tunteeseen, kun tarkasteltiin yleistyneitä kontrolliodotuksia. Ulkoisen kontrollin eri muodot olivat eri tavalla yhteydessä ammatinvalintapystyvyyteen yleistyneiden kontrolliodotusten kohdalla: vain sattuma-kontrolliodotukset olivat yhteydessä ammatinvalintapystyvyyteen. Ammatinvalintaan liittyvien kontrolliodotusten kohdalla ulkoisen kontrollin eri muotojen yhteys ammatinvalintapystyvyyteen oli likimain samanlainen. Sekä yleistyneiden että ammatinvalintaan liittyvien kontrolliodotusten kohdalla unilokaalisuus eli usko pelkästään sisäiseen kontrolliin oli suuntaa-antavasti yhteydessä hieman korkeampaan ammatinvalintapystyvyyden tunteeseen kuin bilokaalisuus eli usko sisäisen kontrollin lisäksi myös toisten tai sattuman kontrolliin. Korkeampi ammatinvalintapystyvyyden tunne oli yhteydessä myös suurempaan jatko-opintosuunnitelmien selkiintyneisyyteen ja todistuksen arvosanojen ja ammatinvalintapystyvyyden tunteen välillä oli havaittavissa vain heikko yhteys. Ammatinvalintaan liittyvät kontrolliodotukset korreloivat yleistyneitä kontrolliodotuksia voimakkaammin ammatinvalintapystyvyyden tunteen kanssa. Tärkeimmät lähteet: Bandura (1997). Self-efficacy. The exercise of control. Taylor & Betz (1983). Applications of self-efficacy theory to the understanding and treatment of career indecision. Journal of Vocational Behavior 22. Taylor & Popma (1990). An examination of the ralationships among career decision-making self-efficacy, career salience, locus of control, and vocational indecision. Journal of Vocational Behavior 37.
  • Kallio, Tarja (2005)
    In addiction treatment, it is important to develop clients' capacity to cope with high risk situations of substance use. Increase of clients' self-efficacy and sense of coherence and internalization of locus of control, and positive therapeutic alliance are considered important factors in treatment. These factors are, however, not much studied in Finland. This study is based on Social Learning Theory and cognitive-behavioral addiction treatment model. The general aim of the study was to open up new insights into the treatment of substance abusers. The dissertation is based on three studies. The specific aim of the Study 1 is to examine of the connection of drinking related self-efficacy and post-treatment substance use. The aim of the second study (Study II) is to study the connection of psychiatric symptoms, severity of alcohol dependence and use of primary care services. The third study (Study III) focused on the change of prisoners' sense of coherence, the change of prisoners' prison related and drug related locus of control during addiction treatment. The participants of the Study 1 were patients (N=100) of the Järvenpää addiction hospital. They were interviewed with Situational Confidence Questionnaire, General Self-Efficacy Questionnaire and Addiction Dependence Scale (ADS) at the beginning and at the end of cognitive-behavioral treatment. The follow-up information was gathered by mail after 6 and 12 months. The data was analyzed with logistic regression analysis. In the second study, the participants (N=40) were interviewed with ADS and General Health Questionnaire by the researcher in primary health care services, the participants of the third study (N=52) were prisoners in a cognitive-behavioral addiction treatment programme. The participants completed structured questionnaires with Sense of Coherence, Drug and Drinking Related Locus of Control and Prisoner's Locus of Control Scales at the beginning and at the end of treatment. According to the results, patients' drinking related self-efficacy and general self-efficacy improved significantly during addiction treatment, but no connection was found between in-treatment self-efficacy and post-treatment substance abuse. Those with most psychiatric symptoms also showed the most severe alcohol dependence and highest use of primary care services. Both prisoners' sense of coherence and drug related locus of control changed significantly during addiction treatment. There was no change in their prison related locus of control. The results gave new insights to substance abuse treatment, and showed the need of development of continuity of care and co-operation between in-patient and out-patient addiction treatment. The results are discussed from clinical point of view.
  • Aro-Heinilä, Timo (2004)
    Tässä tutkimuksessa esittelen kehittämäni elämäntavan ympäristövaikutuksia mittaavan indikaattorijärjestelmän. Indikaattoreiden muodostamisessa pyrin mallintamaan ympäristökäyttäytymistä ekologisen kestävyyden kriteerien mukaisesti. Indikattoreiden viitearvot keräsin asiantuntija-arvioihin perustuvalla delfoi -menetelmällä. Käyttämäni mittaustekniikka perustuu ajatukseen, että elämäntavan ympäristövaikutukset voidaan määritellä ensisijaisesti yksilön kulutuksen perusteella. Tutkimus selkeyttää kuvaa siitä, mitkä (kulutus)elämäntapaan liittyvät tekijät ovat olennaisia ja mitkä epäolennaisia ympäristövaikutusten muodostumisen kannalta. Lisäksi osoitan, minkälaisia yhteyksiä erilaisten yksilöllisten tekijöiden ja elämäntavan ympäristövaikutusten välillä voidaan löytää. Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen puutteena on ollut pyrkimysten ja todellisten ympäristövaikutusten virheellinen rinnastaminen. Tämä tutkimus edustaa sosiaalipsykologista ympäristötutkimusta, jossa ympäristökäyttäytymisen mallintamisessa ei tehdä hätiköityjä olettamuksia käyttäytymisen ja ympäristövaikutusten suhteesta – pyrkimys ympäristöystävälliseen käyttäytymiseen pidetään erillään todellisista ympäristövaikutuksista. Pyrkimystä ympäristöystävälliseen käyttäytymiseen mittasin kierrätysaktiivisuudella. Tutkimuksen empiirinen osuus perustuu kyselylomakkeeseen, jolla ympäristöasioihin liittyviä tunne- ja käsitysmekanismeja sekä ympäristökäyttäytymistä mitattiin kahden helsinkiläisen kaupan asiakkailta. Näiden vastaajien elämäntavan ekologista kestävyyttä määrittävät toisaalta sosioekonomiset statuserot mutta myös persoonalliset erot emotionaalisessa ja kognitiivisessa rakenteessa. Ympäristöasioihin liittyvä syyllisyys on mekanismi, joka vaikuttaa erityisen voimakkaasti elämäntapaan ekologisen kestävyyden näkökulmasta. Ekologisesti kestävään elämäntapaan pyrkiminen on yksilölle helpompaa käsittää konkreettisen materiaalisen kuluttamisen avulla. Ympäristöasioihin liittyvä syyllisyys on nimenomaan tällaisen kuluttamisen ekologiseen kestävyyteen vaikuttava emotionaalinen mekanismi. Etenkin ruuan ja tavaroiden kuluttamiseen liittyvät ympäristövaikutukset riippuvat pitkälti ympäristökäyttäytymiseen liitettävästä syyllisyydestä. Asuminen ja liikenne ovat järjestelmiä, joissa pyrkimys muuttaa elämäntapansa ekologisesti kestävämmäksi ei vielä juurikaan näy. Kuitenkin ne ovat ruokajärjestelmän ohella merkittävimpiä ympäristövaikutusten aiheuttajia.