Browsing by Subject "kotitalousneuvonta"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-11 of 11
  • Sillanpää, Miina (Suomen Sosialidemokraattinen työläisnaisliitto, 1943)
    Toveritar : työläiskotien perhelehti
  • Aura, Siiri (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielmassa tarkastellaan helsinkiläistä marttatoimintaa jatkosodan aikana. Tavoitteena on selvittää, millaista Marttaliiton alaisen Helsingin Marttayhdistyksen toiminta oli sodan ja sen sanelemien poikkeusolojen aikana, sekä toisaalta tarkastella tätä toimintaa ohjanneita ideologisia ja ulkoisia voimia. Tutkielman pääasialliseksi aineistoksi valikoituivat Helsingin Marttayhdistyksen vuosikertomukset vuosilta 1941–1944. Näitä asiakirjoja tarkastellaan tutkimuksessa historiantutkimukselle luonteenomaisen aineistolähtöisen lähestymistavan keinoin sekä aineisto- ja teorialähtöisen sisällönanalyysin työkaluja soveltaen. Teorialähtöistä sisällönanalyysiä varten tähän tutkielmaan valikoituivat maternalismin ja korporatismin näkökulmat, joiden muodostamaa viitekehystä hyödynnettiin tutkimusaineistosta ilmenneen marttatoiminnan tarkasteluun. Helsingin Marttayhdistyksen toiminnasta voidaan tunnistaa tutkielmassa käytetyn aineiston perusteella kolme keskeistä kokonaisuutta, jotka määrittivät helsinkiläistä marttatyötä jatkosodan aikana. Ensimmäinen näistä muodostui yhdistyksen alaisista kerhoilloista sekä ruohonjuuritasolla tehtävästä, nimenomaan martoille kohdistetusta opetus- ja virkistystoiminnasta. Tällainen järjestetty ohjelma mahdollisti rivijäsenien marttaharrastuksesta kiinni pitämisen myös poikkeusoloissa. Lisäksi kerhoissa toteutettiin laajemmin yhteiskuntaan suunnattua huolto- ja avustustyötä. Toisen kokonaisuuden loi yhdistyksen tarjoama neuvontatyö, jonka välityksellä se pyrki tarjoamaan konkreettisin neuvoin apua niin jäsenilleen kuin muillekin helsinkiläisille. Stockmannin tavaratalon tiloissa järjestetyillä näyttelyillä oli erityisen näkyvä rooli helsinkiläisten marttojen suorittamassa neuvontatyössä. Niiden kautta Helsingin Marttayhdistys pystyi tarjoamaan suurelle yleisölle apua pula-ajan ja tuotantokamppailun aiheuttamien vaikeuksien selättämiseen kaupunkiolosuhteissa. Kolmas kokonaisuus muodostui Marttakoulun tekemästä työstä sekä koulun yhteyteen vuonna 1941 perustetusta kotitaloudellisesta neuvonta-asemasta. Alun perin kotiapulaiskouluna alkunsa saanut Marttakoulu koki kurssitoiminnan uudistumisen ja valtion laajentuneen tuen myötä merkittäviä muutoksia jatkosodan aikana. Koulun merkitystä helsinkiläisille korosti sinne avattu neuvonta-asema, josta käsin Martat pystyivät tarjoamaan keskitettyä neuvontatyötä ympäri vuoden. Suoritetun analyysin pohjalta voidaan todeta, että Helsingin Marttayhdistyksen toiminnasta oli tunnistettavissa sekä maternalismin että korporatismin merkkejä. Marttaliikkeen äitiyden merkitystä korostanut ideologia näkyi sekä naisten ja äitien kotien piirissä tekemän työn huomioimisessa että laajemmin yhteiskunnallisena äitiytenä tulkittavana huolenpitona. Korporatistiset piirteet puolestaan kuvastuivat niissä tavoissa, joilla martat itse tukivat valtiovallan intressejä sekä toisaalta niissä marttojen työmuodoissa, joihin valtio suuntasi taloudellista tukea ja ohjausta.
  • Sillanpää, Miina (Sosialidemokraattinen naisliitto, 1907)
    Työläisnainen : Sosialidemokratisen naisliiton äänenkannattaja
  • Saastamoinen, Roosa (Helsingin yliopisto, 2020)
    Goals This qualitative thesis researches the linguistically responsible home economics counseling. The purpose is to describe, define and interpret how the home economics counseling could be developed, so that it reaches the immigrants who have just started learning Finnish. moreover, the thesis focuses on in what kind of means can be used to improve the comprehensibility of communication. Home economics pedagogy outside the formal education has rarely been studied from the perspective of linguistic responsibility in Finland. The data were collected from two nature excursions by voice recordings and applying a method of linguistic responsive observation (Ahlholm, 2017). From both excursions, the communication of two home economics teachers, two participants and myself, were audiorecorded. The data consists of 10 recordings, varying from 1 hour 47 minutes to 2 hours 13 minutes in length. In addition, written field notes of observations were gathered from both excursions. The data were analysed and thematized with a qualitative content analysis. Results and conclusions. Various situations linked to linguistic awareness and communication arose from the material, including translanguaging, solving situations where figures of speech are misunderstood, decoding difficult concepts, interpreting experiences through culture and challenging situations for teachers. Clear and understandable home economics counseling is based on seven different aspects: simplified language, clarifying by demonstrating, clarifying by repetition, the use of metaphors, utilising tools, teacher’s interaction and counseling situations which are pedagogically responsibly designed. In the light of this research, the development of home economics counseling towards a more linguistically aware approach seems to require, in addition to professionalism and will, all actors’ interest in linguistic interaction.
  • Harjula, Terhi (Helsingin yliopisto, 2018)
    The subject of this study is to investigate organisational activity, using the editorials of the 'Martat' membership magazine during 2010-2015. The purpose is to find out what kind of home economics counselling is provided through editorials and how the Marthas define themselves. No research has been carried out previously on the editorials of the 'Martat' magazine. The 'Emäntälehti' magazine, preceding the 'Martta' magazine, was studied by Kemppainen (2013) and Tuominen (1994). This is a qualitative study, using content analysis as the method. The research material dates to 2010-2015 and includes 42 editorials. During this period, the 'Martat' magazine was published 8 times per year, with one double issue per year except in 2010. The 'Martat' magazine is a membership magazine, being the most extensive medium of the organisation, covering the online magazine as well. Results and conclusions. The editorials and articles, including headlines, have remained very much the same as those written a hundred years earlier. In the editorials, the human points of reference in everyday life, built around home economics counselling, were noticeably the domain of women. Marthas are presented as interesting women, interested in various things and boldly expressing their matters and opinions. In 'Martha thinking', choices have to be made in relation to people's everyday life, immediate surroundings and national decision-making. Being a Martha involves doing things together, connecting women of various ages. The Marthas have a strong foothold locally and socially. The atmosphere of the editorials created glimpses of the everyday life in 'Martha homes', where children and grandchildren inherit good manners, talents, sobriety and religiousness. The atmosphere includes self-respect, senses of duty and responsibility, self-sufficiency, and an economical and systematic approach, mixing the middle class virtues, affirmed by the editorials. The Martha Organisation has kept its topical position by understanding the ways of being an active actor who attracts new and, most of all, young members. Moreover, the organisation has succeeded in summing up its agenda and conveying it to the society and, in particular, to the political decision-makers. In the editorials, Martha membership includes obligations and requirements – addressing people. Marthas had strict roles in maintaining and developing their obligating and authorised activities. The Marthas are directed and guided and positions are taken. Home economy counselling is the Martha organisation's service product which is developed using marketing and competition models, similar to the values of the business world.
  • Sekki, Sanna; Autio, Minna (Nuorisotutkimusseura Nuorisotutkimusverkosto, 2020)
    Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja, Kenttä
    Nuorten osallisuuden edistäminen on yksi keskeinen nuorisopolitiikan tavoite. Käytännössä nuorten tukeminen on paljolti kohdistunut koulutuksen ja työelämään integroitumisen kysymyksiin, vaikka tuen tarve nuorten arjenhallinnan vahvistamisessa on tunnistettu. Nuorten osaamattomuus arjen taidoissa voi tuottaa työn ja koulutuksen ulkopuolelle jäämistä. Esimerkiksi iltapainotteinen arkirytmi voi aiheuttaa myöhästymisiä tai työstä poissaoloja, jolloin työpaikan pitäminen saattaa muodostua vaikeaksi. Tutkimme kansalaisjärjestön tuottamaa arkilähtöistä neuvontatyötä, jossa tavoitteena on edistää haavoittuvassa asemassa olevien nuorten arjen taitoja. Aineisto koostuu hankkeessa työskentelevien kotitalouden ammattilaisten haastatteluista. Tutkimuksen mukaan nuorten kanssa toteutettu hanketyö edistää nuorten sosiaalisten suhteiden rakentumista sekä lievittää yksinäisyyden kokemuksia. Ammattilaiset madaltavat osallistumisen kynnystä monin tavoin. Toimintaa voikin kuvata ”Pienin askelin osallisuuteen” -työskentelyksi. Hanketyöskentelyyn kietoutuu sosiaalisten taitojen kehittäminen, mikä tapahtuu yhdessä tekemisen kautta. Ruoanvalmistus käynnistää melko luontevasti vuorovaikutuksen nuorten välillä. Sosiaalisten taitojen rinnalla nuorten oppivat myös käytännöllisiä taitoja, kuten ruuanvalmistusta, vaatehuoltoa, kodin siivousta ja taloustaitoja. Arkilähtöinen hanketyöskentely mahdollistaa näin haavoittuvassa asemassa oleville nuorille emotionaalista, sosiaalista ja käytännön tukea. Työskentely edistää nuorten siirtymävaihetta aikuisuuteen ja mahdollistaa sosiaalisen osallisuuden kokemuksia.
  • Sillanpää, Miina (Suomen Sosialidemokraattinen työläisnaisliitto, 1925)
    Toveritar : työläiskotien perhelehti
  • Sillanpää, Miina (Suomen Sosialidemokraattinen työläisnaisliitto, 1925)
    Toveritar : työläiskotien perhelehti
  • Sillanpää, Miina (Suomen Sosialidemokraattinen työläisnaisliitto, 1925)
    Toveritar : työläiskotien perhelehti
  • Sillanpää, Miina (Suomen Sosialidemokraattinen työläisnaisliitto, 1922)
    Toveritar : työläiskotien perhelehti