Browsing by Subject "koti"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 39
  • Hietanen, Lea (Helsingfors universitet, 2016)
    Aims. The main objective of this research was to find out what kind of factors are related to agency of young people in parental home context. This research explored assets from householdings perspective in everyday living. Continuous changes in the internal everyday householding and external operational environments challenges agency of young people. Young people also facing the chancing and growing expectations and demands. The research motive from the household teacher's perspective was to find out what kind of viewpoints can be found from everyday householding that can be use for recognizing and strengthening the relationship between the agency of young people and householding. Theoretical viewpoints for this research were attaches to dynamics of family members home been and work, the modalities of agency and positive psychology research. Research questions were: 1. Which agency building factors are resulting from home constructing activity? 2. What kind of tensions and conclusions can be found from householding activities? 3. What the young person has learned in householding classes and how this is present in householding activities? Methods. The research was carried out as a qualitative research. Research material was gathered from stories received by email. The material consisted of written stories about young people's participation in everyday living. These stories were written by parents who have or have had upper comprehensive school aged children living in their home. Ten stories were received. Results and conclusions. Relationship between object and subject of home constructing activity were seen as building factors for agency. Tensions and strenghts between young and parent were seen to be resolution from young peoples participation in home. Tensions and conclusions were themed by (1) changes in home operation model, (2) parents attitude and role, (3) youngs attitude and role and (4) things guiding individuality and object. External communities, specially youngs relationships with peers and household teaching were seen to support young agency in home. Teaching the meanings to every day living aroust from the research material. Parents described this as discussion and interaction with the young and it was seen as important factor for building agency.
  • Kalaniemi, Emmi (Helsingfors universitet, 2016)
    Objectives: This thesis is about interior designer and interior design. In this thesis, I interviewed seven people who had had their home designed by an interior designer. My main goal was to find out if the interior design or the interior designer had any influence on dwelling or how the inhabitants felt about their home or if they even called their apartment as home. The terms "apartment" and "home" are often used as a synonym for each other but in my mind, there is a clear difference between those concepts. My goal was also to find out if the interior design had an influence on how the people define those two concepts. Methods: My method in this thesis was theme interview. Of the seven people interviewed, four were women and three were men. Five of the interviewees lived in the Helsinki metropolitan area and two in the inner Finland. The interviews have been transcribed and the answers have been categorized into themes. I also requested my interviewees to take pictures from their homes and those pictures have also been analyzed in this thesis. Results and conclusions: The interior designer had a little influence on how well the inhabitants dwelled in their homes but the apartments had been called homes without the designer, as well. The interior designer did not either have any influence on the inhabitants' favorite places. However, the co-operation between the interior designer and the inhabitants had been successful excluding some minor exceptions. The inhabitants trusted especially in the designers' expertise in the major changes such as bringing down a wall etc. and in the color choices. Based on the interviews, the functionality of the apartment is essential for the inhabitants in their everyday life.
  • Hyttinen, Karita (Helsingin yliopisto, 2019)
    In this study I examine 9th graders thoughts, experiences and meanings of home and place attachment. The aim is to clarify how youths determine and experience home and how their place attachment has been constructed. Furthermore, I am seeking possible connections between place attachment and othering. This study has been conducted utilizing phenomenological-hermeneutic approach since the interest is in individual´s experiences and interactions with the surroundings. The data consisted of three individual theme interviews and fourteen questionnaire answers. The data were analysed by theory-driven qualitative content analysis. Three master categories emerged from the analysis regarding the informants´ significations of home: 1) sociality 2) safety and 3) everyday life. Youths defined home as a positive, unique and important social space and a place where everyday life is emphasized. Place attachment was constructed by relationships, time, experiences and memories. Individual features as age and the number of moves had an influence on how the place attachment was formed but yet it is concerned to be particularly individual experience. Othering appeared when youths described their lives after moves. In the new place and environment they felt lost at first and perceived themselves as strangers compared to the majority. Othering emerged both when surroundings did not let them in and when youths defined themselves. Consequently, the place attachment and personal position in the community must be pursued and reconstructed through belonging work and collaboration with the surroundings.
  • Könönen, Anna (2006)
    This is a study of the process of returning. It examines how returnees rebuild homes and social networks in Prijedor area, Bosnia and Herzegovina. Social networks were lost because of the collapse of the former Yugoslavia, war, internal displacement and fleeing. Returning to the area of Prijedor began spontaneously, and was intensive especially during the years 2000 and 2001. The study is based on fieldwork in Prijedor (October-December 2001). The methods were participant observation, writing notes and a detailed field diary, and conducting interviews. This study searches answers to the questions why anyone wants to return to a place from where he and his family, relatives and friends were evicted, and to where they are still not wanted to return. In the discussion about what 'home' means for the returnees, the starting point is Karen Armstrong's argument about 'home' referring to both a place and to social relations. Furthermore, this study examines how the social network is rebuilt, and what are the elements that encourage or possibly discourage it. This discussion is based on Elisabeth Bott's and Jeremy Boissevain's theories of social networks, and additional theoretical discussion is included as the analysis proceeds. The study suggests that the social network is a vital element in survival strategies and in that way also central in the whole process of returning. The emphasis is that the study about social networks is essential especially in an unorganized state or society. It is argued that the environment, the psychological as well as the physical environment, has a vital function in building a social network. Therefore, the larger discourse in this thesis is how violence and nationalism are connected in daily life, and what would be possible actions that might prevent the rise of violent nationalism, in this case, ethnonationalism (Stanley Tambiah) and constitutional nationalism (Robert Hayden). The returnees encountered various obstacles, and even though international organizations and local Non-Governmental Organizations (NGOs) gave irreplaceable assistance, many challenges were left to tackle. The legacy of Tito's socialism and the 'transition' also influenced the work of the organizations. The study shows that one of the discouraging elements was bureaucratic ethnic cleansing, a term introduced by Robert Hayden. He considers both bureaucratic ethnic cleansing and direct violence as consequences of the same logic in different social settings. The discussion of ethnicity and Joel Halpern's analysis of the cyclical sense of time in which 'decades past become yesterday' gave additional body to the theory of 'transferred burden' (siirtotaakka) introduced by Martti Siirala and Sirpa Kulonen. Cyclical sense of time, this study argues, enforces the transfer of the 'burden'. Hence, it is concluded that due to the cyclical sense of time combined with the legacy of 'transition' and the 'transferred burden', self-repetitive historical structures exist producing such internal as well as external forms that create a fertile ground for endemic and external interference of violent nature. The outcome is discouraging elements or even blocks in the process of building new networks as well as in the process of ensuring sustainable peace and well-being. By applying Victor Turner's theory of social drama to the cases of disturbances in social life, it is suggested that grass-root mediators would be trained. They would collect detailed feedback from all sides of the schism, process it, and share it as constructive feedback, for all parties again. It is also shown that it would be possible for the government – later on the people – to change some of the disintegrative features of its ethnic sentiment. Those would especially be the features of constitutional nationalism, state chauvinism and bureaucratic ethnic cleansing.
  • Horppila, Henriikka (Helsingfors universitet, 2014)
    Goals: The goal of this study was to find out what kind of attitudes people have about technologies at home and their relationships to the essence of home. Based on previous research in the field, the relationship between technology and home appears to be interesting. The meaning and definition of home is often perceived through its social dimension, people living in the home and their relationships, but on the other hand the material dimension is often involved: appliances, certain technical gadgets and machines. Today's homes are filling up with a wide range of different technical applications and objects, but at the same time the technology filled life is considered as challenging, even threatening. In this study, the aim is to find out how people describe their relationship to technologies of home, technology's different meanings at home and development in the future. The theoretical framework of this study is built around understanding technology as a part of human behaviour, skills and processes. Methods: The research in this study was performed with the narrative method, by collecting short written narratives on the topic, from a group of people selected for this study. The data collection was executed through email. The sample consisted of 15 narratives, which were analysed with themeing and content analysis. Results and conclusions: The meanings of technologies at home could be classified under three main categories: 1) the easiness of controlling everyday life; 2) pursuing oneself and 3) the enjoyability and fluidity of everyday life. The problems stemming from the existence and development of technology were categorised under internal and external challenges. The internal challenges comprised technology's impacts to oneself and control of life, whilst the external challenges included home technology's impacts to environment and the essence of home. The multi-dimensional essence of home technology was reflected in the narratives on the other through different meanings of technology, relationships to technology and use areas of technology. In the context of home a large amount of emotions and wishes were attached to the desired nature and development avenues of technology. The results of this study show that technology can't be discussed as an entity in isolation of human beings, but human beings are always attached to it with their knowledge, skills and emotions.
  • Mikkola, Tuula (2005)
    Väestön ikääntymisen myötä lisääntyy myös ikääntyneiden ihmisten hoivan ja avun tarve. Viime vuosina on käyty vilkasta keskustelua omaishoivan merkityksestä ikääntyneiden ihmisten hoidossa. Hyvinvointivaltion kehityksestä huolimatta epävirallisen hoivan määrä ei ole vähentynyt. Ikääntyneet ihmiset saavat edelleen suurimman osan tarvitsemastaan avusta ja huolenpidosta lähiomaisiltaan. Puolisoa pidetään yleensä ensisi-jaisena hoivan antavana, jos hän vain sitä kykenee antamaan. Puolisohoiva lisääntyy tulevaisuudessa entisestään, kun miesten ja naisten eliniän ero pienenee. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia ikääntyneiden puolisoiden välistä hoivaa. Hoiva ymmärretään kaksisuuntaisena hoivan antajan ja saajan välisenä vuorovaikutus-suhteena. Tutkimuksessa tarkastellaan hoivaa osana puolisoiden arkielämää. Siinä ollaan kiinnostuneita siitä, miten he tuottavat hoivan omaksi eletyksi elämäkseen. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Mitä merkityksiä hoiva tuottaa ikääntyneiden puolisoiden ar-keen. 2. Miten puolisot määrittävät ja tuottavat asemansa ja identiteettinsä hoivan anta-jana ja saajana? Tutkimusaineisto koostuu 11 ikääntyneen pariskunnan (= 22 henkilöä) teemahaastatteluista. Haastatteluaineisto on kerätty Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n Sairaan hyvät projektin seurantatutkimuksen yhteydessä vuosina 2002-2003. Hoivaa antavat puolisot ovat 65-75 -vuotiaita ja hoivaa saavat puolisot 65-83 -vuotiaita. Hoivaa tarvitsevat puolisot sairastavat erilaisia fyysistä toimintakykyä heikentäviä sairauksia. Myös monella hoivan antajalla on jokin pitkäaikaissairaus. Hoivatilanne on kestänyt vähintään kolme vuotta ja vain yhdelle pariskunnalle on myönnetty sosiaalihuoltolain mukaista omaishoidontukea. Tutkimuksen metodisena lähtökohtana on sosiaalikonstruktionistinen ja diskurssianalyyttinen näkökulma. Aineiston analyysissa sovelletaan Harvey Sacksin kehittämää jäsenyyskategoriamenetelmää. Puolisohoiva rakentuu puolisoiden puheessa kokonaisvaltaisena ja monimerkityksisenä. Se sisältää paljon erilaisia tunteita. Se merkitsee puolisoiden välistä ruumiillista ja emotionaalista toimintaa, kohtaamista ja kosketusta. Hoiva on itsestään selvä ja luonnollinen osa heidän päivittäistä arkielämäänsä. Se piiloutuu tavanomaisiin arkisiin rutiineihin ja tapahtumiin. Hoivaan sitoutuminen perustuu yhdessä tuotettuun sopimukseen ja lupauk-seen pitää puolisosta huolta. Puolisot käyvät jatkuvia neuvottelua oikeanlaisesta hoivasta, kuinka annettaan ja vastaanotetaan oikealla tavalla. Hoivan saajat eivät halua tulla kohdelluiksi pelkästään hoivan saajina. He haluavat korostaa myös omaa selviytymistään ja itsenäistä toimijuuttaan. Hoivan antajat tuottavat itsensä osaavina ja vastuullisina hoivan antajina. Hoivaa lisää puolisoiden välistä epätasa-arvoisuutta, mutta he haluavat myös ylläpitää suhteensa tasa-arvoisuutta ja keskinäistä kumppanuutta. Puolisoiden tavoitteena on jatkaa omaa yhteistä elämäänsä kotona, "meidän elämää". Koti merkitsee heille elämän normaalisuutta ja jatkuvuutta. Se on paikka, jossa he voivat tuntea olevansa itsenäisiä ja riippumattomia hoivan tarpeesta ja sen antamisesta huolimatta.
  • Aspholm, Laura (Helsingin yliopisto, 2020)
    Man has lived in space for 20 years. The importance of housing and living in space to man has been viewed as physiological and psychological changes, such as from the perspectives of nutrition, stress tolerance, or muscle endurance, but not from the perspective of everyday life. While astronauts are on expedition their main job is scientific research. However, the station is inhabited and lived for long periods of time, eating, hygiene and spending time with colleagues. The purpose of this study is to look at living and everyday life at the station from the perspective of home economics. The study has looked at videos produced on the ISS International Space Station, which can be found on YouTube’s video service. The selection criteria for the videos were that they highlight housing, everyday life and household activities. The material has been analysed by thematising and classifying the situations that have occurred in the videos according to living, everyday practices and household activities. The material was examined from the perspective of how housing is organized and how everyday life and household functions come into play in a non-home environment. According to the study, living in the station and in use of the premises, features and functions can be perceived that are related to home environments. Astronauts live in very small spaces, so versatility is necessary. Defining the ISS space station as a household is challenging, but with certain criteria this can be done, as everyday routines and household activities can be identified in that form of housing and living. Astronauts have a very regular everyday life with rhythms. In the morning, they wash up and eat breakfast. This is followed by the start of the working day with changing tasks or scientific experiments. The content of the working day also includes daily fitness. Astronauts have at least three meals a day and they are communal situations. In the evening, the crew has free time. They can contact the family, read a book, or just look at the globe spinning below from the window. Doing everyday activities with microgravity makes them a new kind of challenge and, on the other hand, fun to perform.
  • Kinnunen, Laura (2007)
    Tutkimuksessa tarkastellaan Thaimaassa kausisiirtolaisina asuvia suomalaiseläkeläisiä ja sitä, millaisia merkityksiä koti saa eläkeläisten asuessa osan vuodesta Thaimaassa ja osan vuodesta Suomessa, mistä koti syntyy ja missä eläkeläiset kokevat kotinsa olevan. Kotia käsitellään sekä fyysisenä tilana, sosiaalisten suhteiden solmukohtana että identifioitumisen paikkana. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, kuinka aikaisemmat kokemukset turistina ja elämänvaihe vaikuttavat eläkeläisten muuttoon ulkomaille ja paikan valintaan. Tutkimuksen yhtenä motiivina on halu tarkastella ennen tutkimatonta Suomesta Thaimaahan suuntautuvaa kausisiirtolaisuutta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu siirtolaisuuteen, transnationaalisuuteen, kotiin ja liminoidisuuteen liittyvistä teorioista sekä kolmannen iän käsitteestä. Laadullinen aineisto on hankittu kenttätyöllä Pattayalla Thaimaassa suomalaiseläkeläisten parissa. Aineisto koostuu osallistuvasta havainnoinnista, 18 puolistrukturoidusta haastattelusta sekä vapaamuotoisista haastatteluista ja muistiinpanoista. Eläkeläisten muuttokohteen valintaan on vaikuttanut voimakkaasti aikaisemmat turistina koetut vapauttavat liminoidikokemukset. Nämä kokemukset ovat saaneet aikaan sen, että eläkeläiset ovat halunneet rakentaa yhden heidän kodeistaan paikattomaan turistikohteeseen. Koti ei ole kuitenkaan eläkeläisille vain konkreettisia paikkoja, vaan sitä, että eläkeläinen kokee kuuluvansa johonkin ja olevansa kotonaan maailmassa. Eläkeläisille merkitsee paljon, että he pääsevät tekemään itselleen merkittäviä asioita ja toteuttamaan tärkeitä identiteetin ja kuulumisen malleja sekä sosiaalisia suhteita ovatpa ne toisella puolella maailmaa tai Thaimaassa. Mielekäs eläkkeellä olo merkitsee paljolti myös näitä samoja tekijöitä. Kolmas ikä on eläkeläisille aikaa, jolloin velvollisuudet ovat vähentyneet ja irrottautuminen arjesta ja vallitsevista rakenteista käy helpommin. Asuminen Thaimaassa edustaa myös tätä irtiottoa. Thaimaahan ei kuitenkaan tulla tavoittelemaan vain ikuista lomaa, vaan myös parempaa elämänlaatua, jonka Pattayalla olevat olosuhteet mahdollistavat.
  • Parkkinen, Meri (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tiivistelmä/Referat – Abstract Tutkielman tavoitteena on kuvata 2010-luvun lopulla Suomessa trendikkääksi nousseen KonMari-järjestyssiivouksen merkitystä menetelmästä kiinnostuneiden näkökulmasta tarjoten ilmiölle yhteiskunnallinen ja kulttuurinen konteksti. Tutkielma vastaa kysymyksiin, miten kodin esineistön arvoa määritellään uudelleen ja miksi kodin järjestäminen nähdään mielekkäänä. Tutkimuksen kohteena on affektinen ja tunnepitoinen suhde esineisiin, sekä tavaran järjestäminen elämänhallinnallisena toimintana. Työn teoreettisena taustana on keskustelu tavaran merkityksen muodostumisesta sekä muuttumisesta. Haastateltavien KonMari-prosessin myötä muuttuneita kulutustottumuksia tarkastellaan eettisen kuluttamisen näkökulmasta. Tutkielman aineisto muodostuu 11 puolistrukturoidusta haastattelusta sekä tukittavien kotona tehdystä havainnoinnista. Kenttätyö toteutettiin vuonna 2018 Suomessa haastatellen pääosin suurissa suomalaisissa kaupungeissa asuvia ihmisiä. Työssä esitetään etnografinen kuvaus järjestelmäprosessista sekä siihen liittyvistä motiiveista ja tunteista. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua. Tutkielma osoittaa, kuinka tavaran karsiminen henkilökohtaisten mieltymysten mukaiseksi, värittää positiivisesti kokemusta paitsi ympäristöstä, mutta auttaa myös elämään arvojensa mukaista elämää. KonMari-projekti auttaa ja rohkaisee pohtimaan itselle tärkeitä arvoja sekä muuttamaan elämäntyyliään niiden mukaiseksi. KonMari-metodia tulkittiin omien henkilökohtaisen sekä laajemmin sosiaalisesti hyväksyttyjen ideaalien mukaisesti. Ekologisuuden ja eettisyyden ihanteet kuluttamisen suhteen motivoivat suomalaisia järjestelmäsiivouksen pariin. Tavarasuhde muodostuu niin henkilökohtaisista mieltymyksistä kuin sosiaalisista vaatimuksista. Tämän päivän suomalaisten KonMari-innostusta leimaa vastuuntunto omia valintoja kohtaan sekä halu vaikuttaa laajemmin hyvin henkilökohtaisessa tilassa eli omassa kodissaan. KonMari-järjestäminen näyttäytyy tämän päivän suomalaisen elämäntyylin ihanteiden mukaisena toimintana tähdätessään tehokkaaseen, ekologiseen ja eettiseen elämäntyyliin. Samanaikaisesti sen toteuttajat näkevät valintansa vastakulttuurisena, vastustaessaan kulutusyhteiskunnan normeja.
  • Repo, Petteri; Koskinen, Ilpo; Grönman, Heidi (Kuluttajatutkimuskeskus, 2006)
    Kuluttajatutkimuskeskuksen vuosikirjoja 2
  • Julku, Susanna (Helsingin yliopisto, 2017)
    Objectives: The purpose of this master's thesis is to study the everyday life of homes, based on the articles published in Helsingin Sanomat. The articles were published in 2005-2015. The focus for the research was the "Kodin arki" article collection (Janhunen-Abruquah [ed.] 2009. It was decided to analyse the articles in Helsingin Sanomat (HS) because it is the widest newspaper by its circulation in Finland and the articles were also available as digital material. The theoretical part of this thesis is focused on everyday life, on the changes of it within society and on the research done on the subject. The research questions are the following: 1. In which style is the everyday life of homes written about? 2. Which themes of everyday life are brought up in the articles? 3. Which common factors can be found from the themes brought up from the writings of the everyday life at home? The study consisted of 33 articles from Helsingin Sanomat and were intended to provide a comprehensive overview of the image created by one media representative regarding the everyday life. By analysing an overview of the individual articles, a more reliable description of the media style becomes visible and the result may also differ from the type of image the random may form. Methodology: The methodology used in this research is of qualitative and descriptive. The method used in analysing the data is content analysis. Since the content of the articles always represents a wide range of perspectives and the different connections between various matters, it is important to remember that in this type of research these matters are described as accurately as possible and interpreted in a variety of ways. People's experiences of the data vary and consequently the causes and consequences are of diverse nature. In contrast to qualitative research which does not aim at statistical generalizations but instead aims at describing phenomena or events, in understanding a particular activity or in giving a theoretical interpretation of a phenomenon. Results and conclusions: Home and everyday life are much analysed subjects in the media, including the press. HS writings also deal with these topics from many different perspectives. Everyone has one's own experiences and opinions on the topic in question. The topics which HS and other media chooses to write on modifies the opinions of the citizens, raising certain issues and topics which are being discussed in different contexts in the society. The everyday life at homes is reflected in HS articles as a busy and effective activity or as a continuous struggle on everyday basis, such as social or interpersonal relationships. The readers are told of everyday experiences which are familiar to many working adults. Eleven articles were discovered out of the data and four of them were summed up. These were as follows: skills, the endurance, the actions and the environment. These themes appeared in all articles with a slightly different emphasis on the type of writing and could be seen as aggregating factors in the context of everyday life in HS.
  • Suhonen, Lilli (Helsingin yliopisto, 2021)
    The study examines what home will look like as a space and how home will be made during the coronary pandemic in 2020. The research topic is topical, as the coronary pandemic continues and affects the whole world and thus every home. The home is seen in this dissertation as a concrete, imagined, and lived home space that includes residents, emotions, functions, home material, and interactions. Experiences associated with the home by naming the home as a symbol that is shaped by the meanings and experiences the resident gives to their home. Previous studies show that concept of the home is multidimensional and escapes by precise definitions, but still for most people it is an obvious part of life. In previous studies, the home has expanded in terms of operations and new meanings with the corona pandemic. The corona pandemic appears in this dissertation as a situation of change, to see the attitudes of the home that have become invisible are broken and the experiences and meanings of meaning-making are reappeared. The study is implemented as narrative research. The method of data acquisition was autobiographical stories. The data eventually consisted of 23 stories ranging in length from half a page to three pages. The authors of the stories were Finnish women and men aged 20-48. Data analysis was performed using Atlas software. The analysis utilized thematic design and metaphorical analysis. During the Corona Pandemic, the home became a more private space and the importance of the home expanded. A metaphor was attached to the home to explain the new and strange situation of change. The home appeared on the one hand as an anxious prison and a constant performance but on the other hand as a refuge and an opportunity to finally rest when there was nothing else to go. The importance of the positive meanings inherent in the feeling of home in the home is thus associated with many negative meanings that weakened the feeling of home. The partially lost home feel was sought by providing decorating and repairing the home as well as acquiring new furniture and items. The dissertation provides new information on how the home is perceived during a serious health-threatening crisis, what new meanings the home acquires during it and how the home can be adapted to change situations.
  • Vainio, Päivi (2002)
    Tutkielman kohteena ovat alle kouluikäisten lasten kokemukset kodista. Tarkoituksena on kuvata, miten lapset hahmottavat kotiaan paikkana: sekä kodin fyysisiä tiloja ja tavaroita että kodin abstraktimpia ulottuvuuksia ja kodin tuntua. Tutkielmassa etsitään vastausta kysymykseen, mikä tekee kodista lapselle elävän ja omaksi koetun paikan. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu yhteiskunnallisesta lapsuuden tutkimusta käsittelevästä kirjallisuudesta ja aikaisemmista tutkimuksista, kotia ja asumista koskevista tutkimuksista sekä niistä humanistisen maantieteen alaan kuuluvista tutkimuksista, joissa on käsitelty paikkakokemuksia ja paikan merkitystä eletylle elämälle. Tutkielman empiirisen aineiston muodostavat neljän 4-6 -vuotiaan Helsingin kantakaupungissa asuvan lapsen yhteensä kahdeksan haastattelua. Tutkimusmenetelmät ovat laadullisia. Lasten haastatteluja analysoidessa tavoitteena on löytää niitä teemoja, jotka toistuvat lasten kotia koskevassa puheessa ja joiden avulla on mahdollista vastata tutkimuskysymykseen. Koti oli lapsille paikka, jossa he elivät jokapäiväistä arkeaan. Kodin arki ja siihen limittyvät toiminnat antoivat lasten kotielämälle muodon ja rakenteen: kodin tiloissa ja tavaroissa aika, paikka, toiminta ja ihminen kohtasivat. Koti oli myös suhteessa kodin ulkopuoliseen maailmaan. Kodista lähteminen ja kotiin palaaminen sekä kodin sijoittuminen sen välittömään ympäristöön olivat oleellinen osa lasten kotikokemusta. Lapset viettivät merkittävän osan arkipäivistään kodin ulkopuolella, jolloin kotiin palatessaan usein jo kerrostalon rappukäytävässä lapset kokivat olevansa kodissa. Erityisen vahvasti lasten haastatteluista nousivat esille kodin esineet. Esineiden avulla lapset hahmottivat, lukivat ja oppivat paikkaa omasta perspektiivistään. Konkreettisten esineiden avulla lapset pystyivät käsittelemään erilaisia abstrakteja käsitteitä, kuten aikaa, paikkaa ja kodin tuntua. Kodin tilat ja tavarat sekä näihin kytkeytyvät eletty ja elettävä arki, aistimukset, tunteet, muistot ja läheiset ihmissuhteet tekivät paikan tunnistettavaksi ja eläväksi. Koti ei ollut lapsille pelkkä asunto tai objektiivinen tila vaan paikka, johon he olivat luoneet omanlaisensa suhteen ja johon he olivat kiintyneet. Tällöin koti myös tuntui kodilta, elävältä ja omalta paikalta. Lapsia haastateltaessa vahvistui käsitys siitä, että myös pieniä lapsia voidaan haastatella ja kuulla heidän omaa elämäänsä koskevissa asioissa. Vaikka lasten haastattelemisessa on omat erityispiirteensä, niissä pätevät pitkälti samat perusperiaatteet kuin aikuisiakin haastateltaessa.
  • Vainikainen, Topi (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkielmassa tarkastellaan Laura Ruohosen näytelmää Yksinen (2006) analysoimalla siinä esiintyvälle ulkosaariston luodolle suunnitteilla olevan talon saamia merkityksiä. Tutkielmassa tarkastellaan luonnontilan ja rakennetun ympäristön välistä suhdetta, jolloin näkyväksi tulevat näytelmän henkilöiden käsitykset talosta osana maisemaa sekä talon arkkitehtuurin idea. Tämän jälkeen taloa tarkastellaan kodin näkökulmasta, jolloin esiin nousee ihmisen ja talon välinen yhteys ja koti osana identiteettiä. Teoreettisesti tutkielma pohjautuu poikkitieteelliseen keskusteluun tilasta. Keskeisenä pohjakäsitteenä on paikka, johon sisältyy ajatus suhteista ja niiden mukanaan tuomista merkityksistä. Tutkielmassa paikka nähdään ihmisten ympäristöön projisoimien suhteiden merkityksellisenä kokonaisuutena ja maailmassa olon ehtona. Tutkielma tuo esiin, kuinka Yksisen saareen ja sille suunniteltuun taloon liittyy voimakkaita symbolisia merkityksiä. Tutkielmassa saaren nähdään symboloivan äärimmäistä yksinäisyyttä. Näytelmän viesti on, että ihminen ei pärjää ilman toista ihmistä, mikä näkyy erityisesti, kun näytelmän henkilöiden elämään vaikuttanut tekniikka pettää. Näytelmän henkilöt joutuvat etsimään turvaa saaresta ja erityisesti toisistaan. Tutkielma osoittaa, että näytelmässä keskeisenä näyttäytyy luonnontilan ja rakennetun ympäristön suhde. Tätä suhdetta tarkastellaan maiseman käsitteen avulla. Tarkastelu osoittaa, että näytelmässä pohditaan talon sijoittumista maisemaan, mihin tarjotaan niin monta vastausta kuin on keskustelijoitakin: arkkitehti Juulian mielestä talon pitää sointua maisemaan, talon tilaaja Hilpin mukaan taas talon pitää näkyä mahdollisimman kauas ja selkeästi. Myös talon ideasta esitetään ristiriitaisia mielipiteitä. Tutkielmassa tarkastellaan taloa sen koti-funktion kautta. Keskeisenä taustatekijänä tässä on ajatus ihmisen identiteetin ja kodin yhteydestä. Ihmisen koti ja siihen liittyvät arvoasetelmat näyttäytyvät tekijöinä, jotka kertovat paljon tästä ihmisestä itsestään. Näytelmä hahmottuu kodin etsintänä. Tämä kodin etsintä on tutkielmassa liitetty sekä nostalgiseen että melankoliseen haluun palata turvalliseen alkutilaan, jossa on lämpö ja turva. Yksisessä kaipaus ei kuitenkaan suuntaudu lapsuudenkotiin. Alkutilassa on näkyvillä pikemminkin koko kosmoksen kokonaisuus ja ihminen osana sitä. Näytelmän keskeisimmäksi sanomaksi osoittautuu se, kuinka henkilöt lopulta ovat onnellisia heidän saavuttaessaan symbioosin luonnon ja lajitoverinsa kanssa.
  • Manninen, Aino (2008)
    Tutkimuksessa tarkastellaan nuorten naisten antamia merkityksiä kodille siirtymävaiheessa lapsuudenkodista omaan kotiin. Työn viitekehyksenä on elämänkulullinen siirtymävaihe nuoruudesta aikuisuuteen ja omaan kotiin muuttaminen yhtenä aikuistumiseen kuuluvana tekijänä. Tutkimuksessa painotetaan näkökulmaa kodin merkityksestä erityisenä tunnesuhteena ja tarkastellaan nuorten kokemuksia kodista, kodin muuttuessa niin fyysisestä kuin sosiaalisesta näkökulmasta omaan kotiin muuttamisen yhteydessä. Tutkimusaineisto koostuu nuorten naisten koti -aiheisista kirjoituksista. Kirjoituksia on yhteensä 27. Kaikki nuoret kirjoittajat ovat kirjoitusvaiheessa muuttaneet pois lapsuudenkodista, mutta muuton ajankohta vaihtelee kirjoittajien välillä. Kirjoittajat ovat syntyneet vuosina 1978–1985. Tutkimusmenetelmänä on käytetty sisällönanalyysiä, jonka avulla aineistoa on analysoitu temaattisesti. Analyysi etenee nuorten antamien merkitysten mukaan lapsuudenkodista, omaan kotiin ja tulevaisuuden kotiin. Tutkimus osoitti, että nuorten antamat merkitykset siirtymävaiheessa ovat monimuotoisia ja merkityksillä lapsuudenkodista, omasta kodista ja tulevaisuuden kodista on kaikilla omanlaisensa tarkoitus nuorten kokemuksissa. Koska siirtymävaihe on herättänyt nuoret pohtimaan kotia uudella tavalla, nuoret rakentavat suhdetta kotiin sopeutumalla ja hyödyntämällä muuttunutta asuinympäristöään ja suhteuttamalla kokemuksiaan sekä elettyyn että elettävään kotiin.
  • Lammi, Minna; Timonen, Päivi (Kuluttajatutkimuskeskus, 2008)
    Kuluttajatutkimuskeskuksen kirjoja 4
  • Hytönen, Pia (Helsingfors universitet, 2013)
    Tutkielmassa selvitetään, mikä on kodin merkitys arjessa, kun ihmiset liikkuvat yhä enemmän paikasta toiseen. Kuinka koti rakennetaan, ja onko kodilla merkitystä tänä päivänä. Ilmiötä tarkastellaan suomalaisten naisten, jotka ovat lähteneet mukaan miestensä määräaikaisille ulkomaantyökomennuksille näkökulmasta. Heidän elämäntapansa ilmentää myöhäismodernin yhteiskunnan luonteenomaista piirrettä – liikkuvuutta ja siirtymistä paikasta toiseen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on erityisesti Suomessa tehty kodintutkimus sekä ekspatriaateista tehty tutkimus. Tutkimusaineiston koostuu kahdeksasta Kuala Lumpurissa asuneen suomalaisen naisen teemahaastattelusta. Syynä Malesiassa oleskeluun heillä oli miehiensä työkomennus. Haastattelut on tehty haastateltavien kotona Kuala Lumpurissa. Aineiston analyysi perustuu aineistolähtöiseen sisällönanalyysiin. Lopuksi analysoitu haastatteluaineisto on järjestetty siten, että lukija pystyy seuraamaan empiiristen lukujen myötä suomalaisten puolisoiden lähtöä komennukselle ja kodin pakkaamista, asettumista Kuala Lumpuriin, kodin rakentamista ja arkea siellä sekä lähtöä seuraavaan paikkaa. Tutkimuskysymyksiin vastataan haastateltavien kokemuspuheen kautta. Komennuskoti ja sen paikka arjessa on aiheena yhteiskunnallisesti merkityksellinen ja ajankohtainen. Koti tutkimuskohteena on alkanut kiinnostaa hyvinvointitutkimuksen painottuessa kokemuksellisen hyvinvoinnin tutkimiseen (Vilkko ym. 2010). Kysymykseen onko kodilla enää merkitystä? Saatiin selkeä vastaus haastateltavilta: kodilla on suuri merkitys perheen hyvinvointiin sekä viihtymiseen komennuspaikassa ja kaiken kaikkiaan komennuksen onnistumiseen. Kodin paikka vain korostuu kaukana asuttaessa tuttuna ja turvallisena kotipesänä. Mutta kotipesä ei tule itsestään. Kotiin täytyy kiinnittää entistä enemmän huomiota, siihen tulee panostaa ja sitä ei pidä pitää itsestään selvyytenä. Koti tulee tekemällä, asumalla, olemalla eli elämällä.
  • Tiainen-Senol, Kati (2005)
    Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia merkityksiä koti saa kahden kulttuurin rajamaalla asuvien naisten kertomuksissa, millaisista eri seikoista rajamaalla asuvien naisten koti syntyy ja missä he kokevat kotinsa olevan. Rajamaan käsite toimii kehikkona, jonka kautta suomalaisnaisten elämänkontekstia tarkastellaan. Tutkimuksessa kodin merkityksiä lähestytään erilaisten kehysten kautta. Kotia käsitellään sekä fyysisenä tilana, sosiaalisten suhteiden solmukohtana että emotionaalisena kuulumisen paikkana. Tutkimuksen yhtenä motiivina on myös halu tarkastella epätyypillisempää ja vielä tutkimatonta muuttosuuntaa Suomesta Turkkiin. Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat liittyvät aikaisempiin keskusteluihin etnisyydestä, diasporasta sekä paikan ja kulttuurin keskinäisestä suhteesta. Tutkimusaineisto perustuu Turkkiin pysyvästi siirtolaisiksi muuttaneiden 16 suomalaisnaisen teemahaastatteluihin ja kenttäpäiväkirjamuistiinpanoihin. Aineiston naiset asuvat Ankarassa, Istanbulissa ja Antalyassa. Tarkasteltaessa kodin fyysistä tilaa ja kodin sosiaalisia suhteita esille nousevat erityisesti yksityisyyttä ja kollektiivisuutta korostavien arvomaailmojen väliset ristiriidat, joiden keskellä naiset rakentavat kotiaan. Suomalaisnaisten koti rajautuu yksityisemmäksi suhteessa ympäröivän yhteiskunnan ja kulttuurin arvoihin. Tutkimuksessa käsitellään myös sitä, kuinka naiset ovat ratkoneet ristiriitoja, joita yksityisen ja kollektiivisen arvomaailman erot ovat aiheuttaneet. Tutkimuksen tulokset tukevat ajatusta kodista epäharmonisena tilana, jossa eri arvoista neuvotellaan. Kodin merkitykset vaihtelevat yksilöittäin mutta merkityksillä on myös kulttuurinen sisältönsä. Naisten käsitykset kotimaasta eivät myöskään lokeroidu yksiselitteisesti yhteen tiettyyn paikkaan vaan erilaiset tekijät vetävät kotia toisaalta Suomeen ja toisaalta Turkkiin. Suomeen naisia yhdistävät sukulaiset, kulttuuri, arvomaailma ja muistot. Turkkiin kotia vetää puolestaan oman fyysisen asunnon sijainti ja perhe.
  • Savolainen, Ulla (Helsingfors universitet, 2007)
    Työssä tarkastellaan siirtokarjalaisten kertomuksia toisen maailmansodan aikaisista evakkomatkoista. Tutkimuksessa analysoidaan kertomuksissa esitettyjä kuvauksia kodista, kodin menetyksestä ja kotiin paluusta. Myös kotoisuuden, kodittomuuden, sopeutumisen ja ryhmään kuulumisen teemoja käsitellään. Työn aineistona ovat vuonna 2004 järjestetyn Lasten evakkomatkat -keruun kirjoitukset. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on muistitietotutkimus ja käsitys diskurssin ja tekstien intertekstuaalisuudesta. Muistitietotutkimus yhdistettynä intertekstuaaliseen lukutapaan mahdollistaa kertomusten tarkastelun yksilöille merkittävänä kerrontana, joka on kuitenkin kiinteässä suhteessa ympäröivään kulttuuriin ja sen kertomisen konventioihin. Viisiportainen tutkimusmenetelmä, jonka avulla aineistoa on luettu, on kehittynyt vuorovaikutteisesti aineiston valikoinnin kanssa ja tutkimus etenee noudatellen evakkomatkakertomuksissa esitettyjen tarinoiden kertomusskeemaa ja kronologiaa. Analyysin perusteella on havaittavissa kolme keskeistä tekstimaailmaa, joiden kanssa evakkomatkakertomukset keskustelevat intertekstuaalisesti. Nämä kolme diskurssia ovat kristillinen, karjalaisten yhteisön ja poliittinen diskurssi. Kristillinen diskurssi näyttäytyy evakkomatkakertomuksissa etenkin paratiisi- ja syntiinlankeemusmyyttien ja Jeesuksen elämänvaiheita käsittelevien tarinoiden kautta. Karjalaisten yhteisön piirissä tuotettu pitäjäkirjallisuus, sukututkimukset, perinneharrastukset, muistelukerronta ja kaunokirjallisuus ovat myös evakkomatkakertomusten tuottamisen taustalla. Sekä kristillinen että karjalaisten yhteisön diskurssi voidaan myös tulkita Karjalan menetykseen ja sen nykyiseen asemaan liittyvän ideologisen ja poliittisen keskustelun ilmentyminä. Evakkomatkakertomuksissa rakennetaan kertomusta menneisyydestä yhteisöllisten ja intertekstuaalisten suhteiden kautta ilmentäen samalla kuitenkin henkilökohtaista kokemusta maailmasta. Omaan muistoon ja kertomukseen sisältyy vuorovaikutteinen suhde ajassa eteen- ja taaksepäin ulottuvan yhteisön kanssa. Kertojat myös liikkuvat kielellisten keinojen avulla kertomuksen maailman eri aikatasoilla ja luovat ajallista jatkumoa menneen, nykyisen ja tulevan välillä. Henkilökohtainen historia saa merkityksensä suhteessa aiempiin tarinoihin ja jäsennyksiin, jotka myös tulevat tässä prosessissa uudelleen tulkituiksi ja arvioiduiksi. Siirtokarjalainen kulttuuri on intertekstuaalisen kulttuurin muodostuksen prosessin ilmentymä: se on jotain aivan uutta, joka on muodostunut entistä koskevien käsitysten, muistojen ja tarinoiden kanssa vuorovaikutuksessa.
  • Iivanainen, Josefiina (Helsingin yliopisto, 2021)
    The study examines consumers’ views about cosmetic packaging. Previously, this topic has been studied as the acquisition of packaging at the store in which the focus has been on the color, materiality, and ecology. Natural and organic cosmetics have recently gained scholarly interest, yet, the packaging itself has not. This study is interested in what the visuals, colors, materials and recycling aspects of cosmetic packaging mean to consumers. The phenomenon is examined as the use of packaging and from the perspective of everyday aesthetics at home. The data was collected as pair interviews (n=12) using semi-structured theme interview and stimulus material (biodegradable cosmetic packaging). The interviewees were 26–67 years old. The data was analyzed by using qualitative content analysis. This study contributes to the discussion about aesthetic meanings of cosmetic packaging by focusing on the ecological aspects and the challenges related to recycling. Earlier studies have mainly studied food packages. In this study, cosmetic packaging was seen as a part of everyday aesthetics and the items were seen as visually pleasing and a part of interior decoration. Consumers associated the visual aspects and colors with their identity and self-expression. On the one hand, the packaging conveys about everyday and affordable cosmetics, and on the other hand, about luxurious and high-quality cosmetics. Through the packaging material and colors, consumers conclude how ecological of the product and packaging. Consumers combine the material of cosmetic packaging and the amount of material with the environmental friendliness and recyclability of the packaging. Consumers identify the prevalence of plastic use, the overpacking of cosmetics and the empty space of packaging as ecological challenges for cosmetic packaging. With regard to packaging material, more choice was seen in food, and the purchase of food was also perceived to be more important from an ecological point of view than the purchase of cosmetics. Recycling is challenged by unclear materials for consumers, multi-material packaging, different coatings and the fact that packaging cannot be easily emptied. Consumers therefore wish clearer recycling instructions for packaging. The recycling of packaging inks proved to be an unknown topic. However, in the case of color recycling, the materiality of the colorant, its separation from the packaging material, and the toxicity and harmfulness of the colors to nature were considered.