Browsing by Subject "koulun ulkopuolinen oppiminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Vidgren, Noora (Helsingin yliopisto, 2014)
    Tämä tutkielma käsittelee lukiolaisten informaalia englannin oppimista ja sen yhteyttä englannin oppimiseen koulussa. Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, kuinka suuren osan englannin oppimisestaan lukiolaiset arvioivat tapahtuvan koulun ulkopuolella, missä tilanteissa he oppivat englantia koulun ulkopuolella ja mikä yhteys koulun ulkopuolisella oppimisella on koulussa tapahtuvaan oppimiseen. Tutkielman teoreettisessa osassa tarkastelen englannin kielen asemaa Suomessa ennen ja nyt sekä englantia maailmankielenä. Tämän lisäksi käsittelen englannin kielen informaalia oppimista. Tutkielman empiirinen osa esittelee kvantitatiivisen tutkimuksen, joka tutkii lukiolaisten informaalin englannin oppimisen määrää ja laatua sekä sen yhteyttä englannin oppimiseen koulussa. Tutkimusmetodina toimii kyselylomake. Tutkimukseen osallistui yhteensä 240 lukiolaista pääkaupunkiseudulta. Kerätty aineisto analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelman avulla. Tutkimukseen osallistuneista lukiolaisista neljännes kertoo oppivansa englantia suurimmaksi osaksi tai ainoastaan koulussa, lähes puolet yhtä paljon koulun ulkopuolella kuin koulussa, ja reilu viidennes suurimmaksi osaksi tai kokonaan koulun ulkopuolella. Yleisimmät oppimistilanteet koulun ulkopuolella ovat television ja elokuvien katselu, internet ja musiikin kuuntelu, ja informaalin oppimisen katsotaan vaikuttavan etenkin sanastotaitoihin. Sen perusteella, kuinka suuri osuus informaalilla oppimisella on oppijoiden englannin oppimisessa, tutkimukseen osallistuneet lukiolaiset voidaan jakaa institutionaalisiin oppijoihin, universaaleihin oppijoihin ja informaaleihin oppijoihin. Sukupuoli on merkittävä tekijä englannin informaalissa oppimisessa, sillä 80 prosenttia informaaleihin oppijoihin kuuluvista oppijoista on poikia. Englannin informaalin oppimisen ja arvosanojen välillä löytyy tilastollisesti merkittävä korrelaatio: informaaleilla oppijoilla on muita korkeammat arvosanat. Tämän lisäksi englannin informaalin oppimisen ja perinteisen koulutyöskentelyn välillä löytyy tilastollisesti merkittävä negatiivinen korrelaatio: informaalit oppijat käyttävät vähemmän aikaa läksyjen tekemiseen ja kokeisiin lukemiseen kuin institutionaaliset ja universaalit oppijat. Kolmanneksi englannin informaalin oppimisen ja englannin oppimisen vaikeustason välillä löytyy tilastollisesti merkittävä korrelaatio: informaalit oppijat kokevat englannin oppimisen helpommaksi kuin institutionaaliset ja universaalit oppijat. Tutkimustulokset osoittavat, että informaalit oppijat ovat luokkahuoneissa etulyöntiasemassa. He saavuttavat vähemmällä vaivalla korkeampia arvosanoja kuin institutionaaliset ja universaalit oppijat.
  • Vidgren, Noora (Helsingin yliopisto, 2014)
    Tämä tutkielma käsittelee lukiolaisten informaalia englannin oppimista ja sen yhteyttä englannin oppimiseen koulussa. Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, kuinka suuren osan englannin oppimisestaan lukiolaiset arvioivat tapahtuvan koulun ulkopuolella, missä tilanteissa he oppivat englantia koulun ulkopuolella ja mikä yhteys koulun ulkopuolisella oppimisella on koulussa tapahtuvaan oppimiseen. Tutkielman teoreettisessa osassa tarkastelen englannin kielen asemaa Suomessa ennen ja nyt sekä englantia maailmankielenä. Tämän lisäksi käsittelen englannin kielen informaalia oppimista. Tutkielman empiirinen osa esittelee kvantitatiivisen tutkimuksen, joka tutkii lukiolaisten informaalin englannin oppimisen määrää ja laatua sekä sen yhteyttä englannin oppimiseen koulussa. Tutkimusmetodina toimii kyselylomake. Tutkimukseen osallistui yhteensä 240 lukiolaista pääkaupunkiseudulta. Kerätty aineisto analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelman avulla. Tutkimukseen osallistuneista lukiolaisista neljännes kertoo oppivansa englantia suurimmaksi osaksi tai ainoastaan koulussa, lähes puolet yhtä paljon koulun ulkopuolella kuin koulussa, ja reilu viidennes suurimmaksi osaksi tai kokonaan koulun ulkopuolella. Yleisimmät oppimistilanteet koulun ulkopuolella ovat television ja elokuvien katselu, internet ja musiikin kuuntelu, ja informaalin oppimisen katsotaan vaikuttavan etenkin sanastotaitoihin. Sen perusteella, kuinka suuri osuus informaalilla oppimisella on oppijoiden englannin oppimisessa, tutkimukseen osallistuneet lukiolaiset voidaan jakaa institutionaalisiin oppijoihin, universaaleihin oppijoihin ja informaaleihin oppijoihin. Sukupuoli on merkittävä tekijä englannin informaalissa oppimisessa, sillä 80 prosenttia informaaleihin oppijoihin kuuluvista oppijoista on poikia. Englannin informaalin oppimisen ja arvosanojen välillä löytyy tilastollisesti merkittävä korrelaatio: informaaleilla oppijoilla on muita korkeammat arvosanat. Tämän lisäksi englannin informaalin oppimisen ja perinteisen koulutyöskentelyn välillä löytyy tilastollisesti merkittävä negatiivinen korrelaatio: informaalit oppijat käyttävät vähemmän aikaa läksyjen tekemiseen ja kokeisiin lukemiseen kuin institutionaaliset ja universaalit oppijat. Kolmanneksi englannin informaalin oppimisen ja englannin oppimisen vaikeustason välillä löytyy tilastollisesti merkittävä korrelaatio: informaalit oppijat kokevat englannin oppimisen helpommaksi kuin institutionaaliset ja universaalit oppijat. Tutkimustulokset osoittavat, että informaalit oppijat ovat luokkahuoneissa etulyöntiasemassa. He saavuttavat vähemmällä vaivalla korkeampia arvosanoja kuin institutionaaliset ja universaalit oppijat.
  • Vehmanen, Martti (Helsingin yliopisto, 2019)
    Objectives. The objective of this thesis was to examine a planning project concerning an informal learning environment, undertaken by the Kaisaniemi Botanic Garden, that used participatory methods in involving students and teachers. Through finding a synthesis between this undertaking and previous research on the subject, another objective was to build a model which other informal learning environments could use in carrying out similar projects in an appropriate manner. The thesis approaches institutional cooperation through the concept of boundary crossing, especially as interpreted by Akkerman and Bakker. Methods. The study was conducted using a qualitative approach. The research data was collected through semi-structured interviews, in which the three employees of the garden who were mainly in charge of the project were heard. The data was analysed using the methods of content analysis, and the model was constructed by utilizing the traditions of grounded theory. Results. The project was considered successful, but it’s non-recurrent execution was deemed problematic. The biggest obstacles were the everyday challenges of large institutions – schools and informal learning environments – and their balancing in relation to one another. The participatory design framework created in the study offers informal learning environments a nine-step plan of action, which runs through three phases – preinteraction, interaction and postinteraction – in a circular manner.