Browsing by Subject "korkea-asteen koulutus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-12 of 12
  • Anderson, Polly (Helsingin yliopisto, 2021)
    Previous studies have shown that teachers' job satisfaction has decreased in recent years and that teachers at the beginning of their careers are at great risk of leaving the profession at an early stage. Satisfaction with work and career has shown several positive consequences, including well-being, willingness to stay in the profession and work engagement. The purpose of this study is therefore to examine how satisfied Finnish newly qualified class teachers are with their careers, and to identify their career success criteria. The purpose is also to investigate whether the class teachers feel that their degree has been adequate and if it has prepared them for working life, and to investigate what a class teacher earns. The relationships between career satisfaction, teacher education adequacy and salary are examined. The research problems are examined regarding gender, additional education, and employment relation. The study involved 137 alumni from the University of Helsinki's class teacher education who gradu-ated between 2012 and 2015. The informants responded electronically to Aarresaari's national career follow-up questionnaire. The research design for the study was triangulation with the aim of analyzing quantitative and qualitative data parallelly. The material was analyzed quantitatively with the statisti-cal program SPSS, while open answers were analyzed with thematic content analysis. The class teachers were fairly satisfied with their careers, they deemed that the teacher education was adequate and that it provided them with the necessary skills. Important career success criteria were type of employment relation, career advancement, professional agent, nature of work, school, and social relations. Although the quantitative results showed that the class teachers considered the education to be adequate, the thematic content analysis revealed that there were several shortcom-ings including student relations, cooperation, and teacher role. The correlation test showed that ca-reer satisfaction had weak but positive correlations with salary and adequacy of the education. Class teachers earn on average 3002 euros a month, and men earn more than women. Newly qualified class teachers' career success criteria should be important assets for promoting career satisfaction and retaining class teachers in the profession. Class teacher education needs to be sensitive to changes in society, while newly qualified class teachers should be offered appropriate support in adapting to the practical work.
  • Kinnunen, Laura (Helsingfors universitet, 2016)
    The study presents international academics working in the University of Helsinki and their access to the work environment language-wise. The transformations encountered by the higher education systems, like the University of Helsinki, have changed the face of the academic profession. Many of the goals of internationalization, such as increased international cooperation and ability to operate in international and intercultural environments, are connected to the need to use languages. This is why the meaning of language has come relevant to the access to different work environments. The data for the study came from the research subproject "Foreign professional's access to Finnish labour market" in the project "Opening up pathways for competence and employment for immigrants" by the University of Jyväskylä and the University of Helsinki. The questionnaire survey was carried out among employees from abroad on the payroll or on a grant (n=236) at the University of Helsinki in spring 2010. The method to analyze the data was quantitative for closed questions and statistical analysis was utilized. For open-ended questions qualitative analysis was used. The study subject was approached from the theoretical point view of second language acquisition, international communication competence, and concept of stranger. The research questions address more closely on what are the perceptions of the foreign academic professionals on their current level of language skill as well as learning and using language, what conditions related to language limit the access and possibilities to the commitment in the work environment of the University of Helsinki, and what are the perceived needs and development suggestions related to language that would improve the commitment to the work environment of the University of Helsinki. The study showed that there has not really been development in the Finnish skill during the time and to attend Finnish language courses did not have remarkable affect especially to the usage of Finnish in more official work situations. The most used language at work was English and change using Finnish came around after ten years in Finland. For accessing the work environment, Finnish language barrier, difficulties in finding ways to participate in decision making and social sphere, and difficulties in understanding one's rights and obligations in the working environment were evident among the international academics working at the University of Helsinki. The improvements on how international academics perceive working environment would language-wise require systematic changes in the University of Helsinki that go beyond surface level actions that have taken place, despite of the existing discussion on internationalization of higher education, strategic plans, and policies. The language policy in a multilingual work environment works in an excluding manner by blocking access of certain employees without sufficient Finnish skill.
  • Brander, Sanna (Helsingin yliopisto, 2020)
    Koulutuksella on Kiinan yhteiskunnassa ollut perinteisesti tärkeä merkitys. Edelleen koulutus nähdään tärkeänä ja vanhemmat toivovat lastensa opiskelevan mahdollisimman pitkälle. Erityisesti korkea-asteen koulutuksen katsotaan olevan keino parantaa yhteiskunnallista asemaa ja tulevaisuuden näkymiä parempien työmahdollisuuksien kautta. Tutkielman tavoitteena on selvittää millaiset tekijät vaikuttavat kiinalaisten korkeakouluun hakeutumismahdollisuuksiin sekä sitä, millaisia vaikutuksia tekijöillä on korkea-asteen koulutukseen hakevien mahdollisuuksiin. Tutkielmassa perehdytään hakeutumiseen vaikuttavien tekijöiden lisäksi tarkemmin myös kansalliseen yliopistojen pääsykokeeseen, joka tunnetaan myös nimellä gaokao. Tutkielmassa kootaan yhteen erilaisia korkeakouluun hakeutumiseen vaikuttavia tekijöitä kuvailevan kirjallisuuskatsauksen narratiivisen yleiskatsauksen avulla. Aineistona on käytetty tieteellisiä artikkeleita, jotka käsittelivät korkeakouluun hakeutumiseen ja sisäänpääsyyn liittyviä haasteita. Korkeakouluun hakeutumismahdollisuuksiin vaikuttavat tekijät ovat tutkielman mukaan alueellisuus, maaseutu vs. kaupunki, yhteiskuntaluokka, siirtolaisuus, sukupuoli ja etniseen vähemmistöön kuuluminen. Kiinan kansallinen yliopistojen pääsykoe eli gaokao ja pääsykoekäytänteet ovat myös hakeutumismahdollisuuksiin vaikuttavia tekijöitä. Erikoislaatuisuutensa vuoksi sekä kansallista yliopistojen pääsykoetta sekä pääsykoekäytänteitä on tässä tutkielmassa käsitelty syvällisemmin. Tutkielmassa esitetään, että erityisesti alueellisuus koostuu useammasta osatekijästä, joita ovat korkeakoulujen epätasainen jakautuminen, maakuntakohtaiset opiskelijakiintiöt, erilaiset sisäänpääsyvaatimukset ja pääsykokeet, hukou eli rekisteröity asuinpaikka, maakuntakohtaiset pääsykoekysymykset, koulutusresurssien epätasainen jakautuminen sekä osittain myös etniseen vähemmistöön kuuluminen. Kiinalaisten nuorten korkeakouluun hakeutumismahdollisuuksiin vaikuttavat monet asiat, mutta tutkielmassa esitetään, että erityisesti alueellisuus ja maaseutu vs. kaupunki ovat ne tekijät, jotka merkittävimmin vaikuttavat korkea-asteen koulutukseen hakevien mahdollisuuksiin Kiinassa.
  • Fast, Maija (2004)
    Tässä tutkimuksessa kysyn, onko nuorilla naisilla aikaa perheelle yhteiskunnassa, jossa korostetaan menestystä ja nimenomaan menestystä työelämässä. Tutkimukseni kohteena ovat työelämään siirtymässä olevat pitkälle koulutetut naiset. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden naisten avulla on mahdollista tutkia naisten työelämään siirtymisen erityispiirteitä, sillä heillä on teoriassa kaikki mahdollisuudet tasa-arvoiseen kohteluun työnhaussa ja työelämässä. Tästä huolimatta tasa-arvo ei tunnu toteutuvan koulutettujenkaan naisten kohdalla. Tutkimustani varten osallistuin kuudelle Helsingin yliopiston rekrytointipalveluiden järjestämälle työnhakuun valmentavalle kurssille osallistuvana havainnoijana. Näiltä kursseilta tavoitin myös haastateltavani. Tutkimuksella on etnografinen lähtökohta. Tutkimuksen pääaineisto muodostuu kymmenestä teemahaastattelusta sekä kahdesta ryhmähaastattelusta. Ensimmäiseen ryhmähaastatteluun osallistui neljä jo aiemmin haastattelemaani naista ja toiseen kolme miestä. Lisäksi tein yhden asiantuntijahaastattelun. Haastatteluaineiston lisäksi tutkimuksen sivuaineistona toimii elokuun 2001 ja tammikuun 2003 välisenä aikana keräämäni media-aineisto. Haastatteluaineiston käsittelyssä olen käyttänyt apuna Atlas-ti ohjelmaa ja aineiston analyysimenetelmänä käytän väljästi diskurssianalyyttista tekstianalyysia. Tarkastelen tutkimuksessa, miten nuoret naiset positioivat itsensä kulttuurisessa kontekstissaan. Tutkimus osallistuu erityisesti yhteiskuntamme kilpailuhenkisyyttä ja riskitietoutta koskeviin sosiologisiin kysymyksiin. Tärkeimpinä lähteinä ovat Elisabeth Beck-Gernsheimin ja Ulrich Beckin, Arlie Russell Hochschildin, Zygmunt Baumanin, Richard Sennettin, Robert H. Frankin ja Philip J. Cookin sekä Riitta Jallinojan aikamme yhteiskuntaa kuvaavat kirjoitukset. David McClellandin, David Riesmanin sekä Erich Frommin kirjoitusten avulla olen hahmottanut tutkimieni naisten paikkaa nykyisessä kilpailuyhteiskunnassa. Tutkimukseni keskeisimmät tulokset liittyvät nuorten naisten kohtaamiin ja myös itselleen asettamiin ristiriitaisiin vaatimuksiin. Merkittävimmäksi tulokseksi nousi ristiriita nuorten naisten tunnollisuuden ja kohtuullisen kunnianhimon välillä. Kutsun tätä naisten haastatteluista noussutta orientaatiota ”sopeutuvaksi kunnianhimoksi”. Tarkastelen naisten paikkaa kilpailun kentällä McClellandin yhteiskuntien resursseja kuvaavan teorian avulla. McClellandin menestyneiden yhteiskuntien tunnusmerkit korkea suoritusmotivaatio ja toisista ohjautuvuus aiheuttavat naisten kohdalla ambivalenssin. Haastatellut naiset omaavat nämä menestystekijät, mutta he eivät tästä huolimatta lukeudu huippumenestyjiin. Tämä johtuu siitä, että naisille toisista ohjautuvuus merkitsee myös vastuun ottamista perheestä. Tutkimus paljastaa, että syy vanhemmuuden myöhentymiseen löytyy epävarmoilta työmarkkinoilta. Äitiys myöhentyy, koska haastatellut naiset haluavat sekä ”hyvän” työn että ”hyvän” äitiyden. Naiset kasvatetaan edelleen tunnollisiksi ja muut huomioiviksi, mikä ei sovi kilpailuyhteiskunnan koviin sääntöihin. Naiset vierastavat kaikkea ”liiallisuutta”, eivätkä hyväksy kovien menetelmien käyttöä. Tämä yhtäältä ylläpitää naisten huonompaa asemaa työelämässä, mutta toisaalta naiset pystyvät ristiriitaisten odotusten työstämisen avulla pitämään elämän eri osa-alueet tasapainossa.
  • Niiniharju, Karin (2007)
    Tämä tutkimus tarkastelee Teknillisen korkeakoulun käsityksiä kansainvälistymisestä saatavista hyödyistä sekä yliopistoyhteisön että ulkomaalaisten perustutkinto-opiskelijoiden näkökulmista. Ulkomaalaisten opiskelijoiden kohdalla kansainvälisyyden hyötyjä tarkastellaan erityisesti henkilökohtaisen kokemuksen kautta. Mitä hyötyjä ulkomaalaiset opiskelijat kokevat saaneensa opiskelustaan ja elämästään Suomessa? Toiseksi koulutuksen kansainvälisyyden hyötyjä ja arvoa on varsin harvoin problematisoitu, jolloin on mielekästä kysyä, miksi korkeakoulut pyrkivät kansainvälistymään. Onko siirrytty kansainvälistymisestä kansainvälistämiseen (Rudzki 1995)? Teoreettisena apuvälineenä hyödynnän Ollikaisen ja Honkasen (1996) esittelemää jaottelua kansainvälisyyden itseisarvoisiin ja välineellisiin perusteluihin sekä Knightin & de Witin (1995) kulttuuristen ja taloudellisten perustelujen jaottelua. Tutkimukseni kannalta olennaisimmat teokset ovat muut, erityisesti suomalaiset, korkeakoulujen kansainvälistymistä käsittelevät tutkimukset, jotka edustavat yliopistoyhteisön näkökulmaa. Näitä ovat Turun, Oulun ja Jyväskylän yliopistoista tehdyt tutkimukset, joihin myös vertaan paikoitellen oman tutkimukseni tuloksia (Ollikainen ja Honkanen 1996; Penninkilampi 2001; Taajamo 2005). Ulkomaalaisten opiskelijoiden näkökulmaa edustavat Taajamon (2005) lisäksi useat eri järjestöiden teettämät selvitykset (ks. Ally 2002; Hietaluoma 2001; Kinnunen 2003; Kärki 2005). Kansainvälisiä julkaisuja esitän erityisesti tutkimustuloksia vertailevissa luvuissa. Tutkimus suoritettiin teemahaastatteluina Teknillisen korkeakoulun yliopistoyhteisön edustajien (8) ja ulkomaalaisten opiskelijoiden (6) parissa. Analyysissa käytettiin hyväksi myös kolmea ryhmähaastattelua. Teknillisen korkeakoulun yliopistoväki kokee kansainvälistymisen tärkeäksi, koska maailma on muuttunut niin paljon, että muita vaihtoehtoja ei ole kuin kansainvälistyä. Toiseksi yliopistojen välinen kilpailu edesauttaa korkeakoulun kansainvälistymispyrkimyksiä. Opetusministeriöllä ei nähty olevan kovin suurta vaikutusvaltaa kansainvälisten asioiden ohjaamisessa. Kansainvälistymisen pakosta huolimatta korkeakoulu kokee kansainvälistymisen sisälähtöisesti tärkeäksi asiaksi ja kansainvälistymisestä saatavat hyödyt selvästi suurempina kuin haitat. Toisin sanoen kansainvälistämisestä huolimatta korkeakoulu myös kansainvälistyy. Yliopistoyhteisön käsityksissä kansainvälistymisen hyödyistä korostuivat sivistykselliset ja elinkeinoelämän intressejä painottavat hyödyt, kun taas akateemiset perustelut jäivät vähemmälle huomiolle. Ulkomaalaiset opiskelijat korostivat puolestaan sivistyksellisiä hyötyjä, kuten suvaitsevaisuuden kasvamista, itsensä löytämistä ja selviytymistä. Molemmissa ryhmissä kansainvälisyys näyttäytyi etenkin osaamisen kasvuna (vrt. Knight 1994). Akateemiset ja ammatilliset hyödyt jäivät ulkomaalaisilla opiskelijoilla selvästi vähemmälle huomiolle. Opiskelijat olivat Suomessa oppineet tulemaan toimeen eri kulttuureista ja maista tulevien ihmisten kanssa, mistä johtuen he kokivat vuorovaikutustaitonsa parantuneen huomattavasti. Kyvystä selviytyä uudessa, vieraassa elinympäristössä oli muodostunut opiskelijoille tärkeä voimavara. He uskoivat kansainvälisen kokemuksen ansiosta pärjäävänsä paremmin uusissa tilanteissa, koska he olivat kasvaneet itsenäisemmiksi ihmisiksi korkeakoulussa ja Suomessa. Kansainvälisestä kokemuksesta oli muodostunut opiskelijoille ennen kaikkea henkilökohtainen selviytymiskokemus. Ulkomaalaiset opiskelijat joutuvat rakentamaan Suomessa elämänsä pitkälti yksin oman uutteruutensa ja sinnikkyytensä varaan, minkä takia näen heidät Giddensiä (1991) mukaillen elämänpoliittisina toimijoina.
  • Sjöblom, Linda (2003)
    Pro gradu -tutkielmani liittyy koulutussosiologian alaan. Tutkimukseni kohteena on niin kutsuttu päällekkäinen kouluttautuminen eli tuplamaisterit, ja korkeakoulutuksen merkitys nyky-yhteiskunnassa. Työni liittyy läheisesti suomalaisessa korkeakoulutuksessa viime vuosikymmenien aikana tapahtuneisiin muutoksiin ja koulutuksen laajenemiseen. Myös kilpailun käsite on tärkeä osa tutkimustani. Tutkimukseni kohteena olevat tuplamaisterit ovat kahta (tai useampaa) ylempää korkeakoulututkintoa suorittavia tai jo suorittaneita naisia ja miehiä. Tutkimuksessa käytetty aineisto on kerätty teemahaastatteluilla. Analysointimenetelmänä käytin sisällön analyysiä sekä Derek Layderin (1993) tutkimuskarttaa (research map). Haastateltavien valintakriteereihin kuului se, että he olivat edenneet opinnoissaan molemmilla aloilla jo pitkälle, ja valmistuminen ei ollut vain pelkkä ajatus vaan todellinen tavoite tai tosiasia. Toinen kriteeri oli se, että suoritettavat tutkinnot ovat yliopistotasoisia ylempiä korkeakoulututkintoja. Ei esimerkiksi ammattikorkeakouluissa suoritettuja tutkintoja. Lisäksi edellytin haastateltaviltani, että he olivat hakeutuneet molemmille koulutusaloille normaalin oppilasvalinnan kautta, eikä esimerkiksi erillisvalintojen tai maisteriohjelmien kautta. Tutkielmassani selvitetään sitä, mitä motiiveja tai perusteluja tuplamaistereiden puheesta löytyy, ja mihin laajempiin seikkoihin päällekkäinen kouluttautuminen voisi liittyä. Lisäksi tutkin tätä ilmiötä tilanteessa, jota luonnehtii korkeakoulututkintojen määrän jatkuva kasvu ja sen myötä muuttunut tilanne työmarkkinoilla. Tutkimuksen teoreettisena pohjana ovat Pierre Bourdieun näkemykset erottautumisesta, kentistä ja pääomista. Myös Bourdieun habituksen käsite on merkittävä etenkin tutkimukseni analyysin ja tulosten kannalta. Lisäksi käsitykset koulutuksesta resurssina on tutkimukselleni tärkeitä. Resurssinäkemyksen pohjana käytän muun muassa Max Weberin, Anthony Giddensin ja Päivi Naumasen kirjoituksia. Suomalaiset koulutussosiologiset tutkimukset, esimerkiksi Osmo Kivisen kirjoitukset, ovat myös tutkimukseni merkittäviä lähteitä. Tutkielman tuloksista ilmenee, että päällekkäinen kouluttautuminen on yksi vastaus työmarkkinoiden kiristyneelle kilpailulle ja yksi keino saada mieluisia, koulutusta vastaavia töitä. Kahdella tutkinnolla yksilö pystyy varmistamaan statuksensa ja tutkinnot toimivat resurssina tai pääomana. Muita tutkimuksessa esiin tulleita resursseja ovat (erikois-)koulut, laaja-alainen koulutus sekä kansainväliset kokemukset. Tutkimuksen tuloksiin liittyy läheisesti myös Markku Vanttajan ajatus menestyjähabituksesta. Tuplamaisterit eivät tavoittele Nobel-palkintoja tai akateemista menestystä. Elämme yhteiskunnassa, jossa lähes kaikki kouluttautuvat, ja elinikäisestä oppimisesta on tullut pakon kaltainen haaste. Tällainen yhteiskunta tukee tuplamaistereiden päätöstä hankkia kaksi tutkintoa eli laaja-alaista koulutuspääomaa.
  • Pitkänen, Taru Tuuli (Helsingin yliopisto, 2021)
    This Master's thesis for the Faculty of Educational Sciences at the University of Helsinki researched the expectations and values expressed by Finnish students studying for a university degree in Australia. The study considered the reasons and values named by these students by asking why the students are motivated to complete a university degree in Australia. The phenomena investigated focused on both Australian study-based immigration and the value choices made by the young to achieve their personal internationalization goals. The study was conducted as a qualitative research with semi-structured interviews for seven Finnish degree students studying at Australian universities in September-October 2020. The analysis of the transcribed interviews followed the framework of the expectancy-value theory by Eccles and Wigfield (2002) especially for the categories of perceptions, expectations for success, and subjective task values and associated costs. Of the students' subjective task values, the utility values, expenses and psychological costs of studying in Australia were particularly emphasized. While studying in Australia was considered expensive, it was also considered useful. The emphasis on internationality, language skills for future professional life and, in particular, a longer-term residence permit in the country seemed to be significant factors in a student's choice to pursue a university degree in Australia. Beginning tertiary studies appeared to be linked to the country's visa regulations, with the possibility of a permanent residence permit and eventually the chance for a citizenship. The price of the degree influenced the choices of some students who chose a cheaper university or a field of study, even when they would have preferred otherwise. The students’ experiences in Australia showed growth in self-esteem and self-ability to cope with their studies as a contrast to the initial low expectations they set for their own success. Contrary to Eccles and Wigfield’s (2002) expectancy-value theory, the goals set by the students about studying in Australia did not appear to have been influenced by the expectations, behavior, or attitudes of the student’s family and friends in Finland. Even though they may have been against the student’s choice to study in Australia, the student still decided to pursue it. Australian studies seem to attract young people with their exoticism, but they also require the student to have a strong risk-taking ability, wealth and belief in their own abilities. Australian studies can be an important investment for a student for building an international career and life in Australia.
  • Jurvainen, Mikko (2007)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa käsitellään teoriatasolla perinteiseen valtion tukemaan korkeakoulutukseen liittyvää vääristävän tulonsiirron ongelmaa ja mahdollisia korvaavia rahoitusjärjestelmiä, jotka pystyisivät poistamaan vääristävän tulonsiirron ongelman. Tutkielmassa käsiteltävinä korvaavina järjestelminä tarkastellaan puhdasta lainajärjestelmää, tulosidonnaista lainajärjestelmää, koulutusvakuutusmaksujärjestelmää ja korkeakoulutettujen vapaaehtoista verojärjestelmää. Tutkielman pääasiallisina lähteinä toimii Garcia-Penalosan ja Wälden (2000) artikkeli Efficiency and Equity Effects of Subsidies to Higher Education ja Barbaron (2004) keskustelun aloite Tax Distortion, Countervailing Subsidies and Income Redistribution. Tutkielman tarkastelussa havaitaan koulutusvakuutusmaksujärjestelmän ja tulosidonnaisen lainajärjestelmän toimivan oikeudenmukaisimmin tarjoamalla korkeakoulutukseen investoiville talouden toimijoille yhtäläiset mahdollisuudet korkeakoulutukseen osallistumiseen samalla poistaen taloudesta vääristävää tulonsiirtoa. Kuitenkin korkeakoulutukseen liittyvä vääristävä tulonsiirto voi olla myös hyväksyttävää, mikäli talouden köyhimmille toimijoille koituu hyötyä korkeakoulutuksen tukemisesta. Esimerkiksi korkeakoulutettujen suuremmista tuloista saatavat suuremmat verotulot voidaan nähdä korkeakoulutuksen positiivisena ulkoisvaikutuksena, jos ne kasvattavat kaikille talouden toimijoille jaettavaa könttäsummaista tulonsiirtoa. Könttäsummaisen tulonsiirron kasvu, joka nostaa kouluttamattomien elämäntuloja verrattuna tilanteeseen, jossa korkeakoulutusta ei tueta, on korkeakoulutuksen tukemisesta aiheutuva positiivinen ulkoisvaikutus. Tällöin valtion tukema järjestelmä tuottaa kuitenkin ylimääräisiä tuloja talouden rikkaimmille toimijoille, jotka voisivat osallistua korkeakoulutukseen ilman tukeakin. Heidän käyttämänsä valtion korkeakoulutuksen tuki luonnollisesti heikentää kaikille talouden toimijoille jaettavissa olevaa könttäsummaista tulonsiirtoa ja näin ollen myös köyhimpien toimijoiden hyötyä korkeakoulutuksen tukemisesta. Tässä tilanteessa korkeakoulutettujen vapaaehtoinen verojärjestelmä tuottaa talouteen ratkaisun, joka poistaa taloudesta rikkaimpien toimijoiden voitot ja tekee vääristävästä tulonsiirrosta hyväksyttävää. Reaalimaalimaa mietittäessä koulutusvakuutusmaksujärjestelmän havaitaan tuottavan oikeudenmukaisuuskysymyksen siitä, onko oikein, että korkeakoulutuksessa onnistuneet maksavat korkeakoulutuksessa epäonnistuneiden koulutuksen kustannukset. Näin ollen tutkielmassa tarkastelluista järjestelmistä parhaiten reaalimaailmaan sopii tulonsidonnaistyyppinen lainajärjestelmä, joka on toteutettu korkeakoulutettujen vapaaehtoisena verojärjestelmänä. Käytännössä kuitenkin perinteisen valtion tukeman järjestelmän vaihtamiseen liittyy paljon riskejä esimerkiksi yhdenvertaisen koulutukseen hakeutumisen muodossa. Tämän vuoksi esimerkiksi Suomessa käytössä olevaa valtion tukemaa järjestelmää ei ole järkevää ryhtyä vaihtamaa tulosidonnaistyyppiseen järjestelmään. Kuitenkin jos ollaan sitä mieltä, että korkeakoulutuksen valtiolliseen tukemiseen liittyvä vääristävä tulonsiirto on haitallinen ongelma, saattaa Barbaron esittelemästä teoreettisesta korkeakoulutettujen vapaaehtoisesta verojärjestelmästä löytyä ratkaisu myös käytännön uudistuksiin. Ainakin puhuttaessa korkeakoulutettujen kansainvälisestä liikkuvuudesta ja valtion tekemien koulutusinvestointien katoamisesta toisiin valtioihin, voi korkeakoulutettujen vapaaehtoisella verojärjestelmällä olla sijaa ongelman ratkaisuun.
  • Hallikainen, Monica (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkimuskirjallisuus työelämästä painottuu työelämän muutoksiin ja kasvavaan epävarmuuteen. Keskustelussa uusi ilmiö on korkeakoulutettujen kokema epävarmuus tulevaisuudestaan. Erityisesti vasta hiljattain työelämään siirtyneistä korkeakoulutetuista suurempi osa on työttömiä ja pienempi osa työllisiä kuin korkeakoulutetuista, joiden valmistumisesta on kulunut yli kaksi vuotta. Tämän tutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä alle 30-vuotiaiden korkeakoulutettujen toimijuudesta työssään kontekstina työelämän epävarmuuskeskustelu. Toimijuutta analysoitiin tutkimuksessa käytäntöteoreettisesta lähestymistavasta käsin, jossa toimijuuden ohella käytännöt ovat keskeinen toiminta- ja ajattelutapoja selittävä tekijä. Tässä tutkimuksessa toimijuuteen vaikuttavia käytäntöjä selvitettiin työelämäkokemusten pohjalta. Tutkimuksen aineisto koostuu yhdeksän alle 30-vuotiaan korkeakoulutetun teemahaastatteluista. Haastateltavat työskentelevät rakennusalalla kolmessa eri yrityksessä, jotka ovat Suomen mittakaavassa suurikokoisia toimijoita rakennusalalla. Rakennusala valikoitui tutkimukseen, koska se on suhdanneherkkä ala ja altis työllisyysasteen vaihteluille. Suhdanneherkkä ala näyttäytyi mielenkiintoisena tutkimuskohteena työelämän epävarmuuskeskustelun taustaa vasten. Kerätty ja litteroitu haastatteluaineisto analysoitiin teemoittelemalla. Teemoittelu oli teoriasidonnaista. Se pohjautui haastatteluaineistosta esiin nousseisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin, mutta lopulliset teemat muodostettiin käyttäen apuna käytäntöteoreettista lähestymistapaa. Tutkimuskirjallisuus työelämän epävarmuudesta auttoi linkittämään tulokset tutkimuskenttään. Tutkimuksen tuloksena on neljä keskeistä käytäntöä, jotka lisäävät ymmärrystä toimijuudesta ja epävarmuuden kokemuksista tutkimuksen kohteena olevissa rakennusalan yrityksissä. Käytännöt ovat: vapaus ja vastuu hallita omaa työtään, hyvistä tyypeistä pidetään kiinni, aktiivisuus kehittymisen edellytyksenä sekä arki ja duuni yhtä mielekästä. Keskeisten käytäntöjen pohjalta uraansa aloittavien toimijuus näyttää vahvalta rakennusalalla. Itsenäiset työnkuvat ja mahdollisuudet kehittyä luovat otollisen tilan toimijuuden harjoittamiselle. Toisaalta vapaus tuo mukanaan vastuun oman työn hallinnasta ja oman ammattitaitonsa kehittämisestä. Toiminta- ja ajattelutavat haastateltavien työpaikoilla edellyttävät toimijuuden harjoittamista. Vahva käsitys omista toimintamahdollisuuksista sekä luottamus työntekijöiden ja työnantajien välillä johtavat siihen, että tulevaisuus koetaan varmana ja epävarmuuden kokemuksia ei esiinny. Talouden suhdannevaihtelut tiedostetaan, mutta se ei johda kokemuksiin epävarmuudesta. Työntekijät ovat valmiita sitoutumaan niin pitkään kuin työ tarjoaa kehittymismahdollisuuksia ja varman tulevaisuuden. Vastineeksi työntekijät tarjoavat työnantajille tuottavuutta jatkuvasti kehittyvän ammattitaidon muodossa.
  • Koskinen, Heli I. (Suomen kasvatustieteellinen seura, 2020)
    Kasvatusalan tutkimuksia
  • Wilhelmsson, Thomas (Gaudeamus, 2021)
    Uudenvuodenpäivänä vuonna 2010 astui voimaan kiistelty yliopistouudistus, jonka tarkoitus oli lisätä yliopistojen autonomiaa. Uudistuksesta taitettiin peistä valtamedioissa asti, ja Helsingin yliopistossa uudistuksen vastustajat olivat vallanneet hallintorakennuksen. Mistä tässä kaikessa oli kysymys? Yliopistouudistus-teoksessa oman näkemyksensä uudistustyön etenemiseen ja taustoihin tuo Helsingin yliopiston entinen kansleri ja tuolloin rehtorina toiminut Thomas Wilhelmsson. Hän kertoo ajatuksista, keskusteluista ja tapahtumaketjuista, jotka vaikuttivat prosessin taustalla mutta jotka eivät käy ilmi virallisista asiakirjoista. Wilhelmsson avaa uudistuksen syitä ja tarvetta sääntelyn purkamiselle, kansainvälistymiselle sekä strategiselle johtamiselle mutta ei välttele tehtyjä virheitä. Uudistuksen kohtaaman kritiikin lisäksi ongelmia aiheuttivat kamppailut apteekkiprivilegiosta ja kiinteistöjen hallinnasta. Kymmenen vuoden jälkeen onkin aika kysyä: mitä uudistuksesta on seurannut?
  • Sagulin, Michael (Helsingfors universitet, 2016)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitän, miten sekä millaisia näkökulmia ja keiden esittämänä niin perinteisessä kuin sosiaalisessakin mediassa on käyty liittyen Metropolia Ammattikorkeakoulun musiikkikoulutuksen uudelleen järjestämiseen ammattikorkeakoulu-uudistuksen vuoksi. Lähestyn aihetta diskursiivisen lähestymistavan avulla, nojautuen retoristen keinojen analyysiin. Tarkastelen siis, miten kieli toimii tutkimusaineistossa retorisesti niin, että tekstien tapa esittää valittu kanta Metropolian musiikkikoulutuksen kohtaloon näyttäytyy uskottavana ja luonnollisena. Analysoin myös, miten vastakkainasettelu keskustelussa sanoitetaan, kuka keskustelee ja kenen kanssa. Tutkielma jakautuu kahteen osaan. Ensin taustoitan valikoimaani tutkimusaineistoa luomalla katsauksen musiikkialan ammattikorkeakoulutuksen kehittymiseen ja luon yleiskuvan musiikkialan ammattikorkeakoulu-uudistuksen tapahtumista Helsingissä. Tämän jälkeen analysoin valikoimaani tutkimusaineistoa edellä mainitun diskursiivisen lähestymistavan keinoin. Tutkimusaineisto koostuu erilaisista niin kirjallisista kuin puhutuistakin teksteistä, jotka on julkaistu vuosien 2009–2013 välillä. Aineisto on tekstityypiltään hyvin rikasta sisältäen niin lehti- ja mielipidekirjoituksia, kannanottoja, haastatteluja, kolumneja kuin blogikirjoituksiakin. Tekstejä on julkaistu muun muassa Helsingin ja Turun Sanomissa, Yleisradion Kultakuume-radio-ohjelmassa ja sosiaalisessa mediassa Facebookissa. Musiikkikoulutus esittäytyy varsin marginaalisena ammattikorkeakoulutuksen alana ja vaikuttaa juuri tämän vuoksi kärsivän erilaisista leikkauksista vuodesta toiseen. Musiikkialan ammattilaiset eivät aineiston perusteella ole yhtämielisiä Metropolian suunnittelemien uudistusten hyvyydestä tai huonoudesta. Toisaalta analyysi osoittaa, etteivät keskustelussa esiin nousevat teemat tai käsitteet ole yksiselitteisiä. Puhe musiikkikoulutuksen kalleudesta on selkeästi hegemonisoitunut ja näyttäytyy myös lakkautusta vastustavissa teksteissä. Keskusteluun osallistuvat toimittajat eivät juurikaan kyseenalaista Metropolian päätöksiä, vaan toistavat ammattikorkeakoulun näkemystä ja näin edesauttavat taloudelliseen tuottavuuteen perustuvan ajatuksen hegemonisoitumista. Teksteissä retoristen keinojen käyttö on varsin rikasta ja keinovalikoima on sama riippumatta, puolustaako vai vastustaako kirjoittaja lakkautusta. Saman retorisen keinon käytössä voi kuitenkin olla vivahde-eroja, johon vaikuttaa, puolustaako vai vastustaako kirjoittaja esitettyjä leikkauksia.