Browsing by Subject "korjausaloitteet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Lehtinen, Mari (Kehitysvammaliitto, 2012)
    Kehitysvammaliiton tutkimuksia
  • Wiklund, Mari (2016)
    This paper focusses on repair sequences occurring in institutional interaction with autistic preadolescents. More precisely, the paper discusses the role of prosodic and non-verbal features in situations where the participants of interaction have difficulties understanding each other. The discussion will include analysis of the prosodic and non-verbal features of trouble-source turns that launch other-initiated repairs. Methodologically, the study falls within the framework of conversation analysis (CA). The data consist of audio-visual material recorded from group therapy sessions during which 11- to 13-year-old Finnish-speaking boys afflicted with autism talk about their lives with one another and with their therapists. The study findings suggest that certain prosodic and non-verbal features are often associated with trouble-source turns. For example, in 84% of the cases here, there is no eye contact between the speaker producing a trouble-source turn and the one who initiates the repair sequence. Sometimes the lack of eye contact is associated with overlapping speech (38%). Concerning the prosody, the most frequent feature is a creaky voice, which occurs in 35% of the trouble-source turns. A quiet voice (31%), large pitch excursions (24%), stretched syllables (18%) and jerky speech rhythms (16%) are examples of other prosodic features that could be found in the trouble-source turns of the data. The results of this study demonstrate that ASD persons’ tendency to avoid direct eye contact as well as the occurrences of certain deviant prosodic features in their speech are factors that affect the fluidity of interaction and are related to the creation of understanding problems. However, only in a very few cases do non-verbal and prosodic features seem to be the main cause of the problem of understanding. The two most common causes of understanding problems in these data are overly literal interpretation of speech and topical discontinuities. The study also gives new evidence about autistic persons’ pragmatic and interactional skills. Indeed, the data include passages in which the informants seem to have the ability to make certain inferences about the mental states of others. This is remarkable, because it is known that the ability in question is impaired in autism.
  • Määttä, Simo Kalervo; Wiklund, Satu Mari-Anna (2019)
    This article focuses on open class repair initiators in an asylum screening interview (duration 2:22:15) in Finland, telephone-interpreted between Finnish, language spoken by the officer, and French, language used by the asylum seeker. An open class repair initiator indicates that the entire turn is regarded as problematic and/or that the nature of the problem or the problematic element are not clear. This type of repair initiator indicates that the listener has not heard the turn, has not understood it, or wants to give the impression of not having heard or understood it. Studying this type of repair initiators allows emitting hypotheses concerning the causes of problems of understanding and misunderstandings occurring in telephone-interpreted institutional interaction and to describe the strategies of resolution of these problematic situations. Methodologically, this study falls within the framework of Conversation Analysis, combined with insights form Interpreting Studies and Critical Sociolinguistics.
  • Kauranen, Virpi (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tiivistelmä – Referat – Abstract Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan alkuvaiheen vironkielisten suomenoppijoiden ja heidän opettajiensa yhteisymmärryksen rakentamisen ja intersubjektiivisuuden säilyttämisen keinoja. Tutkimus on kvalitatiivinen. Keskeisinä tutkimuskohteina ovat korjausjaksot ja korjausaloitteet, yhteistyön rakenteet oppilaiden kesken ja oppilaiden ja opettajien välillä sekä prosodisten piirteiden vaikutus yhteisymmärryksen luomisessa. Tarkastelen prosodisia piirteitä sekä vuorovaikutukselliselta kannalta että viron ja suomen yhtäläisyyksien ja eroaavaisuuksien kannalta ja niiden vaikutusta keskinäiseen ymmärtämiseen. Tutkimusaineistona on neljä videoitua oppituntia alakoulun valmistavalta luokalta. Monikielisen valmistavan luokan oppilaat opiskelevat suomea ja alakoulussa tarvittavia muita taitoja. Tässä tutkimuksessa fokuksessa ovat ensikieleltään vironkieliset, taltiointiaikaan 11‒12-vuotiaat S2-oppijat. Aineisto on osa Long Second -hanketta, joka toteutettiin vuosina 2011‒2016. Videoaineisto oli raakalitteroitu, esimerkkieni tarkat litteroinnit ja käännökset englannista ja virosta suomeen olen tehnyt itse. Analyysissä kävi ilmi, että oppilaat kierrättivät kielen aineksia opettajien ja toistensa vuoroista. Oppilaat tekivät usein sanahakuja korjausaloitteina. Myös toisto, avoimet korjausaloitteet ja kysymyslause olivat käytössä. Opettajat kannustivat oppilaita käyttämään suomen kieltä ja korjasivat ”ohimennen” puutteelliset ilmaisut oikeaan muotoon. Kielellisiä asioita eksplikoitiin varsin vähän muutenkin aineistossani. Suomen ja viron prosodiset erot eivät vaikuttaneet tämän tutkimuksen pohjalta tuottavan ymmärtämisen ongelmia. Mahdollisesti niillä oli osuus kuulemisongelmissa, mutta ei ainoana tekijänä. Foneettiset viron ja suomen eroavuudet tuottivat alkuvaiheen oppimiseen ääntämisongelmia. Viron ja suomen samankaltaiset, erimerkityksiset verbit sen sijaan tuottivat pitkähköjä korjausjaksoja oppimiskeskusteluihin.