Browsing by Subject "kotoutumiskoulutus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-9 of 9
  • Korhonen, Suvi (Helsingfors universitet, 2014)
    Tutkielmassa tarkastellaan työvoimapoliittisessa kotoutumiskoulutuksessa opiskelevien maahanmuuttajien kokemuksia kieliharjoittelusta. Kieliharjoittelu on neljä viikkoa kestävä työelämäjakso, jonka tavoitteena on aktivoida suullista kielitaitoa ja tutustua suomalaiseen työkulttuuriin. Tutkielman tavoitteena on selvittää kieliharjoittelun hyviä ja huonoja puolia opiskelijan näkökulmasta ja pohtia sen hyödyllisyyttä kotoutumiskoulutuksen osana. Laajempana tavoitteena on kieliharjoittelun kehittämisehdotusten määrittely tutkimustulosten perusteella. Tutkielman ote on työelämälähtöinen, joten tutkielmassa on sekä analyysi- että selvityspainotteisia lukuja. Tutkielman tärkein teoreettinen viitekehys on funktionaalinen kielenoppiminen. Informanttien kieliharjoittelukokemuksia peilataan myös muun muassa affordanssin ja lähikehityksen vyöhykkeen näkökulmasta. Tutkielman aineistoa analysoidaan laadullisen sisällönanalyysin menetelmin. Tutkielman aineisto koostuu haastatteluista ja kyselylomakkeista. Haastattelut on toteutettu puolistrukturoituina teemahaastatteluina, ja niistä on litteroitu tutkielman fokusaineiston muodostavat kohdat. Informantteja on yhteensä 23. Työssä osoitetaan, että suurimpia kieliharjoittelun haasteita ovat puhekielen ymmärtäminen ja puheyhteisön jäseneksi pääseminen. Suurin osa informanteista kokee kuitenkin oppineensa kieliharjoittelussa suomea, erityisesti puhekieltä. Kieliharjoittelun tavoitteiden toteutumiseen vaikuttavat kieliharjoittelijan työtehtävät, työyhteisön kiire ja ennen kaikkea työyhteisön halukkuus ottaa kontaktia kieliharjoittelijaan. Kieliharjoittelua voisi kehittää syventämällä työnantajan ja koulutuksentarjoajan yhteistyötä ja optimoimalla kieliharjoittelijan työtehtävät vahvemmin kielitaitoa kehittäviksi. Kotoutumiskoulutuksen ja työelämän yhteistyötä voisi lisätä entisestään, sillä pelkkä luokkahuoneopiskelu ei anna riittäviä valmiuksia kotoutumiseen. Kieliharjoittelu on kehityskelpoinen menetelmä oppia suomea työelämäkontekstissa.
  • Montonen, Tiina (Helsingfors universitet, 2016)
    The purpose of this study was to examine teachers' perceptions about their work in the context of integration training for adult immigrants. In Finland integration training is frequently put out to tender and immigrants' employment is emphasized in the goals of integration training, which reflect neoliberal politics. The theoretical framework of this study was based on theories about neoliberal governance, and my aim was to study teachers' narratives and show how neoliberal governance affects both students studying in integration training and teachers working there. The Finnish National Board of Education published a new framework for integration training in the spring of 2016, after I had already started this research process, and those frameworks became and an essential part in producing data and analysing it. My study was a qualitative research. I conducted six interviews with teachers who work in integration training for adult immigrants. I analysed the data with narrative methods. My main interest was in small stories the teachers told about their daily work, encounters with other people and future. Since integration training is going through extensive changes that affect teachers' work, I focused more on the future than on the past in teachers' stories. In the teachers' stories, neoliberal governance seemed to cause weakening of collectivity in integration training. Because of the new framework published for integration training, the learning environment is about to change and students will be learning more on the Internet, in work places and vocational institutes. The teachers were concerned about what kind of an impact more individualised study paths would have on language teaching and career counselling. For teachers, changing work environment, increasing vocational contents in curriculum and tendering indicated that they have to keep on educating themselves and be prepared to move from one teaching environment to another in the future. For immigrants, vocational education was one of the main factors that defined their worker citizenship, since in the new framework for integration training, vocational education is considered as the main asset in promoting labour market integration. However, in the teachers' stories, the most important factor that defined immigrants' worker citizenship was Finnish language skills, but teachers wanted to emphasize that immigrants should not be seen only as a workforce but individuals who have diverse and personal needs.
  • Niukkanen, Alina (Helsingin yliopisto, 2022)
    Tutkielmassa tarkastellaan elaboroidun tekstin ymmärrettävyyttä kotoutumiskoulutuksen alkeistason S2-aikuisopiskelijoiden näkökulmasta. Tekstin elaborointia on tutkittu Suomessa vähän, monet tekstien muokkaamisen menetelmiä käsittelevät tutkimukset keskittyvät selkokieleen. Elaboroinnissa tavoitellaan tekstin monipuolistamista ja selkokielisen tekstin kirjoittamisessa suositaan ytimekkyyttä. S2-opetuksessa tekstillä on usein sekä tietoa välittävä että kielen oppimista edistävä rooli. On johdonmukaista olettaa, että rikastettu, elaboroitu teksti sopisi tähän tarkoitukseen paremmin. On kuitenkin syytä epäillä, että alkeistason oppijalle elaboroidun tekstin pituus voi vaikuttaa lukukokemukseen negatiivisella tavalla. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten alkuvaiheen hitaan ryhmän opiskelijat suoriutuvat tekstin lukemisesta ja heijastuvatko kielitaitotason erot tekstin ymmärtämisen tuloksiin. Tutkielmassa tarkastellaan myös sitä, kumpaan tekstiversioon, elaboroituun vai selkokielistettyyn opiskelijoiden valinta kohdistuu ja mistä syystä. Lisäksi tutkielmassa pohditaan, mitkä tekstuaaliset keinot vaikuttavat ymmärrettävyyteen tekstiä elaboroidessa. Tutkimukseen osallistui 14 kotoutumiskoulutuksen hitaan polun opiskelijaa, heidän kielitaitotasonsa oli A1.3–A2.1. Informantteja pyydettiin lukemaan elaboroitu teksti ja tekemään siihen liittyvät tehtävät sekä täyttämään itsearviointilomake. Tämän jälkeen informantit tutustuivat selkokieliseen versioon ja kertoivat omat mielipiteensä. Aineisto kerättiin kirjallisten tehtävien, nauhoitettujen yksilöhaastattelujen ja ryhmätehtävien kautta. Tehtävien ja kyselyn tulokset taulukoitiin, yksilöhaastattelujen sekä ryhmätehtävän puheenvuorot litteroitiin ja analysoitiin. Elaboroitu versio kirjoitettiin selkokielisen tekstin pohjalta. Tutkimuksesta käy ilmi, että elaboroitu teksti tukee sekä yksityiskohtien että kokonaisuuksien ymmärtämistä ja tarjoaa riittävästi vihjeitä onnistuneeseen leksikaaliseen päättelyyn. Selkokielisellä ja elaboroidulla tekstillä on paljon yhteisiä piirteitä (mm. yhtä suuri leksikaalinen tiheys, helpommat ja yleisimmät nominien ja verbien taivutusmuodot, lukijan sinuttelu), mutta elaboroitu teksti tukee uuden oppimista, koska se sisältää yleiskielelle ominaisia ilmaisuja. Elaboroidusta tekstistä pitivät pääosin A2.1-tason opiskelijat, heidän mielestään elaboroitu teksti oli selittävä ja sisälsi tarpeellista sanastoa. A1.3-tason opiskelijat puolestaan kritisoivat elaboroidun tekstin pituutta. Tutkimus osoittaa, että elaboroidut tekstit soveltuvat myös alkeistason opetukseen. Elaboroimisen selittävät keinot, kuten parafraasit, toistot ja esimerkit, parantavat tekstin ymmärrettävyyttä mahdollistaen vaikeamman kieliaineksen säilyttämistä.
  • Kankaanpää, Suvi (Helsingin yliopisto, 2021)
    Immigrant mothers are at greater risk, compared to other immigrants, of being excluded from the integrative structures of the employment market and education. Immigrant mothers integrate into society by learning a second language. In this thesis, the subject of interest is the language learning of immigrant mothers in the integration training implemented, partly with their own children’s classroom, in the Parents to school! and the Our turn, Mothers! -projects. Based on previous studies, it is known that immigrant adults’ second language learning is affected by length of stay, background continent, mother tongue, educational background, age, and the amount of use of the new language. The aim is to study how these above-mentioned background variables and the number of children affected the initial Finnish language skills of immigrant mothers in terms of reading comprehension, writing, and speaking. In addition, it is examined how language proficiency developed in the project and whether the initial level of the language skills sub-areas was related to the final language skill level. The data was collected from immigrant mothers who did not speak Finnish well and who participated in the Parents to school! and Our turn, Mothers! -projects in the academic years 2017–2020 (N = 33). The data consisted of group A (n = 16) initial language tests and data collected with the background form, as well as group B (n = 17) initial and final language tests. Group A data was analyzed by examining the correlations between initial language proficiency and background variables. Group B data was analyzed by examining the development of language proficiency in Common European Framework for Languages (CEFR) and by examining the correlations between language skills sub-areas in the baseline level and the final level of language skills. Data was analyzed using IBM SPSS Statistics 26. Results revealed that the Finnish language proficiency of immigrant mothers had already developed before the start of official integration training, and the development had been influenced by the length of stay and the active use of the Finnish language. In the integration training, language skills developed on average of half CEFR language proficiency level and language skills developed most among those, who scored lowest in the initial test. From language skills sub-areas, the development of language was best predicted by the initial test of speaking. The results of this thesis were in line with previous studies. The results show that integration training with children has developed the Finnish language proficiency of immigrant mothers and that the project has reached a target group that has been outside of the usual integration training.
  • Ahlstedt, Rosa (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkielmassa tarkastellaan kahden mallitekstin hyödyntämistä toisella kielellä kirjoitettaessa. Tutkielmassa pohditaan, miten mallitekstistä otetaan mallia itsenäisessä kirjoittamisessa. Ennen itsenäistä kirjoittamista käsiteltiin oppitunneilla malliteksti, minkä jälkeen kirjoitettiin opettajan johdolla yhteinen teksti. Nämä kaksi tekstiä toimivat mallina suomi toisena kielenä -oppijan itsenäiselle kirjoittamiselle. Aineistona tutkimuksessa on malliteksti, yhdessä tuotettu teksti, 13 aikuisen suomen kielen oppijan kirjoittamaa tekstiä ja yhden oppitunnin nauhoite. Kurssilla oli opiskeltu suomea viisi viikkoa ennen tekstien kirjoittamista. Mallitekstien käyttöä tarkastellaan kokonaisrakenteen ja lauserakenteen näkökulmista. Samaan tekstilajiin kuuluvilla teksteillä on usein samanlainen kokonaisrakenne eli ne rakentuvat kerronnallisesti samoin tavoin. Esimerkiksi uutisessa esitetään aluksi uutisoitava asia ja sen jälkeen tarkennukset tai eri näkökulmat uutiseen. Uutisoitavan asian esittäminen heti alussa palvelee nopeita lukijoita, joilla ei ole aikaa tai halua lukea koko uutista. Uutisen tunnistaa siis uutiseksi usein juuri tästä kerronnallisesta piirteestä. Kokonaisrakenteen lisäksi tekstin funktiota eli päämäärää pidetään tekstilajia määrittävänä tekijänä. Genrepedagogiikassa tekstilajin kokonaisrakenteen ja tekstin päämäärän tarkastelu tuodaan koulun tekstitaitojen opetukseen. Genrepedagogiikan pohjalta on syntynyt Reading to Learn -metodi, jonka avulla kouluissa voidaan opettaa tekstien tarkkaa lukemista. Tässä tutkimuksessa Reading to Learn -metodia on sovellettu suomi toisena kielenä -alkeisopetukseen. Mallitekstinä tutkimuksessa on malli kuvasta kirjoittamiselle, joka on yleinen tehtävätyyppi toisen kielen alkeisopetuksessa ja testauksessa. Työssä osoitetaan, että alkeisoppijat hyödynsivät mallitekstejä kirjoittamisessaan. Kaikissa opiskelijoiden teksteissä näkyy molempien mallitekstien vaikutus lauserakenteissa ja sanastossa. Opiskelijoiden tekstit noudattavat suurimmaksi osaksi mallitekstien kanssa samankaltaista kokonaisrakennetta. Mallitekstien lauserakenteita on myös hyödynnetty opiskelijoiden omiin kuviin sopivilla tavoilla. Mallivirkkeiden soveltaminen näkyy muun muassa nomineissa. Tämän lisäksi kirjoittajat ovat tuottaneet itsenäisesti ilman mallia virkkeitä ja sanoja. Analyysi osoittaa, että Reading to Learn -metodi ei sellaisenaan sovellu toisen kielen alkeisopetukseen. Kuitenkin siinä on monia hyödyllisiä vaiheita, joita kannattaa soveltaa toisella kielellä kirjoittamisen opetukseen. Vasta kehittymässä olevalla kielitaidolla tuottaminen on haastavaa, kun uudella kielellä ei ole paljoa sanastoa tai rakennetietoa, joten oppijoiden teksteissä näkyy paljon mallitekstien vaikutusta. Kaikki opiskelijat kuitenkin kirjoittivat kokonaisen tekstin, kenties ensimmäisen kokonaisen tekstinsä suomeksi.
  • Rantanen, Visa (Helsingin yliopisto, 2019)
    This master’s thesis studies the Finnish migrant integration programme. Integration is a manifold concept. The term is used referring to many different aspects of social inclusion of migrants and ethnic minorities. This paper deals with the integration of newly arrived and/or unemployed migrants in Finland, through compulsory language training and workfare type internship practice – in this case publicly funded services delivered by a private training company. The research applies ethnographic participant observation data to Foucault-scholarship influenced governmentality theory. Governmentality refers modern use of state power, where governance of populations is increasingly delegated to grassroots societal actors, such as private companies, and mechanisms of state control have shifted away from direct coercion and command, into soft power of subjectification. Contributions from governmentality research allows situating ethnographic data into a wider framework of changing rationalities behind population management. Combining ethnographic research with analysis derived from governmentality theory allows relating macro-sociological analysis of social power to micro-sociological accounts of everyday life, habits and working conditions. The main aim of integration training is to increase the employability of its participants. My research describes how integration training seeks to subjectify its students as workers, or more precisely, how teaching a self-managing and disciplined worker subjectivity as a general soft-skill is embedded within language teaching. This active, flexible and service oriented worker subjectivity is reflected in classroom teaching and feedback, but also normalized in the role of the teacher. Integration training is also a place of learning, making friends, and multicultural expression. As an ethnographic study this is also a portrayal of integration training as a work place and a community. The teachers’ working conditions widen their role beyond just educators, to also carers and administrative assistants, whose work involve negotiating between the competing requirements of these roles throughout the working day.
  • Vuorikoski, Merituuli (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielman tavoitteena on selvittää kotoutumiskoulutuksissa työskentelevien opettajien kokemuksia monikulttuurisista kohtaamisista, erityisesti eri uskontojen osalta. Tutkimuskysymyksenä on, miten kotoutumiskouluttajat näkevät ja kohtaavat uskontoja ja kulttuureja työssään. Tutkimus sijoittuu osaksi opettajien kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvää osaamista, katsomusreflektiivisyyttä ja uskontolukutaitoa eri aloilla tarkastelevaa aikaisempaa tutkimusta, jota on tehty erityisesti peruskouluissa. Tämä tutkielma avaa teeman näkymää aikuiskoulutuksen kentällä. Aineisto koostuu kymmenen kotoutumiskoulutuksissa työskentelevän opettajan haastattelusta. Tavoitteena on saada lisää tietoa opettajien kokemuksesta, asenteista ja toimintatavoista monikulttuurisessa työympäristössä. Aihetta tarkastellaan interkulttuurisiin kompetensseihin kuuluvan viiden osa-alueen valossa. Nämä ovat opettajan arvot, asenteet, tiedot, taidot ja tietoisuus. Tutkielmassa selvisi, että opettajat kokevat uskonnot pitkälle näkymättöminä. Niitä lähestyttiin neutraalisti, moniarvoisuutta kunnioittaen. Toisaalta uskontojen koettiin olevan mahdollisten konfliktien lähteitä luokkatilassa. Opettajat tunnistivat monimuotoisuutta niin yksilön identiteetissä sekä yhden uskonnon sisällä. Uskontoa oli vaikea erottaa sen kulttuurisesta taustasta. Islamin tavat, rituaalit ja siveyssäännöt nousivat kurssikontekstissa näkyvimmin esiin. Opettajat tunsivat eniten islamiin liittyvää sanastoa ja tapakulttuuria. Tiedot saatiin mieluiten opiskelijoilta itseltään. Opettajat tarvitsivat neuvottelijan, oppijan sekä jännitteiden hallinnan taitoja työssään. Opettajat tiedostivat hyvin sosiopoliittisten tekijöiden vaikutuksia opiskelijoiden elämässä. Aikaisempi koulutustausta koettiin suurempana erojen merkitsijänä kuin kulttuuritausta.
  • Korhonen, Emmi (Helsingfors universitet, 2017)
    This master’s thesis explores governmentality within the context of a private company providing integration courses for unemployed immigrants. The main aspirations of this research are threefold: firstly, to analyze the ways in which students and teachers of the courses are governed and secondly, to identify what kind of subjects the governance is creating. Thirdly, the research deconstructs Finnishness to scrutinize what kind of ideal citizen is recreated at the courses. The data of this research include interviews of the teachers and their superior, field notes written at the integration courses and pictures of the course premises. The data was analyzed by qualitative content analysis. The theoretical framework of this research consists of governmentality studies and studies on precarious work. Governmentality studies, established by Michel Foucault, have previously focused on, for example, governance of unemployment and governance of migration. The studies have examined the ways in which neoliberalism has brought market rationalism in the realm of public services. Research on precarious work, in turn, has given outlooks on insecurity of employees with university degrees at labour market. According to the findings of this research, the competitive bidding system of the integration courses creates insecurity and constant change that falls on the students and the teachers respectively. Governance makes the teachers and the students joyful, motivated, disciplined and responsible. The teachers are governed by poor terms and conditions of job contracts and by workplace facilities of low quality. The teachers have thus ended up in precarious position. The students’ bodies and behavior are changed to increase their Finnishness and employability. They are pushed towards precarious jobs but they expect something better. Finnishness is represented at the courses as equal, positive and calm. In this light, it is possible to argue that neoliberalist values and practices have spread over the field of integration. Market rationality is visible in all activities at the integration courses, which intensifies governance at the courses. At integration courses, two precarious groups encounter: the immigrants and their teachers. Finally, it can be said that the courses promote hierarchy and power relations instead of equality.
  • Laitala, Niina (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkielmassa tarkastellaan lasten ja aikuisten suomi toisena kielenä -opettajien kokemuksia suullisen kielitaidon opettamisesta ja arvioimisesta. Tutkielman lähtökohtana olivat opetussuunnitelmien asettamat tavoitteet suullisen kielitaidon opetukselle ja arvioinnille. Tavoitteena oli ensiksikin selvittää, miten lasten ja aikuisten S2-opettajat kokevat ja toteuttavat suullisen kielitaidon opettamisen ja arvioinnin. Lisäksi selvitettiin, mitä yhteistä ja mitä eroa lasten ja aikuisten opettajien kokemuksilla on. Opettajien vastausten perusteella oli tarkoitus löytää suullisen kielitaidon opettamisen ja arvioinnin ongelmia. Tutkielman aineistona käytettiin kuuden opettajan puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastateltavina oli kolme yläkoulun S2-opettajaa, joista yksi oli valmistavan luokan opettaja, ja kolme kotoutumiskoulutuksen opettajaa. Aineistosta etsittiin ensin sieltä nousevia yhteisiä ja eroavia piirteitä lasten ja aikuisten opettajien vastauksista erikseen, minkä jälkeen verrattiin lasten ja aikuisten opettajien kokemuksia keskenään. Vastauksista nousseita yleisiä teemoja käsiteltiin suhteessa aiempaan tutkimukseen sekä perusopetuksen ja kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelmiin. Haastatellut opettajat olivat kiinnostuneita suullisen kielitaidon opettamisesta ja arvioimisesta. Opettajat korostavat viestinnällisyyttä suullisen kielitaidon arvioinnissa, mutta sen huomioiminen käytännön opetustyössä mietitytti heitä. Suullisen kielitaidon arviointi koetaan ongelmallisiksi esimerkiksi puutteellisten arviointimenetelmien ja -kriteerien sekä liian vähäisten arviointiresurssien takia. Haastatteluissa kävi ilmi, että suullinen kielitaito koostuu monenlaisesta osaamisesta ja vaikka sitä pyritään opettamaan jatkuvasti, sen systemaattinen tavoittaminen opetuksen ja arvioinnin keinoin on hankalaa sekä lasten että aikuisten opettajien mielestä. Lisäksi erityisesti aikuisten opettajien mielestä arvioinnille on resursoitu liian vähän aikaa. Lasten opettajat toivat esiin oppilaiden iän vaikutuksen suullisen kielitaidon opettamiseen. Heitä myös mietitytti perusopetuksen uusi opetussuunnitelma ja erityisesti sen arviointiin tuomat muutokset. Haastatteluissa tuli esiin myös suullisen arvioinnin näkymättömyys kielenoppijoille, mikä johtuu esimerkiksi arvioinnin puutteellisesta dokumentoinnista. Tutkimustulosten perusteella opettajat tarvitsevat lisää konkreettisia menetelmiä toteuttaa suullisen kielitaidon opettamista ja arviointia käytännön työssään. Lisäksi opettajat kaipaavat määriteltyjä arviointikriteerejä, joihin tukeutua erilaisten ihmisten suullista kielitaitoa arvioidessaan. Suullisen kielitaidon opettamisen ja arvioinnin tarkempi määrittely ja sitä kautta suurempi painoarvo kielitaidon kokonaisarvioinnissa nostaisi suullisen kielitaidon aseman opetuksessa kirjallisten taitojen rinnalle. Kyse ei kuitenkaan ole vain yksittäisistä opettajista, vaan myös ylempien tahojen määräämistä resursseista.