Browsing by Subject "koulutuspolku"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-7 of 7
  • Pirttikoski, Virve (Helsingfors universitet, 2017)
    In Finland, it's commonly believed that getting an education is equally possible for everyone. Education policy that highlights individuality, freedom of choice and efficiency does not acknowledge the cultural and social customs that guide young people's educational paths. At the same time, we remain concerned when they discontinue their studies. From life course perspective, discontinuing studies often only represents one phase of one's educational path. I will call this educational transition the change of study path. The objective of my thesis was to study the narrative of educational paths of young adults who discontinued their vocational studies and transitioned to another vocational education sector. I was interested in what they told about the complex educational paths and changing study paths. In addition, I was interested in the types of resources young people had as part of their educational path, i.e. what options were available to them when making choices about their education. I studied their stories through the concepts of class, resources and geographical region. My thesis is based on life course-narrative interviews of five young adults completing their vocational education. They were between the ages of 19-26 and studied in the Southern Finland educational municipality in three different educational institutions. I gathered the material for this thesis and examined it with the use of narrative inquiry methodology because I was interested in what had been told. The analytical phases were theming and reading. Educational paths and change of study paths appeared in the young adults' stories as diverse and natural parts of their life paths. Changing study path resulted in not knowing, discovering and unequal opportunities. They tried different educational options and searched for a sector that suited them. They may have benefited from having more information on different options at their disposal. The home town's educational options, long distance between home and school, and cultural practices at home had placed the young adults in unequal position. They did, however, have different resources available that helped them discover their own direction. The resources included success in school, family support for getting an education, work experience through practical application, trust based relationships with family and friends and safe home environment. Unequal opportunities to transition educational paths featured in their stories. Their significance should be taken into consideration when planning the development of secondary education education.
  • Kuivalainen, Rosanna (Helsingin yliopisto, 2019)
    This master’s thesis sets out to examine the reasons behind high school seniors’ choices in application to higher education. Focus of this thesis is directed to seniors’ family history and future goals. Application reform to Finnish higher education takes place during the making of this thesis and therefore the effects of this reform will be also investigated. I utilize theoretical ideas and concepts by Pierre Bourdieu. Earlier studies have shown that social class is connected to consumption of education. I aim to reveal cultural manuscripts, which are connected to application to higher education. I interviewed ten final year students from two high schools from Helsinki. Both high schools demand high grade point averages from their applicants. Qualitative methods and especially analysis of expectations is used in examining the material. As a conclusion, many cultural manuscripts were found to guide seniors in their choices in applying to higher education. Some of them were more obvious to the seniors than others. The pressure by highly educated parents was an easily recognizable storyline, whereas many manuscripts were formed in such a long period of time and were repeated so frequently that they had become invisible and a natural way of life. Cultural manuscripts were formed within the surroundings and communities of the high school seniors. Resources as well as habitus gained from the childhood has helped seniors in their studies. They had gained working routines and adequate skills to cope in the school system, which has made their studies feel pleasant and relatively effortless. Educational institutions have given validation to their habitus and resources, which has driven the students to follow a cultural manuscript of aiming to the highest of educational paths. The experiences of success in school have motivated seniors to keep going and to aim higher. As a result, many potential options are left as non-alternatives to the seniors during application process and correspondingly other options are considered even if they are not appealing to the applicant.
  • Tuovinen, Juuso (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Kehityksellinen kielihäiriö (Developmental Language Disorder, DLD) on yleisin kehityksellinen häiriö esikouluikäisten lasten keskuudessa. Se on laaja-alaisesti henkilön toimintakykyyn, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen vaikuttava ongelma, joka useiden seurantatutkimusten mukaan aiheuttaa ongelmia koulutuksessa, työllistymisessä sekä mielenterveydessä ja sosiaalisessa toimintakyvyssä. Suomessa ei ole käytettävissä kattavaa tietoa siitä, miten lapsuudessa DLD-diagnoosin saaneet henkilöt pärjäävät aikuisuudessa. Tämä tutkimus kuvaa Suomessa kielihäiriödiagnoosin saaneiden lasten kielellistä oirekuvaa ja häiriöön liittyviä rinnakkaisoireita sekä niiden yhteyttä koettuun elämänlaatuun ja koulutuspolkuun varhaisaikuisuudessa. Tutkimus on osa laajempaa pitkittäistutkimusta, jossa tarkastellaan kehityksellisen kielihäiriön oirekuvaa lapsuudessa ja diagnoosin sekä oirekuvan pitkittäisvaikutuksia varhaisnuoruudessa. Menetelmät. Tämä tutkimus toteutettiin monimenetelmäisenä tutkimuksena. Tutkimuksessa käytettiin aineistolähtöistä kvalitatiivista ja kvantitatiivista, empiiristä korrelatiivista ja retrospektiivistä tutkimusotetta. Tutkimusaineisto koostui aiemmin kerätystä arkistoaineistosta sekä tutkittavien vastauksista 15D- ja SLI-kyselyihin vuonna 2015. Tutkimukseen valikoitui poissulkukriteerien tai puuttuneiden potilas-/diagnoositietojen jälkeen 209 tutkittavaa. Tutkittavat olivat saaneet kohdevuosina 1998 tai 1999 (5-vuotiaana) SLI-diagnoosin F80.1 ja/tai F80.2 Helsingin yliopistollisen keskussairaalan lastensairaalassa, Lastenlinnassa, joko polikliinisesti ja/tai osastolla. Tutkimusaineistosta tarkasteltiin tunnuslukujen avulla tutkittavien oireprofiileja, niiden keskinäisiä yhteyksiä ja yhteyksiä koettuun elämänlaatuun ja toteutuneeseen koulutuspolkuun. Tulokset ja johtopäätökset. Yleisimmät kielellis-kognitiiviset oireet olivat kielellisen prosessoinnin sekä puhemotoriikan oireet. Tarkkaavuuden ja ylivilkkauden pulmat sekä emotionaaliset oireet olivat rinnakkaisoireista yleisimmät, motoriikan kehityshäiriön (F82) ollessa yleisin rinnakkaisdiagnoosi. Kaikista tutkittavista enemmistöllä oli ainakin yksi rinnakkaisoire. Kielellis-kognitiivisia oireita oli yleisimmin kahdesta tai kolmesta oireluokasta ja rinnakkaisoireita yhdestä tai kahdesta oireluokasta. Kielellis-kognitiivisista oireista puhemotoriikan oireita oli enemmän diagnoosiryhmässä F80.1, mutta muita kielellis-kognitiivisia oireita oli enemmän diagnoosiryhmässä F80.2. Oireluokittain kaikkia rinnakkaisoireita esiintyi enemmän diagnoosiryhmässä F80.2 kuin diagnoosiryhmässä F80.1. Tytöillä oli oireluokkatasolla enemmän kielellis-kognitiivisia oireita puhemotoriikan oireita lukuun ottamatta ja pojilla enemmän rinnakkaisoireita emotionaalisia oireita lukuunottamatta. Tutkittavat jaoteltiin Leppäsen (2011) pro gradu – tutkielman mukaisesti kahteen ja neljään ryhmään, joista tässä tutkimuksessa tutkittavia päädyttiin tarkastelemaan neljän ryhmän jaottelun mukaisesti, koska kahden ryhmän jaottelu muistutti jo olemassa olevaa diagnoosijaottelua. Neljän ryhmän jaottelussa oireprofiilien 15D-elämänlaatumittarin vastausten keskiarvojen väliltä löytyi tilastollisesti merkitseviä eroja ainoastaan kolmessa ulottuvuudessa. SLI-kyselyn koulupolkua koskevissa kysymyksissä laaja-alaisempi oirekuva näkyi peruskoulussa suositelluissa kouluratkaisuissa ja toteutuneissa tukimuodoissa. Kolmannen asteen opiskelijoiden määrä oli suurin oirekuvaltaan lievimmässä oireprofiilissa A, mutta laaja-alaisempi oirekuva oireprofiilissa D ei näkynyt alhaisemmassa opiskelijoiden määrässä ja toisaalta oirekuvaltaan lievemmässä oireprofiilissa B opiskelijoita oli kaikista oireprofiileista vähiten. SLI-kyselyn terveyttä ja hyvinvointia koskevissa kysymyksissä lievempi oirekuva ei näyttäytynyt parempana terveyden kokemuksena. Tämä tutkimus vahvisti edellisten tutkimusten tuloksia ja näkemystä siitä, että kehityksellinen kielihäiriö ei ole oirekuvaltaan vain kieleen rajoittuva. Kielihäiriöön liittyy rinnakkaisoireita, jotka osaltaan voivat vaikuttaa häiriön ennusteeseen. Näyttää kuitenkin siltä, että kielelliset oireet ovat merkittävimmät ennusteeseen vaikuttavat oireet ja ovat yhteydessä heikompaan koulutusasteeseen. Oirekuvan laaja-alaisuus diagnoosihetkellä ei näyttäisi olevan yhteydessä heikompaan ennusteeseen, vaan rinnakkaisoireet vaikuttaisivat olevan ajan myötä helpottavia ja väistyviä
  • Silvo, Sofia (Helsingin yliopisto, 2020)
    The purpose of the study was to examine university students and recent graduates with reading difficulties. The aim was to explore what factors have contributed to the students and recent graduates applying for university studies despite their dyslexia. The aim was additionally to study strategies and means of compensation used by the students, their experiences with support received from the educational institutions, and the educational paths the students had taken. The hypothesis was that dyslexic students have had a slower and more laborious educational path than other students. Previous research on the subject has shown that dyslexic students have used a large variety of study strategies and compensatory measures, and family support, in particular, has played an important role in the study path. Timing of the dyslexia diagnosis has also affected the course of education. The study is a multi-case study with thematic interviews using narrative analysis. The research material consisted of seven theme interviews, which were transcribed and organized using the atlas.ti program. Narrative, chronologically progressive accounts were produced of the interviewees' educational paths. The narrative analysis of the material was based on the compilation of materials founded on twenty themes and examination of the narrative reports. The educational paths of the interviewees formed two clear groups. In one group, education progressed directly from primary school to high school and university. Students in the second group experienced long breaks in education and all did not attend high school. Almost all interviewees were diagnosed after elementary school, but the material does not indicate that the education process suffered from a late diagnosis. Not all interviewees needed support for their study paths because of dyslexia. On the other hand, certain students would have needed support but had not received enough. The interviewees had a variety of learning strategies and means of compensation. The study confirms that teaching early learning strategies and early implementation and design support would support dyslexic pupils. Family support was an essential resource for the interviewees during their educational paths.
  • Nettamo, Samuriina (Helsingfors universitet, 2017)
    Koulutustaso ja osa koulutusaloistakin periytyvät Suomessa suhteellisen voimakkaasti ilmaisesta koulutuksesta huolimatta. Tutkielman tavoitteena on laadullisin menetelmien luoda ymmärrystä ylöspäin suuntautuvan sosiaalisen liikkuvuuden mekanismeista sekä hahmottaa mahdollisuuksien tasa-arvoa tukevia tekijöitä. Tutkielma luo kuvaa sellaisista elämäntapahtumista ja kokemuksista, joiden seurauksena ei-akateemisten perheiden lapset ovat päätyneet opiskelemaan yliopistossa. Tarkastelun kohteena ovat myös sellaiset tekijät, jotka kohderyhmä on kokenut vaikeuttavan yliopisto-opintojen toteutumista. Aineiston työlle muodostavat 282 vastausta tutkielmaa varten luotuun verkkokyselyyn. Tutkielmassa hyödynnetään elämänkulun merkittäviin tapahtumiin keskittyvää teoreettista viitekehystä. Teoreettiseen viitekehykseen perustuen työssä luodaan uusi käsite, ”mahdollisuuskokemukset”. Käsitteellä viitataan työssä sellaisiin elämänkululle merkityksellisiin hetkiin, ajanjaksoihin ja tapahtumakulkuihin, joissa kehittyy kokemus mahdollisuudesta opiskella yliopistossa. Analyysissä hyödynnetään narratiivista tutkimusotetta. Aineiston vastauksia tarkastellaan juonellisia tapahtumakulkuja sisältävinä tarinoina. Analyysi osoittaa, että aineiston kertomusten sisältämät elämäntapahtumat jäsentyvät neljään luokkaan niille tyypillisten ajallisten piirteiden ja mahdollisuuskokemusten kehittymiseen keskeisesti vaikuttaneiden tekijöiden perusteella. Nämä luokat voidaan sijoittaa tapahtumien ajallista luonnetta kuvaavalle janalle, jonka toisessa ääripäässä korostuu yksittäinen hetki ja toisessa ääripäässä jatkuvuus. Luokkien nimet – tapaus, reflektio, henkilöt ja minäarviot – kuvastavat mahdollisuuskokemusten kehittymiseen keskeisesti vaikuttaneita tekijöitä. Analyysi osoittaa, miten niin yksittäiset sattumanvaraisetkin hetket, kuin pidemmällä aikavälillä kumuloituvat tapahtumasarjat, muokkaavat koulutuspolkua. Aineiston kertomusten voidaan nähdä karkeasti jakautuvan kahteen ryhmään koulutuspolkujen johdonmukaisuuden perusteella. Toisessa ryhmässä akateeminen koulutuspolku on näyttäytynyt luontevana tai itsestään selvänä päämääränä usein jo lapsuudesta. Tämän ryhmän kertomuksissa korostuvat yliopisto-opintojen toteutumista tukevat resurssit: vanhempien tuki, oppimisille myönteinen kulttuurinen pääoma, sosiaaliset verkostot, kannustava ja innostava oppimisympäristö koulussa, myönteiset arviot itsestä oppijana sekä asuinalue pedagogisine eetoksineen elinympäristön luojana. Toisissa kertomuksissa yliopisto-opinnot ovat toteutuneet usein erilaisten työ- ja opiskelukokeilujen sekä sattumien myötä. Keskeisimmät tekijät, jotka olivat vaikeuttaneet yliopisto-opintojen näkemistä varteenotettavana vaihtoehtona, olivat kielteiset mielikuvat itsestä oppijana, vanhempien vähäinen tuki, kodin ammattikoulutusta arvostava ilmapiiri ja akateemisen maailman vieraus. Aineisto tuo esille, miten toisaalta yksilön toimijuus sekä toisaalta elinympäristön ehdot ohjaavat koulutuspolun muodostumista.
  • Salo, Saara (Helsingin yliopisto, 2021)
    Previous studies show that offspring tend to educate themselves to the same educational level as their parents, and that the child's family background and living conditions maintain the cross-generational continuity of education. Studies show that parent’s academic education predicts child’s academic education. Previous studies have shown that the perspective of agency can be used when examining educational pathways. Agency refers to an individual’s change-oriented activity. To see oneself as an active agent is central to agency. The purpose of this study was to understand the creating of a educational pathway from the perspective of agency. The aim of this study is to examine what structural and cultural conditions shaped the interviewees whilst growing up. In this study I interpret how did the interviewees engage with these conditions. I interpret the creating of a educational pathway from the perspective of agency. The study was carried out as a case study and the analysis was done with theory-based content analysis. The research consisted of six interviews and they were analyzed by using Archer’s (2003) theory of mediation between structure and agency. The interviewees study at or graduated recently from university. They come from low educational backgrounds. The interviews were carried out as theme interviews in December 2020. The educational pathway was affected by the way the interviewees reacted to their conditions through deliberations and actions. The interviewees recognized opportunities for development in failures and chose to develop themselves. Agency seems to affect individual’s possibilities to come to university from a low educational background. Recognizing the opportunities to choose and being able to pursue one’s goals signify the importance of agency.
  • Korhonen, Kaarina (Helsingfors universitet, 2015)
    Adolescence is characterized by a substantial rise in the prevalence of depressive disorder. While in adulthood lower socioeconomic position predicts a greater risk of depression, studies have found inconsistent evidence for social differentials in depression in adolescence and early adulthood. Numerous studies have documented that low childhood socioeconomic position predicts a higher risk of later depression, but less research has been conducted to investigate how the individual’s own educational track is associated with depression in adolescence and early adulthood. This thesis investigates whether the risk of depression varies by childhood socioeconomic position and personal educational track. Adopting the life-course perspective, this study examines how childhood socioeconomic position and own educational track combine to predict depression in late adolescence and early adulthood. A social pathway model anticipates that a low childhood socioeconomic position increases the risk of a low personal educational track which in turn increases the risk of later depression. Furthermore, the resource substitution model hypothesizes that the protective effect of a higher educational track is greater for those from more disadvantaged backgrounds substituting for the lacking childhood resources. Gender-specific determinants of depression are also examined. This thesis used annually updated individual-level register data EKSY014, which consisted of a 20-per-cent random sample of 0–14-year-olds living in private households in Finland at the end of year 2000. The study population of this study was restricted to individuals born in 1986–1990 (n=60,829), and they were followed over two educational transitory stages, firstly at age 17–19, and secondly at age 20–23 years. Depression was identified from health care registers maintained by The National Institute for Health and Welfare and The Social Insurance Institution of Finland. Survival analysis using Cox proportional hazards models was conducted to estimate the relative and combined effects of childhood socioeconomic position and educational track on the hazard of depression. According to the results, both low childhood socioeconomic position and lower personal educational track are associated with an increased risk of depression in late adolescence and early adulthood. School discontinuation and prolonged upper secondary schooling and also a vocational track among women predict a greater risk of depression compared to academic track. Educational track mediates the association between low childhood socioeconomic position and the risk of depression but is also independently associated with the risk. Early mental disorders also play a significant role in the process by influencing post-comprehensive tracking. The results further suggest that a higher educational track does not provide as effective protection against depression for 17–19-year-old adolescents if the individual lacks familial resources, but is more important for adolescents with higher socioeconomic backgrounds. Educational track does not moderate the effect of childhood socioeconomic position on depression among 20–23-year-olds. The results of this study fit in with the pathway conceptualization of the life-course approach. Educational track constitutes a social pathway mediating the effect of low childhood socioeconomic position on the risk of depression in adolescence and early adulthood. However, not all differences in risk by educational track are explained by childhood socioeconomic position but a lower educational track poses a risk on mental health independent of childhood resources. The findings do not support the resource substitution hypothesis among adolescents and young adults. In total, the findings demonstrate that early segregation of educational trajectories comes with differential chances for mental health.