Browsing by Subject "koru"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Teräväinen, Karoliina (Helsingin yliopisto, 2020)
    The purpose was to study the reasons why Finnish jewellery designers and artists have chosen jewellery as their means of expression, what are the starting points for designing and making their jewellery and what it means for them to make jewellery by hand. Jewellery designers and artists often find it difficult to verbalize their work. The purpose of the study was to reveal the world of ideas of jewellery designers and artists and the backgrounds of these difficult-to-say things. The theoretical framework of the dissertation dealt with the development of artistic jewellery in Finland, jewellery designations and the significance of making jewellery by hand for jewellery makers. The study was a qualitative interview study using phenomenography as a research strategy. The data was collected using a thematic interview as an interview method. Five jewellery designers and artists were selected and three of the target individuals participated in the group discussion and two of them were interviewed as individuals. What all the interviewees had in common was that they design and make their own jewellery by hand. The group interview data consisted of 35 spelled pages, person D's interview of 20 spelled pages, and person E's telephone interview of 15 spelled pages. The analysis of the data was theory-based and used thematic design as a method. The themes of the analysis arose from the concept of the theory, but their meanings and contents came from the data. The reason for the choice of jewellery as a means of expression appeared to be essentially related to the nature of jewellery as a bodily object and its relation to the proportions of the human body. Jewellery was seen as a fascinating, limitless, and opportunity rich means of expression. The accuracy and technicality of jewellery making were also reasons for choosing jewellery, as well as how the design and manufacture process of the jewelry feels like the right way for the interviewees to express themselves. The starting points for designing and manufacturing jewellery were largely based on the jewellery makers themselves, their values, thoughts, and preferences, both in terms of the materials, themes and the usability of the jewellery. The meanings of touch, creating, self-expression as well as the mental well-being and lifestyle of the jewellery makers came to the fore in the meanings of making jewelry by hand. The professional perspective also emerged, as the focus of the research was on the professional design and manufacture process of jewellery.
  • Saksanen, Tanja (Helsingin yliopisto, 2020)
    Humanistinen tiedekunta Kulttuuriperinnön maisteriohjelma Arkeologia Tanja Saksanen Linnun siivin – Suomen myöhäisrautakautiset linturiipukset: esinetutkimuksesta mielen arkeologiaan Pro gradu -tutkielma 10.11.2020 125 Tutkin pro gradu – työssäni Suomen myöhäisrautakautisia linturiipuksia. Suomessa myöhäisellä rautakaudella tarkoitetaan viikinki- (800–1050 jaa.) ja ristiretkiaikaa (1050–1150/1300).Linturiipukset ilmestyvät ja katoavat arkeologisessa aineistossa tuona aikana. Linturiipukset ovat linnunmuotoisia- ja lintuaiheisia riipuksia ja ketjunkantajia, jotka riippuvat ketjussa tai ketjulaitteessa osana naisten pukua rinnalla tai vyöllä. Tutkielmani tavoitteena on selvittää, kuinka monta linturiipusta Suomesta on löytynyt, ja miten linturiipukset sijoittuvat ajallisesti ja maantieteellisesti kaivauskertomusten löytökontekstien ja aihepiiristä kirjoitetun tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Linturiipuksia ei ole tutkittu Suomessa vielä järjestelmällisesti, joten luokittelen tutkielmassa riipukset pääryhmiin ja tyyppeihin aiempia typologioita hyödyntäen. Tutkimusaineistona olen käyttänyt Museoviraston arkeologisten kokoelmien linturiipuslöytöjä. Lisäksi olen käyttänyt kirjallisuuslähteitä Suomesta, Venäjältä ja Baltiasta. Tutkielmassa kerron yksityiskohtaisesti millaisia linturiipukset ovat muodoltaan ja koristelultaan sekä mitattavilta ominaisuuksiltaan. Linturiipusten luokittelun ja esinetutkimuksen lisäksi tutkin riipuksia kognitiivisen arkeologian keinoin. Kognitiivinen arkeologia tarkastelee symbolien käyttöä ja merkitystä muinaisten ihmisten käyttäytymisessä. Lintuaihe on ollut tärkeä ihmisille suomalais-ugrilaisella alueella ja kognitiivisen arkeologian avulla selvitän tutkielmassa millaisia uskomuksellisia ja mytologisia merkityksiä linturiipusten taustalla mahdollisesti on. Tutkimusaineistossani on 66 linturiipusta, joista 48 on muodoltaan litteää linturiipusta ja 28 plastista, eli kolmiulotteista riipusta. Tutkielmassa olen selvittänyt linturiipusten löytöpaikat maakunnittain ja millaista löytökonteksteista riipukset ovat löytyneet. Linturiipuksia on löytynyt 17 polttokalmistoista, 1 ruumishaudoista ja loput kätkö- ja irtolöytöinä. Metallinetsinnän tuloksena linturiipuksia on löytynyt viime vuosina runsaasti Kanta-Hämeessä aktiivisen etsinnän tuloksena. Tutkimuksen tuloksena linturiipukset ajoittuvat karkeasti 900-luvun lopulle ja 1000–1200-luvuille. Ruumishautauksista löytyneet rahat ovat tärkeitä esineitä arkeologeille tarkan ajoittamisen suhteen. Maantieteellisesti litteät linturiipukset, riippuen linturiipustyypistä, sijoittuvat pääasiallisesti Satakuntaan, Varsinais-Suomeen ja eritoten Hämeeseen. Plastisten linturiipusten suurimpia levintäkeskittymiä ovat Pirkanmaa ja Luovutettu Karjala. Sekä litteillä että plastisilla linturiipuksilla on yhteyksiä Venäjälle, josta esineitä on kulkeutunut Suomeen kauppa- tai lahjatavaroina. Tutkimukseni mukaan linturiipuksia on myös todennäköisimmin valmistettu Suomessa. Tutkimassani aineistossa on nähtävissä muutos hautaustavoissa polttokalmistoista ruumiskalmistoihin. Tämä on tuonut muutoksia hautaustapoihin ja käsityksiin kuolemasta. Monet linturiipuksista muistuttavat vesilintua. Vesilinnut ovat suomalais-ugrilaisten kansojen merkitysmaailmaa luomismytologioiden kautta.