Browsing by Subject "kotimaisuus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Villenheimo, Lauri (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitkä eri tekijät vaikuttavat kuluttajan ostopäätökseen, kun ostetaan maitoa kaupasta. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusmenetelmänä käytettiin yksilöhaastattelua. Haastatteluiden avulla haluttiin selvittää, että mitä eri tekijöitä kuluttajat pitivät tärkeinä maidon ostopäätökseen liittyen. Tutkimuksessa haastateltiin kahtakymmentä eri-ikäistä ja eri sosiaalisen aseman omaavaa henkilöä. Rajauksena tutkimuksessa oli ainoastaan, että haastateltavan henkilön oli ostettava säännöllisesti maitoa kaupasta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostettiin kirjallisuuskatsauksen ja aikaisempien tutkimuksien perusteella. Tutkielmassa keskityttiin seuraaviin tärkeisiin tekijöihin: brändi ja imago, hinta, kotimaisuus ja ostopäätösprosessi. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että maidon brändillä ja imagolla oli suuri merkitys kuluttajan ostopäätösprosessiin. Myös maidon kotimaisuus oli tärkeä tekijä kuluttajille. Haastatteluissa selvisi myös muita tekijöitä, jotka vaikuttivat maidon ostopäätösprosessiin, kuten maidon hinta tai maitopurkin koko. Nykyään kuluttajat keskittyvät paljon ruoan tuotantotapojen eettisyyteen, mistä seurauksena monet yritykset tuovat tulevaisuudessa markkinoille yhä enemmän luomutuotteita ja lähiruokaa. Tulevaisuudessa kuluttajat suosivat kestävän kehityksen mukaan tuotettuja elintarvikkeita ja yritysten on pystyttävä vastaamaan tuotevalikoimalla tähän trendiin.
  • Trogen, Ada Jemina (2020)
  • Reime, Kaisa (Helsingin yliopisto, 2017)
    The role of public catering services in nutrition policy and health promotion is of great significance. Local procurement and meal choices that meet dietary recommendations can improve food security. The origin of food in public procurement or the relationship of dietary recommendations and the meals being served have not been examined on a national level. The purpose of this study was to find out how much local food (national produce) is being offered in public catering services. In addition, we wanted to examine how the food being served met dietary recommendations. Factors related to serving local food and to meeting dietary recommendations were examined as well. The cross-sectional study was carried out as an online survey (n=295). In all, 118 representatives of public catering services responded to the survey. The online form was comprised of three parts: Back ground factors, local food procurement rate and dietary recommendations. Numerical results were saved and basic parameters were determined with Excel 2016 and SPSS 23 programs. The dependence of variables was examined with cross tabs and Chi-square test. Open questions and their answers were themed. The amount of local procurement among milk and meat products and eggs was high (> 90 %) in most (75−89 %) of the public catering services. Grains excluding rice were mostly (82 % of respondents) procured locally. The origin of procurement of fresh fish, berries and vegetables varied. High quality, safety, availability, good logistics and procurement contracts enhanced local procurement. Price was not mentioned as the main limiting factor to local procurement. Regarding red meat, 31 % of respondents reported having decreased its use as meal ingredient. The supply of red meat had decreased most in towns (p≤0,05). The average amount of red meat of all procured meat was 46 % (SD 22 %). Supplying red meat was more frequent in countryside public catering units than in towns (p=0,004). In all 66 % of respondents reported having increased serving vegetables at meals. The use of plant-based protein was still rare. Sharing information, product availability and easy-to-use recipes were reported as factors enhancing the use of plant-based protein. Taste preferences, attitudes and low supply of easy-to-use food products were regarded as limiting factors to plant-based protein use. Public catering services value highly local procurement but due to low availability, low supply of easy-to-use products or inefficient procurement contracts achieving high local procurement rate is sometimes challenging. The use of plant-based protein as ingredient in meals can be promoted by effective communicative and instructive measures and improving both product availability and supply of easy-to-use food products.
  • Niva, Mari; Peltoniemi, Ari; Aalto, Kristiina (2018)
    Aikaisemman tutkimuksen perusteella kotimaisen ruoan arvostus on noussut 2000-luvun kuluessa ja on hinnan, maun ja terveellisyyden ohella kuluttajille tärkeä tekijä ruokaa koskevissa valinnoissa. Kuluttajat liittävät alkuperään laatuun, turvallisuuteen, eläinten hyvinvointiin ja taloudellisiin olosuhteisiin liittyviä merkityksiä. Tässä artikkelissa tarkastelemme, missä määrin kuluttajat arvostavat kotimaista ruokaa, missä tuoteryhmissä ja mistä syistä. Tutkimus perustuu vuonna 2014 kerättyyn väestöä edustavaan internet-pohjaiseen kuluttajakyselyyn (N=1021), joka kerättiin osana Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikemarkkinoiden hinnanmuodostus -hanketta (2013–2016). Tarkastelemme kuluttajien asenteita liittyen elintarvikkeiden kotimaisuuteen ja selvitämme, miten eri tuoteryhmät eroavat toisistaan siinä, missä määrin kuluttajat suosivat kotimaisia ja ulkomaisia tuotteita. Lisäksi tutkimme varianssianalyysia (ANOVA) käyttäen sukupuolen, iän, elämänvaiheen, asuinpaikan ja koulutuksen sekä syömistä koskevien motivaatiotekijöiden, kuten ruoan edullisuuden ja valmistuksen paikallisuuden, merkitystä kotimaisen ja ulkomaisen ruoan valinnassa. Tulosten mukaan jopa 87% vastaajista ilmoitti ostavansa kotimaista ruokaa hyvin mielellään ja 11% melko mielellään. Yli yhdeksän kymmenestä vastaajasta oli täysin tai melko samaa mieltä siitä, että kotimaista ruokaa ostamalla voi tukea Suomen taloutta, että kotimaista elintarviketuotantoa tarvitaan huoltovarmuuden ylläpitämiseksi kriisitilanteissa ja että suomalaisen ruokakulttuurin ylläpitäminen edellyttää kotimaista ruoantuotantoa. Lähes yhtä moni uskoi, että kotimaista ruokaa kannattaa suosia ympäristösyistä. Kotimaisen ja ulkomaisen ruoan suosiminen vaihteli eri tuoteryhmissä. Vastaajat ilmoittivat ostavansa kotimaisia vaihtoehtoja erityisesti tuoretuotteissa, kuten maidossa, jogurtissa, leivässä, lihassa ja lihatuotteissa, mutta myös margariinissa ja esimerkiksi hiutaleissa. Esimerkiksi hedelmissä, makeisissa ja kekseissä ostettiin usein myös ulkomaisia tuotteita. Valintojen analyysissa löydettiin sosiodemografisten taustatekijöiden perusteella joitakin eroja. Varsinkin yli 60-vuotiaille kuluttajille kotimaisuudella oli suuri merkitys ruoan valinnassa. Samoin naiset, pariskunnat ja pienillä paikkakunnilla asuvat painottivat ruokavalinnoissaan muita enemmän kotimaisuutta. Kotimaista ostavat arvostivat muita enemmän tuotteiden tuttuutta, paikallisuutta, ympäristöystävällisyyttä ja sitä, ettei tuotannossa ole käytetty geenitekniikkaa. Tulokset kertovat, että suomalaiset kuluttajat suosivat kotimaista ruokaa niin asenteellisella kuin valintojen tasolla. Sosioekonomiset erot kertovat siitä, että kotimaisen ja ulkomaisen ruoan arvostus voi olla muuttumassa, sillä nuoret ja kaupungeissa asuvat suhtautuvat ulkomaiseen ruokaan muita myönteisemmin.