Browsing by Subject "korjaus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-13 of 13
  • Hotakainen, Kirmo (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkimuksessa pyritään selvittämään, millä kielellä tai kielimuodolla amerikansuomalaiset eli Suomesta Amerikkaan muuttaneet ratkaisevat puheessaan esiintyviä ongelmia. Tyypillisesti ongelmat koskevat suomenkielisen sanan tai ilmaisun löytämistä. Näissä tilanteissa haastateltavat tekevät itsekorjauksia ja sanahakuja. Kielen valinnan lisäksi selvitetään sitä, millainen rooli näissä tilanteissa on puhujalla itsellään, haastattelijalla ja tilanteen muilla mahdollisilla osallistujilla. Tarkastelussa on esillä kolme kieltä tai kielimuotoa: suomi, englanti ja amerikansuomi. Näiden keskinäistä vaihtelua ongelmakohdissa tarkastellaan koodinvaihdon näkökulmasta. Tutkimuksessa käytetään keskustelunanalyyttistä metodia, jota sovelletaan tallennekatkelmista tehtyjen litteraattien analyysiin. Aineistona tutkimuksessa on käytetty noin 8 tuntia amerikansuomalaisten haastatteluja, jotka ovat peräisin Kotimaisten kielten keskuksen nauhoitearkistosta. Kyseiset äänitallenteet ovat eri vuosikymmeniltä; varhaisin 1960-luvulta ja tuorein 2000-luvulta. Niissä esiintyvät haastateltavat edustavat eri amerikansuomen puhujapolvia ja erilaisia ikäryhmiä. Siirtolaisista ensimmäisen polven puhujat ovat kohdemaahan muuttaneita ja seuraavat polvet ovat kohdemaassa syntyneitä muuttajien jälkeläisiä. Tutkimuksessa esiintyvät haastatellut ovat ensimmäisen, toisen ja kolmannen polven puhujia. Tulokset osoittavat, että amerikansuomalaiset ratkaisevat itsekorjaukset ja sanahaut yleisimmin englanniksi. Tämä on tyypillistä etenkin nuoremmille puhujille. Englanninkieliset ilmaukset voivat olla suomalaisia tutumpia, ja niillä paikataankin pääasiassa sanastollisia aukkoja. Amerikansuomen sanat ja ilmaukset sen sijaan näyttäytyvät lähinnä vanhempien, ensimmäisen ja toisen polven puhujien ratkaisukeinoina. Amerikansuomessa englannin kielen sanat ja ilmaukset ovat usein mukautuneet suomen kielen äänneasuun ja varhaisemmilla puhujapolvilla kieli onkin näkyvimmin sopeutunut uuden maan oloihin. Kokonaan suomeksi tehdyt ratkaisut ovat aineistossa harvinaisempia. Suomi on kuitenkin mukana yhtenä resurssina kahdella kielellä tai kielimuodolla tehdyissä ratkaisuissa. Kahdella kielellä tehdyissä ratkaisuissa kyse voi olla esimerkiksi tarkentamisesta tai pyrkimyksestä käyttää keskustelun tavoitekieltä, suomea. Haastateltava voi pyytää apua puheessa ilmenneeseen ongelmaan haastateltavalta suoralla kysymyksellä, johon haastattelija reagoi tarjoamalla ratkaisun. Kysymys voi olla hakukysymys, jolla pääasiassa selvitetään jotakin sanaa, vaihtoehtokysymys, jolla voidaan varmistaa olemassa olevia käsityksiä, tai retorinen kysymys, joka jää vaille vastausta. Haastattelijan ja taustahenkilön tarjotessa ratkaisua sanahakutilanteeseen ratkaisukieli on pääsääntöisesti suomi, ellei haastateltava erikseen kysy englanninkielistä sanaa. Taustahenkilön ehdottama ratkaisu voidaan ottaa suoraan käyttöön, se voi toimia ehdotuksena, jonka haastateltava vahvistaa, tai jäädä huomiotta. Kun haastattelijalle tai taustahenkilölle ei esitetä eksplisiittistä avunpyyntöä, avustamisen käynnistää usein haastateltavan eriasteinen epäröinti. Tutkimuksen perusteella amerikansuomalaiset siis käyttävät kieliresursseinaan olevia suomea, englantia ja amerikansuomea moninaisesti ratkaistessaan itsekorjauksiaan ja sanahakujaan. Koska keskustelun tavoitekieli on suomi, on ymmärrettävää, että muun kuin haastateltavan suorittamat ratkaisut tapahtuvat suomeksi, ellei muuta kieltä erikseen pyydetä. Kaikkiaan haastatteluista ilmenee, että heikostikin suomea osaavat haastateltavat pyrkivät pysyttäytymään suomen kielessä ja orientoituvat näin normiin, että haastattelun kieli on suomi.
  • Peltomaa, Heidi (Helsingin yliopisto, 2022)
    Aim. This thesis investigates other-initiation of repair (OIR) made by people with aphasia (PWA). OIR means the practices used in conversation for requesting a clarification on something in the other speaker ́s turn. Aphasic conversation and repair has been studied a lot. However, there is hardly any studies about the OIR of PWA. Method. The data has been collected and the transcriptions made in a research project Managing the problems of speaking and understanding in conversations of speakers with aphasia. The data of this thesis consists of nine conversations between a PWA and one or two familiar partner(s). The OIR sequences initiated by PWA were collected, and then grouped and analyzed. Results & Conclusions. PWA did produce OIRs but for some reason there was great variation between the participants. The repair sequences were short and the problems were solved effectively. Repeat-formatted OIRs were the most frequent type of OIR and targeting question words the most rare. The problems that the OIRs were targeting were often problems of understanding or hearing of speech. There were a lot of similarities between OIRs produced by PWAs and OIRs of typical Finnish conversation. The results help to establish a better picture of the OIR by PWA and are in line with the prevoius hypothesis about the phenomenon.
  • Vuorela, Maarit; Koskela, Tuomas; Vaittinen, Elina (Ympäristöministeriö, 2009)
    Ympäristöministeriön raportteja 25/2008
    Korjaus- energia- ja terveyshaitta-avustuksia myöntämällä pyritään muun muassa sopeuttamaan asuinrakennuskantaa ikääntyvän väestön tarpeisiin sekä vaikuttamaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi rakennusten energiankäyttöön ja päästöihin. Selvityksellä arvioidaan avustusjärjestelmän toimivuutta ja tehdään johtopäätöksiä ja ehdotuksia siitä, miten järjestelmän toimivuutta voitaisiin parantaa.
  • Hirvonen, Janne; Heljo, Juhani; Jokisalo, Juha; Kurvinen, Antti; Saari, Arto; Niemelä, Tuomo; Sankelo, Paula; Kosonen, Risto (Elsevier, 2021)
    Sustainable Cities and Society 70 (2021), 102896
    Finland and the European Union aim to reduce CO2 emissions by 80–100 % before 2050. This requires drastic changes in all emissions-generating sectors. In the building sector, all new buildings are required to be nearly zero energy buildings. However, 79 % of buildings in Finland were built before 2000, meaning that they lack heat recovery and suffer from badly insulated facades. This study presents four large-scale building energy retrofit scenarios, showing the emission reduction potential in the whole Finnish building stock. Six basic building types with several age categories and heating systems were used to model the energy demand in the building stock. Retrofitted building configurations were chosen using simulation-based multi-objective optimisation and combined according to a novel building stock model. After large-scale building retrofits, the national district heating demand was reduced by 25–63 % compared to the business as usual development scenario. Despite a large increase in the number of heat pumps in the system, retrofits in buildings with direct electric heating can prevent the rise of national electricity consumption. CO2 emissions in the different scenarios were reduced by 50–75 % by 2050 using current emissions factors.
  • Lehtinen, Ilmari (Suomen metsätieteellinen seura, 1937)
  • Erkkilä, Anni-Kreetta (Helsingin yliopisto, 2021)
    Englannin kielen valta-asema tieteellisenä kielenä näkyy enenevässä määrin myös maissa kuten Suomessa, jossa yhä useammilla tieteenaloilla opiskelijat kirjoittavat opinnäytetyönsä englanniksi. Opiskelijoiden englannin kielen akateemisen kirjoitustaidon tueksi korkeakoulut järjestävät itse Writing clinic -palveluja, joissa englannin kielen ammattilainen avustaa sekä englannin että tieteellisen kirjoittamisen saralla. Palvelun keskiössä korostuu opiskelijan ja opettajan vuorovaikutus, jonka kuluessa opiskelijan tekstiin tehdään korjauksia. Palvelussa korostuu myös sen pedagoginen ulottuvuus: keskeisenä tavoitteena on edistää opiskelijoiden englannin kielen akateemista kirjoitustaitoa, ei niinkään keskittyä heidän tekstiensä sisältöihin. Tässä tutkimuksessa on tavoitteena tutkia opettajan ja opiskelijan välistä vuorovaikutusta Writing clinic -tapaamisissa, joissa opiskelija sisällön asiantuntijana ja opettaja englannin kielen ammattilaisena muokkaavat opiskelijan tekstiä. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti vuorovaikutustilanteissa käytävää neuvottelua, joka johtaa tekstiin tehtäviin kielellisiin korjauksiin. Tutkimuksessa käytetty aineisto koostuu kolmesta suomalaisessa yliopistossa järjestetystä Writing clinic -tapaamisesta. Niiden aikana maisteriopiskelijat muokkaavat maisterintutkielmiensa johdantolukuja englannin kielen ammattilaisen avustuksella. Tapaamiset järjestettiin etäyhteydellä ja ne tallennettiin videomuotoon näytöntallennuksena, jossa näkyvät ruudulla tehdyt toiminnot, ja johon sisältyy myös opiskelijan ja opettajan välinen keskustelu. Tutkimuksen materiaalin muodostavat tapaamisten videot sekä niiden pohjalta tehdyt litteraatit. Tutkimuksessa analysoidaan diskurssianalyysia käyttäen tavat, joilla opettaja ja opiskelija neuvottelevat korjauksista. Aineistosta nousee viisi erilaista neuvottelun muotoa. Yleisimmin esiintyvät neuvottelun muodot olivat Opettajan kysymys – Opiskelijan vastaus sekä Opettajan ehdotus – Opiskelijan vastaus. Harvemmin esiintyvät neuvottelun muodot olivat Opiskelijan aloite – Opettajan reaktio, Opettajan kommentti – Opiskelijan reaktio sekä Opettajan korjaus – Opiskelijan reaktio. Tulokset osoittavat, että opettajan rooli korjausneuvotteluissa oli dominoiva, ja opettajan vuorot keskustelussa määrittivät myös opiskelijoiden osallistumista. Lisäksi tulosten pohjalta käy ilmi, että onnistuneiden korjausten saavuttaminen edellytti sekä opettajan että opiskelijan aktiivista osallistumista keskusteluihin.
  • Lahdensivu, Jukka (Ympäristöministeriö, 2010)
    Suomen ympäristö 17/2010
    Ilmastonmuutoksen torjumista on eri medioissa tuotu esiin sekä poliitikkojen että ilmastotutkijoiden toimesta jo pitkään. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi valtiot ovat sopineet varsin haasteellisia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteita. Eri ilmastoennusteiden mukaan Suomen ilmasto tulee joka tapauksessa muuttumaan lämpimämpään ja sateisempaan suuntaan seuraavien vuosikymmenten aikana riippumatta uudisrakentamisen energianvähennystoimista. Nykyisen useiden vuosikymmenten aikana rakennetun rakennuskannan julkisivuissa on käytetty monia erilaisia materiaaleja, joiden kestävyyttä muuttuvassa ilmastossa ei tarkkaan tunneta. Tämän lisäksi monien käytössä olevien rakenteiden lämpö- ja kosteustekninen toiminta on jo nykyisessä ilmastossa varsin vaurioherkkää. Tässä julkaisussa arvioidaan nykyisten julkisivutyyppien kestävyyttä, vaurioitumismekanismien ja vaurioitumisnopeuden muutoksia sekä korjaus- ja suojausmahdollisuuksia muuttuvassa ilmastossa. Tässä esiselvityksessä keskitytään ensisijaisesti huokoisten kiviainespohjaisten julkisivu- ja parvekemateriaalien vauriomekanismeihin sekä niiden keskeisimpiin korjaustapoihin. Pääpaino on 1960-luvulla ja sen jälkeen rakennetuissa rakennuksissa, jolloin selvitys kattaa yli 80 % rakennuskannasta. Esiselvitys perustuu tutkijoiden kokemuksiin julkisivujen vaurioitumisesta ja korjaamisesta sekä Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) Rakennustekniikan laitoksella aiemmin tehtyihin julkisivujen vaurioitumiseen ja korjausmahdollisuuksiin liittyviin tutkimuksiin.
  • Neuvonen, Petri (Ympäristöministeriö, 2009)
    Suomen ympäristö 37/2009
    Vuosina 1950–1975 maahamme rakennettiin yli puoli miljoonaa kerrostaloasuntoa. Tuohon joukkoon mahtuu modernin suomalaisen rakennustaiteen helmiä, elementtirakentamisen tusinatuotteita ja kaikkea siltä väliltä. Rakennusten toimintakuntoisena pitäminen edellyttää suunnitelmallista ylläpitoa ja korjaamista. Korjausrakentamisen suunnittelun lähtökohtana on korjattava rakennus omine erityispiirteineen. Julkaisussa pohditaan rakennuksen alkuperäisten ominaispiirteiden vaikutusta julkisivun korjaustavan valintaan.
  • Hiltunen, Helena (Helsingin yliopisto, 2011)
    Verkkari 2011 (2)
  • Jauhiainen, Samuli (Helsingin yliopisto, 2015)
    This study focuses on machinery and equipment failures in agriculture. For example, unreliable operations, or breakages and obstructions are common failures. Usually failures interrupt the work, either temporarily or for a longer period of time. Sometimes it is possible to continue working despite the failure. On the other hand failures can cause delaying or financial losses. Repairs can cause dangerous situations for farmers. Maintenance and repair works on farms are causing the most of the work-related accidents. The main targets of the study were to determine the most common failures on agricultural machinery and equip-ment, find the main reasons for the failures and find the ways to prevent failures and accidents caused by failures. The study was intended to serve as a basis of the newsletter to be made for farmers. The study was conducted 1.5 years lasting follow-up study. This study was finally included 21 farmers from all over the Finland. Farmers reported their machinery and equipment failures according to a pre-defined form. According to the results most machinery and equipment faults occurs with tractors. That is because tractors have a lot of places for failures and they are widely used on farms. Also harvesting machines seems to have a lot of failures. Machine failures were mainly on the frame and on the mechanical parts of power transmission. About one-fifth of all were electrical failures. Around two times out of three the failure interrupts working. According to farmers most of the failures were age-related and result from a "normal" wear. The remaining causes for failures were divided almost evenly between operating environment, machinery and equipment poor quality and factors resulting from the users. A significant result is that many failures can be prevented. For farmers it is almost impossible to avoid the machine and equipment failures. This study and the earlier stud-ies show that many of failures can be prevented and farmers should prepare better for failures. According to study the most important ways to prevent failures are proactive maintenance, careful reading of the operation manual, in-vesting to good quality machinery and equipment and by focusing to the work they are doing. Machinery mainte-nance and failure solving is safe when maintenance facilities are decent, using high quality tools and protective clothes, and when using the correct methods of work and not taking extra risks. It is also important to remember that the most demanding repair work should be left to professionals. The main goals of the study were achieved. TTS has published a newsletter for farmers, "Agricultural machinery and equipment failures - prevention methods and guidelines" based on the results of this study.
  • Määttä, Simo Kalervo; Wiklund, Satu Mari-Anna (2019)
    This article focuses on open class repair initiators in an asylum screening interview (duration 2:22:15) in Finland, telephone-interpreted between Finnish, language spoken by the officer, and French, language used by the asylum seeker. An open class repair initiator indicates that the entire turn is regarded as problematic and/or that the nature of the problem or the problematic element are not clear. This type of repair initiator indicates that the listener has not heard the turn, has not understood it, or wants to give the impression of not having heard or understood it. Studying this type of repair initiators allows emitting hypotheses concerning the causes of problems of understanding and misunderstandings occurring in telephone-interpreted institutional interaction and to describe the strategies of resolution of these problematic situations. Methodologically, this study falls within the framework of Conversation Analysis, combined with insights form Interpreting Studies and Critical Sociolinguistics.
  • Korhonen, Pirjo (Helsingin yliopisto, 2001)
    Verkkari 2001 (20)
  • Neuvonen, Ulla (Helsingin yliopisto, 2001)
    Verkkari 2001 (20)