Browsing by Subject "korkeakouluopetus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-16 of 16
  • Lakkala, Minna; Muukkonen, Hanni; Paavola, Sami; Hakkarainen, Kai (2008)
  • Muukkonen, Petteri (Department of Geosciences and Geography, 2021)
    C20
  • Willberg, Elias; Muukkonen, Petteri; Toivonen, Tuuli (Department of Geosciences and Geography, 2017)
    Department of Geosciences and Geography C13
    Geoinformatiikan opetus suomalaisissa yliopistoissa muuttuu vauhdilla. Muutoksen taustalla on yhtäällä yliopistojen koulutusohjelmien yleiset muutokset ja toisaalta alan yleisen yleinen kehitysvauhti. Nopeasti muuttuvassa ympäristöstä nykytilan ymmärryksen rooli korostuu. Tämä raportti kartoittaa geoinformatiikan yliopisto-opetuksen tilaa Suomessa lukuvuonna 2016-2017. Se kokoaa yhteen opetuksen tarjontaa, sisältöjä ja laajuuksia kuudessa geoinformatiikkaa eniten opettavassa yliopistossa Suomessa. Selvitys laadittiiin geoinformatiikan yliopistoverkosto FIUGINETin puitteissa ja tarkastelussa ovat olleet mukana kaikki verkoston jäsenyliopistot. Tarkastelun kimmokkeena oli Helsingin geotieteiden ja maantieteen laitoksen tarve uudistaa geoinformatiikan opetusta syksystä 2017 alkaen, mutta tarkastelu tehtiin yhteistyössä geoinformatiikkaa opettavien laitosten kanssa. Tiedot kerättiin opetustaulukkoon, johon kurssien perustietojen lisäksi listattiin myös kuinka syvällisesti mikin kurssi käsitteli geoinformatiikan eri sisältöjä. Lopuksi vastuuhenkilöt kultakin laitokselta tarkistivat ja täydensivät taulukon tietoja. Tulokset osoittavat, että geoinformatiikan kursseja on paljon tarjolla Suomen yliopistoissa ja ylempään korkeakoulututkintoon geoinformatiikassa on mahdollisuus neljässä yliopistossa. Opetus painottuu syventäviin opintoihin ja se annetaan kanditasolla pääosin suomeksi, mutta maisterivaiheessa lähinnä englanniksi. Opetuksen painopiste on erilaisissa analyyseissa, datan keräämisessä ja tuottamisessa, sekä sen hallinnassa. Kaikkiaan geoinformatiikan teknisempiä osa-alueita opetetaan melko vähän, ja saattaa olla, että niille olisi enemmänkin kysyntää. Erikoistumista laitosten välillä on havaittavissa, sillä opetuksen sisällöissä on selvästi erilaisia painotuksia laitosten välillä. Geoinformatiikan opetuksen yhtenä haasteena onkin yhtäällä valmistaa opiskelijoita mahdollisimman hyvin työelämään ja toisaalta kehittää heidän kriittistä ajattelukykyään. Osaamisen tarpeiden muuttuessa yhteistyön lisääminen yliopiston ja yhteiskunnankin eri toimijoiden välillä on entistä tärkeämpää. Tulevaisuudessa geoinformatiikka todennäköisesti jatkaa leviämistään uusille aloille ja myös tässä kehityksessä geoinformatiikkaa opettavilla yksiköillä on tärkeä rooli.
  • Kivinen, Erkki; Laitakari, Erkki (Suomen metsätieteellinen seura, 1958)
  • Unknown author (1923)
    Asiakirjoja yliopistoasioissa = Handlingar i universitetsärenden; 1923:4
  • Ropponen, Anu (2003)
    Tässä tutkimuksessa selvitetään, millaisia käsityksiä monikulttuurisuudesta ja monikulttuurisesta koulutuksesta Helsingin ja Tampereen yliopistojen sosiaalityön opetussuunnitelmat sisältävät vuosina 1990-2003. Tutkimuksessa pyritään löytämään vastaus siihen, milloin ja missä määrin monikulttuurisuus on ollut osa sosiaalityön koulutusta, millaista se on ollut, ja miten sitä on opetettu. Tutkimuksessa selvitetään myös sosiokulttuuristen ryhmien, erityisesti suomalaisten, representaatiota sosiaalityön opetussuunnitelmissa. Tutkimuksessa tarkastellaan erikseen monikulttuurisiksi oppisisällöiksi luokiteltujen opintojen sisältöä, muutosta ja opetusmenetelmiä.Taustalla on vaikuttanut kriittinen pedagogiikka, ja sen mukainen käsitys monikulttuurisuudesta. Tutkimusaineisto tuotettiin tarkasteluajankohtana 1990-2003 opinto-oppaissa ilmestyneistä sosiaalityön opetussuunnitelmista. Yhteensä aineistoa on 97 sivua. Tutkimus on painotukseltaan kvalitatiivinen. Tutkimusmenetelmänä on käytetty sekä sisällön erittelyä että laadullista sisällön analyysiä. Sisällön erittelyllä muodostettiin yleiskuva opetussuunnitelmien oppisisällöistä ja ne luokiteltiin teoreettisia, käytännöllisiä ja tutkimuksellisia valmiuksia tuottaviin luokkiin. Laadullisen sisällön analyysin avulla opetussuunnitelmista etsittiin tekstisegmenttejä, joissa ilmaantuvat monikulttuurisuus ja/tai sen lähikäsitteet, ja kontekstualisoinnin avulla muodostettiin tulkinta opetussuunnitelmien käsityksestä monikulttuurisuudesta. Erikseen tarkastellaan myös monikulttuurisia oppisisältöjä. Tarkastelun kohteena ovat ajallinen muutos, sisällöt ja opetusmenetelmät. Näkökulma, josta ilmiötä tarkastellaan ja aineistoa arvioidaan, on horjuttava monikulttuurisuus. Yliopistojen tavat toteuttaa monikulttuurista koulutusta poikkesivat toisistaan. Helsingin yliopistossa muutos on tapahtunut monikulttuurisuuden näkymättömyydestä monikulttuuristen oppisisältöjen lisäämiseen opetussuunnitelmaan. Tampereella monikulttuuriset oppisisällöt ovat olleet opetussuunnitelmissa koko tarkastelun ajan. Tapahtunut muutos on ollut Tampereen yliopistossa laadullinen, ei niinkään määrällinen. 1990-luvun aikana käsityksessä monikulttuurisuudesta muutos on tapahtunut sosiaalityön erityisalasta laajempiin teemoihin. Kummassakin yliopistossa painotus on ollut monikulttuurisuuden pitämisenä sosiaalityön erityisalana. Vasta viime vuosina opetussuunnitelmissa näkyy viitteitä muutoksissa tieto- ja oppijakäsityksissä, jotka teoreettisesti voisivat mahdollistaa horjuttavan monikulttuurisuuden toteutumisen sosiaalityön koulutuksessa. Tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempien tutkimusten havaintoja siitä, että sosiaalityön opetussuunnitelmat sisältävät vain vähän monikulttuurisia oppisisältöjä, vaikka opetusmenetelmät ja oppisisällöt ovatkin monipuolistuneet 1990-luvun alusta huomattavasti. Myös muiden sosiokulttuuristen ryhmien representaatio on opetussuunnitelmissa vähäistä. Monikulttuuriset oppisisällöt ovat kummassakin yliopistossa vapaaehtoisia, eikä tutkimustulosten perusteella kummankaan yliopiston kohdalla voida sanoa monikulttuurisuuden olevan opetuksen läpäisevä periaate. Läpäisyperiaatteena toteutettu horjuttava monikulttuurisuus edellyttäisi oppisisältöjen lisäämistä kaikissa kolmessa valmiuksia tuottavassa luokassa, monikulttuurisuuden huomioimista kaikessa opetuksessa, ja muutoksia opetusmenetelmissä. Suuntaus tietokäsitysten muuttumiseen on opetussuunnitelmien perusteella jo havaittavissa.
  • Kontula, Lauri (Helsingin yliopisto, 2022)
    The purpose of this study is to describe, analyze, and map the ways through which teaching can positively affect research at the university and thus establish the foundation for the reinterpretation of the Humboldt’s Ideal in today’s university. The aim of the study was to create, for the first time, a structured and multi-perspective model of these ways. In previous research, the direction of the impact from teaching to research has received little attention, and no clear convention or structured model has been constructed to describe the phenomenon. The research question of this study, in what ways teaching positively affects research, arose in the co-creation workshop held as a pilot-study, where we asked where research should be directed to meet the needs of the scientific community. An answer to the research question was sought by interviewing 17 highly experienced scholars from the Faculty of Agriculture and Forestry and the Faculty of Biological and Environmental Sciences of the University of Helsinki. The data produced by the semi-structured interviews was analyzed by combining inductive and abductive content analysis. The main outcome of the study is a presentation that places 25 different ways in which teaching enhances research into five themes: 1) research process, 2) scholars’ well-being at work, 3) scholars’ scientific expertise, 4) scientific community, and 5) relationship between research and society. In addition, the results thoroughly describe the diverse properties of the individual links. The findings challenge the general perception of the one-way link from research to teaching and create common standards for classifying and describing the positive impacts teaching has on research in academic discourse. The results can be applied in the planning and development of both teaching and research, can have an impact on the incentive schemes in higher education, the well-being and expertise of academic staff, student inclusion and learning, disciplinary cultures, and the connection between research and society.
  • Virrankoski, Antti (Helsingin yliopisto, 2008)
    Verkkari 2008 (8)
  • Haapanen, Reija; Hujala, Teppo; Poso, Simo (Metsävarojen käytön laitos, 2008)
    Metsävarojen käytön laitoksen julkaisuja
  • Syvälahti, Kati; Korhonen, Tuija (Helsingin yliopisto, 2015)
    Verkkari 2015 (4)
  • Myllys, Heli (Helsingin yliopisto, 2002)
    Verkkari 2002 (5)
  • Syvälahti, Kati; Kuusela, Marjo (Helsingin yliopisto, 2015)
    Verkkari 2015 (3)
  • Nevgi, Anne; Lindblom-Ylänne, Sari (WSOYpro, 2009)
    Yliopistopedagogisella tutkimuksella on merkittävä rooli yliopisto-opetuksen kehittämisessä ja opiskelijoiden oppimisen laadun edistämisessä. Yliopisto-opettajan käsikirjassa esitellään uusinta yliopistopedagogista tutkimustietoa ja käytännönläheisiä esimerkkejä muun muassa opetuksen suunnittelusta, uusista opetusmenetelmistä, vaihtoehtoisista tenttikäytännöistä ja opintojen ja opinnäytetöiden ohjauksesta. Käsikirja tukee opettajan pedagogisen ajattelun kehittymistä. Kirjoittajat toimivat Helsingin yliopistossa yliopisto-oppimisen ja -opettamisen asiantuntijoina, ja kirjan aiheet perustuvat heidän opetus- ja koulutuskokemuksiinsa sekä tutkimuksiinsa.
  • Leikola, Matti (Suomen metsätieteellinen seura, 1978)
  • Jaakkola, Noora (Helsingin yliopisto, 2019)
    study, I examine the meanings of sustainability in university teaching. The notion of sustainability is considered an empty signifier, which receives situation-related meanings, for example through decisions made in teaching practices. It has been suggested that in higher education the meanings of sustainability are adapted to the political-economic climate of the society, and researchers have called for a stronger perspective on sustainability in higher education. On the other hand, it has been suggested that the integration of sustainability into teaching requires consideration of the epistemological starting points of the disciplines. For this research, I interviewed university teachers who integrate sustainability into their teaching and service personnel who develop sustainability education in a Finnish university. The research material consists of one group discussion and four thematic interviews with a total of 13 interviewees. The analysis was based on the discourse theory of Ernesto Laclau and Chantal Mouffe. The interviewees emphasized sustainability as solution. In their definitions, the interviewees adapted sustainability to the contexts of society and discipline, thus producing meanings that can be seen as reformist. Some of the interviewees emphasized radical meanings of sustainability, highlighting the necessity of change in the discipline and society. The interviewees integrated sustainability into their teaching through the use of their understandings of both sustainability and teaching and through their assumptions about the students. Through situated choices, sustainability in teaching could be approached more easily, although teachers sometimes chose not to consider sustainability as a multidisciplinary subject with political and emotional dimensions.