Browsing by Subject "koulumuistot"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Kokkonen, Metti-Maaria (Helsingfors universitet, 1998)
    Tutkielmassa tarkasteltiin opettajaksi opiskelevien koulumuistoja ja niissä esiintyviä positiivisia ja negatiivisia kokemuksia koulusta, oppimisesta ja opettajasta. Tutkimusmetodiksi valittiin koulumuistoista kirjoittaminen tarkoituksena helpottaa sekä kokemusten tuomista tietoisuuteen että niiden myöhempää käsittelyä kirjallisina dokumentteina. Opiskelijoita pyydettiin kirjoittamaan erään yhteisen luennon alussa parhaasta ja huonoimmasta koulumuistostaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa opiskelijoiden muistoja koulusta. Tutkimuksen avulla pyrittiin myös osittain selittämään kokemuksien yhteyksiä toisiinsa. Tutkimusongelmina esitettiin seuraavat kysymykset: minkälaisia muistoja koulusta tulee ensimmäisenä mieleen, miten opettajan merkitys näkyy kyseisissä muistoissa, minkälaisen kuvan opiskelijoiden muistot antavat koulusta, ja miten muistoissa kuvatut koulukokemukset ovat mahdollisesti vaikuttaneet opiskelijoiden myöhempään elämään. Tutkimusjoukko koostui 101:stä Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen ensimmäisen vuoden opiskelijasta, lastentarhanopettajan, luokanopettajan, kotitalousopettajan sekä käsityöopettajan koulutuslinjoilta. Koulumuistot sijoittuivat pääasiassa peruskouluaikaan, sillä opiskelijoista suurin osa oli alle 25-vuotiaita. Opiskelijoiden kirjoittamat muistot analysoitiin ja tulkittiin kvalitatiivisen tutkimusotteen mukaisesti. Analysointiluokkien muodostamiseen saatiin malli kahdesta aikaisemmasta tutkimuksesta. Ruotsalaisen Pérez Prieton koulukokemustutkimus ja amerikkalaisen Johnson Rothenbergin tutkimus opiskelijoiden koulumuistoista toimivat tämän tutkimuksen tärkeimpinä lähteinä teoriataustassa. Tutkimustulosten mukaan yli puolet opiskelijoiden koulumuistoista liittyi opettajaan. Opettajanvaikutus oli merkittävin negatiivisten muistojen kohdalla ja suurin osa maininnoista esiintyi nöyryytyskokemusten yhteydessä. Nöyryyttävinä koettiin tilanteet, joissa opettaja oli rankaissut julkisesti tai toiminut oppilaan oikeuksia vastaan. Positiivisissa muistoissa opettaja esiintyi noin viidesosassa maininnoista, pääasiassa menestymiskokemusten ja haastavuuden yhteydessä. Menestymiskokemukset,joihin liittyi yleensä itsensä toteuttamisen mahdollisuus, muodostivat suurimman parhaiden koulumuistojen luokan. Myös kaverit ja koulun ilmapiiri olivat merkittäviä tekijöitä niin hyvien kuin huonojenkin kokemusten kohdalla. Muita analysointiluokkia edellisten lisäksi olivat epäonnistuminen, turhautuminen, arvostelu, koulunvaihto ja rehtori. Teoreettisessa viitekehyksessä selvitettiin kokemuksen käsitettä ja sen soveltuvuutta tutkimuksen kohteeksi. Tärkeitä lähteitä tutkimuksen kokemuksellisen luonteen kannalta olivat Deweyn ja Jarvisin teokset, joissa käsiteltiin kokemuksen merkitystä kasvatukselle ja oppimiselle sekä reflektion vaikutusta kokemuksen merkittävyydelle. Lisäksi tarkasteltiin tutkimuksia koulukokemusten merkittävyydestä opettajaopiskelijoille ja opettajan merkityksestä oppilaalle tärkeänä aikuisena.
  • Stenlund, Saida (Helsingin yliopisto, 2019)
    Touching is an important part of everyday interaction between students (Karvonen, ym., 2018a; Tainio, 2016; Herkama, 2012; Goodwin, 2006), but only some of these touches prevail as memories after the school years. In this research my main focus was to find out what kind of touching between students is memorized from the school years: what kind of touches are chosen to be recalled and how gender is visible in the touching memories. Touching memories related to school years have been studied (Karvonen ym., 2018b; Kinnunen, 2013), but no research has earlier focused on touching memories between students. The research data consists of written school memories collected by The Finnish Literature Society (SKS). From the data I analysed the nature of touching described, how the touching roles were divided by gender and how boys and girls were described to touch and being touched. This study was a qualitative study and as a loose methodological approach I applied oral history. The analysis was made by content analysis. The most common ways of touching among student memorized from the shool years were playful touching, touching related to harassment and violent touching. Differences between boys and girls in touching roles and the ways of touching were discovered. A boy touching a girl was the most commonly recalled touching situation, following by a boy touching a boy -situation. Touching among girls was rarely recalled. The most common ways of touching by boys were described as bullying, fighting and teasing. For the girls the most common ways of touching were touching while playing and defending by touching.