Browsing by Subject "koulutustaso"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-7 of 7
  • Väisänen, Anna (Helsingfors universitet, 2016)
    Attention Deficit and Hyperactivity Disorder (ADHD) has detrimental effects on one's course of life. Educational underachievement can be identified as one of the most salient disparities over time, and therefore studying the mediating mechanisms is crucial. In previous studies, comorbidities and above-average positive bias in self-evaluations have been demonstrated to be associated with poorer prognosis. However, there are only a few longitudinal studies extending over decades. This master's thesis investigates psychiatric symptoms and social competence reported by parents and youths themselves at 16 years of age. The study also examined how these and the bias in their reporting predict educational level at thirty years of age. The data consisted of persons born in Kätilöopisto (1971–1974) who experienced pre- and perinatal risks. In childhood, part of them (n=122) had diagnostic criteria fulfilling symptoms of attention deficits and hyperactivity. In the follow-up, a non-ADHD (n=738) and a healthy control group born in the same hospital during the same period of time (n=194) were also assessed and compared to an ADHD group (N=1054). Psychiatric symptoms and social competence were measured by the Child Behavior Checklist and the Youth Self-Report. Information regarding educational level in adulthood was available from 570 participants. The ADHD-group had more psychiatric symptoms and lower social competence in adolescence than other groups, according to self-reports and parental reports. Additionally, educational level in adulthood was lower. In this study, an ADHD-associated above-average positive bias was not found. The size of a bias predicted educational level when the effects of covariants were taken into account. However, the predictive power was weaker than for self-reports or parent reports only. Psychiatric symptoms and social competence explained 13–18 % of variance in educational level in the data. Investing in psychosocial interventions with adolescents suffering from ADHD could prevent underachievement in adulthood.
  • Vainiola, Marika (2007)
    Tutkielmassani tarkastellaan koulutuksen vaikutusta ruotsalaisten ja suomalaisten monikulttuurisuusasenteisiin. Aineistona on Euroopan Sosiaalitutkimus 2002/2003 (ESS). Vaikka ruotsalainen ja suomalainen yhteiskunta muistuttavat rakenteeltaan hyvin paljon toisiaan, niillä on erilainen maahanmuuttohistoria. Ruotsi on ollut maahanmuuton ja etenkin monikulttuurisuuspolitiikan edelläkävijä Euroopassa, kun taas Suomi on vasta 1990-luvun taitteessa alkanut muotoutua monikulttuuriseksi maaksi. Suomen maahan-muuttajaväestö tulee edelleen kasvamaan etenkin, jos ennakoitua työvoimapulaa paikataan maahanmuuttajilla. Monikulttuurisuutta voidaan tutkia joko maahanmuuttajien tai valtaväestön näkökulmasta. Monikulttuurisuus ei ole vain maahanmuuttajien asia vaan koko yhteiskunnan, siksi on tarkeää tarkastella valtavaestön asenteita maahanmuuttajia kohtaan (Integra-tionsverket 2002, 60). Tämä on lahtökohta tutkimuksessani, sillä se mitä maahanmuuttopoliittista linjaa maa seuraa, riippuu suuresti valtaväestön asenteista. Kiristyvät asenteet tarkoittavat usein kireampää maahanmuutto- ja maahanmuuttajapolitiikkaa, mikä on ollut viime vuosina nähtävissä koko Euroopan mittakaavassa. Monikulttuurisuusasenteita selitän koulutuksella pääasiassa kahdesta syystä. Ensinnäkin koulutuksen on monissa tutkimuksissa katsottu parhaiten selittävän asenteita maahanmuuttajia kohtaan. Toiseksi koulutuksen merkitysta on korostettu suvaitsevien asenteiden tuottajana. Tämän takia on tarkeää tutkia koulutuksen merkitystä monikulttuurisuusasenteiden vaihtelussa, koska tulosten perusteella voidaan kartoittaa myös keinoja ennakkoluulojen vähentamiseksi. Asennetutkimuksien merkitys voidaan kyseenalaistaa. Voidaan miettiä, kuinka paljon asenteet selittävät arkipäivän kohtaamisissa todellista käytöstä ja suhtautumistapaa eri kulttuureista tuleviin ihmisiin. Asenteiden ja kaytöksen voidaan nähdä kulkevan käsi kädessä, ja toisaalta voidaan nähdä asenteiden muuttaminen lähes mahdottomaksi ja käyttäytymisen kontrolli mahdolliseksi. Esimerkiksi, jos tietyntyyppistä käytöstä sanktioidaan, käytös yleensä muuttuu, muuttuivatpa asenteet taustalla tai ei. Lisäksi voidaan vähätellä asenteiden merkitystä yleensä, sillä ajatukset eivät loukkaa yhtä paljon kuin teot. (Forsander et al. 2001, 175-176.)
  • Hiltunen, Elina (Helsingin yliopisto, 2020)
    Useat aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että matala koulutustaso on yhteydessä korkeampaan alkoholisairastavuuteen ja -kuolleisuuteen. Tämän on ajateltu liittyvän osittain matalasti koulutettujen lapsuuden perheen sosioekonomiseen asemaan. Toisaalta aikuisuudessa saavutetulla koulutustasolla saattaa myös olla itsenäinen vaikutus alkoholisairastavuuteen. Sisarusten jakamien havaitsemattomien ominaisuuksien vaikutusta aikuisuudessa saavutetun koulutustason ja alkoholisairastavuuden yhteyteen ei ole Suomessa tutkittu. Tämän tutkielman tavoitteena on analysoida koulutustason ja alkoholisairastavuuden yhteyttä väestötasolla ja samaa yhteyttä sisaruksilla. Sisarusanalyysin avulla tarkastellaan, onko koulutustaso yhteydessä alkoholisairastavuuteen, kun syntymäkohortti ja sisarusten jakamat havaitsemattomat sosiaaliset ja geneettiset ominaisuudet on huomioitu. Tutkimusaineisto on suomalainen rekisteriaineisto, joka mahdollistaa pitkittäistutkimuksen. Aineisto perustuu vuoden 1950 väestölaskentaan ja siihen henkilötunnuksen avulla liitettyihin tietoihin. Coxin elinaikamallia on käytetty estimoimaan koulutustason ja alkoholisairastavuuden välistä yhteyttä. Tutkimuskohortit ovat syntyneet vuosina 1935-1950 ja alkoholisairastavuuden seuranta alkaa 36 vuoden iässä ja päättyy syntymävuodesta riippuen viimeistään 60-75-vuotiaana. Tutkielman tulosten mukaan matalasti kouluttautuneilla on korkeampi alkoholisairastavuus verrattuna korkeammin kouluttautuneisiin. Miehillä yhteys havaitaan myös sisarusmallissa, jossa veljesten jakamat havaitsemattomat ominaisuudet on huomioitu. Naisilla sisarusanalyysien tulokset eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Sisarusmalleissa korkeintaan perusasteen koulutuksen suorittaneiden miesten alkoholisairastavuus on noin kaksinkertainen (hazard ratio HR 2,10 (95% luottamusväli 1,61-2,74)) verrattuna vähintään alemman korkea-asteen koulutuksen suorittaneisiin miehiin. Yhteys koulutuksen ja alkoholisairastavuuden välillä havaitaan myös miesten ja naisten väestötasoisissa kohorttimalleissa, joissa lapsuudenperheen mitatut ominaisuudet on huomioitu. Miehillä koulutuksen ja alkoholisairastavuuden yhteys on voimakkaampi kuin naisilla. Miehillä koulutuksen ja sairastavuuden yhteys on samansuuntainen myös vanhemman koulutuksen mukaan, mutta matalasti koulutettujen vanhempien lapsilla ero alkoholisairastavuudessa on suurin korkeasti ja matalasti kouluttautuneiden välillä. Kokonaisuudessaan tutkielman tulokset viittaavat siihen, että aikuisuuden koulutustasolla on itsenäinen vaikutus alkoholisairastavuuteen erityisesti miehillä. Tutkielman tulosten perusteella alkoholin haitallisia terveysvaikutuksiin olisikin syytä puuttua erityisesti matalasti kouluttautuneiden joukossa. Alkoholisairastavuuden haittojen ehkäisyssä esimerkiksi matalankynnyksen varhainen avohoito ja ennaltaehkäisevä toiminta voisivat heikentää koulutustason ja alkoholisairastavuuden yhteyttä.
  • Räsänen, Tapio; Österbacka, Eva; Valaste, Maria; Haataja, Anita (Kela, 2019)
    Sosiaali- ja terveysturvan raportteja
    Pienten lasten vanhempien osallistumista työmarkkinoille ohjaavat osittain perhevapaajärjestelmä ja osittain perheiden omat valinnat. Perhepolitiikka ja varhaiskasvatuspalvelut mahdollistavat sekä lapsen hoitamisen kotona että äitien osallistumisen työmarkkinoille. Pitkittyessään kotihoitojaksot saattavat kuitenkin etäännyttää työmarkkinoilta. Perhe-etuudet korvaavat lapsiperheen kustannuksia ja menetettyä ansiota suoraan. Kotihoidon tuen korkean korvaustason on havaittu olevan yhteydessä äitien heikompaan kiinnittymiseen työmarkkinoille. Tutkimuksessa havaitaan, että suurempi kotihoidon tuki hidastaa työhön siirtymistä. Hyvässä työmarkkina-asemassa olevien äitien mahdollisuudet työllistyä ovat erilaiset kuin heikossa työmarkkina-asemassa olevilla. Korkeakoulutetut ja nuoret ensisynnyttäjät palaavat työhön muita ryhmiä aiemmin. Jos äidin puoliso on työtön, heikossa työmarkkina-asemassa olevat äidit työllistyvät myöhemmin kuin hyvässä asemassa olevat. Työhön siirtymistä lapsen syntymän jälkeen mallinnetaan Coxin suhteellisen riskin mallilla ja ajasta riippuvilla muuttujilla. Analyyseissä huomioidaan ehdolliseen työllistymistodennäköisyyteen vaikuttavat taustamuuttujat, kuten äidin ikä, koulutustaso ja työkokemus. Taustatekijöiden ja lastenhoidon tukien lisäksi selvitettiin maksettujen kuntalisien yhteys työmarkkinoille osallistumiseen. Tutkimusaineisto on 60 prosentin otos kaikista vuosina 2001–2009 lapsen synnyttäneistä. Äidit jaetaan neljään ryhmään synnytystä edeltävän työmarkkina-aseman mukaan: 1) työsuhteessa lapsen syntyessä, 2) työlliset, 3) työttömät ja 4) työvoiman ulkopuolella olevat. Tutkimuksessa selvitetään, vaikuttaako perhepolitiikka eri ryhmiin eri tavoin. Perhepolitiikalla voidaan yrittää vaikuttaa perheiden käyttäytymiseen. Perhevapaat jakautuvat epätasaisesti vanhempien kesken, ja tukien tasolla on vaikutus äitien päätökseen siirtyä työhön. Jos sukupuolten tasa-arvo on tärkeää, perhevapaat tulisi jakaa tasaisemmin äideille ja isille.
  • Saikkonen, Soili (2000)
    Tutkielmani aihe on vanhempien sosioekonomisen aseman vaikutukset lapsen koulutustasoon ja niissä tapahtuneet muutokset vuosina 1956–75 syntyneillä kohorteilla. Päätarkoituksenani on selvittää missä määrin ja minkälaisia muutoksia sosiaalisen taustan vaikutuksessa koulutustasoon on tapahtunut. Kuvailen myös sukupuolen, äidinkielen ja asuinalueen vaikutusta henkilön saavuttamaan koulutustasoon. Kuvailevien tulosten jälkeen elaboroin logistisella regressioanalyysillä taustamuuttujien vaikutusta sosiaalisen taustan ja koulutustason väliseen yhteyteen. Lopuksi tarkastelen tapahtuneiden muutosten suuruutta interaktioamallien avulla. Tutkimukseni perusjoukon muodostavat vuosina 1956–75 syntyneet miehet ja naiset, jotka asuivat Suomessa vuonna 1990. Rajasin aineistoa äidinkielen, asuinpaikan ja muiden taustatekijöiden perusteella. Rajausten jälkeen aineistoni koko on 146 734. Kaikki analyysit tehtiin erikseen miehille (N = 75 012) ja naisille (N = 71 722). Tutkielman aineistona on Tilastokeskuksen ja professori Tapani Valkosen tutkijaryhmän yhteistyössä muodostama rekisteriaineisto. Aineisto perustuu vuoden 1990 väestölaskentaan, mutta siihen on lisätty tietoja muista väestölaskennoista ja rekistereistä. Eri lähteiden tiedot on yhdistetty henkilötunnusten avulla. Rekisteriaineistosta on annettu käyttööni 11 prosentin otos tutkielmaani varten. Ylempien toimihenkilöiden lapset suorittivat huomattavasti enemmän ylioppilas- ja korkeakoulututkintoja kuin muut ryhmät. Seuraavaksi eniten tutkintoja suorittivat alempien toimihenkilöiden lapset. Vähiten ylioppilas- ja korkeakoulututkintoja suorittivat työntekijöiden ja sosioekonomisen aseman luokkaan muut kuuluvien lapset. Keskeiset tulokset olivat miehillä ja naisilla samansuuntaisia, lukuunottamatta yrittäjien ja maanviljelijöiden jälkeläisten ryhmää: sekä yrittäjien että maanviljelijöiden tyttäret suorittivat kaikilla koulutustasoilla huomattavasti enemmän tutkintoja kuin pojat. Tutkimukseni keskeinen tulos oli, että vanhempien sosioekonominen asema vaikuttaa edelleen voimakkaasti lapsen koulutustasoon, mutta sosiaalisen taustan mukaiset erot ovat pienentyneet korkeakoulututkinnon suorittaneisuudessa vuosina 1956–60 ja 1961–65 syntyneiden kohorttien välillä. Ylioppilastutkinnon ja jonkin perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osalta sosiaalisen taustan mukaiset erot pienentyivät vuosina 1956–60 ja 1961–65 syntyneiden kohorttien välillä, mutta kasvoivat hiukan nuorempien kohorttien välillä. Sosiaalisen taustan mukaisten erojen kasvu nuorempien kohorttien välillä johtui osittain yhteiskunnan toimihenkilöistymisestä. Ruotsinkieliset suorittivat enemmän tutkintoja kuin suomenkieliset, mutta vanhempien sosioekonomisen aseman vakiointi pienensi kieliryhmien eroja voimakkaasti. Myöskin alueiden väliset erot voitiin selittää suurelta osin sosioekonomisten rakenteiden eroilla. Sen sijaan kunnan kaupungistumisasteen mukaiset erot säilyivät samansuuntaisina vaikka sosioekonominen asema ja äidinkieli vakioitiin. Tärkeimpiä käyttämiäni lähteitä olivat vanhempien sosioekonomisen aseman vaikutusta lapsen koulutustasoon kuvaavat suomalaiset ja ulkomaalaiset tutkimusraportit.
  • Wilska, Karoliina (Helsingfors universitet, 2017)
    Objectives. Childhood ADHD has been linked to dysfunctions in executive functioning, lower level of education and poorer occupational functioning in young adulthood but long-term developmental course of ADHD beyond 30 years age is still poorly understood. The present study examines executive functioning, level of education, current employment and subjective working capacity at the age of 40 in adults who have had perinatal risks related ADHD in childhood. Associations between executive function tests and occupational functioning are also examined. Methods. The present study is part of a larger longitudinal birth cohort research project examining long-term effects of perinatal risk factors. The cohort has been followed since 1970's. The present sample includes individuals with perinatal risks associated childhood ADHD (n = 31), individuals with perinatal risk factors without childhood ADHD (n = 145) and control individuals without perinatal risks or childhood ADHD (n = 36). Executive functioning was examined by using traditional neuropsychological tests as well as computerized assessment methods. Results and conclusions. Adults with perinatal risks related childhood ADHD had poorer functioning in some of the executive function tests. Poorer performance was detected especially in the area of cognitive flexibility. Adults with perinatal risks but without childhood ADHD did not differ from controls in executive functioning which suggests that perinatal risks alone without ADHD symptoms do not affect executive functioning in adulthood. The group with perinatal risks related childhood ADHD also had lower education level compared to controls. No significant associations were found between executive function tests and occupational functioning. It appears that childhood ADHD with perinatal risk factors can have mild long-term effects to executive functioning extending to 40 years age. This emphasizes the significance of early support directed to risk groups.
  • Piispa, Taina (2003)
    Tutkimuksen kohteena on työttömien työnhakijoiden kokemukset työstä ja työnhausta työvoimatoimiston asiakkaana pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksessa selvitän työttömien suhdetta työhön työnhakutilanteen yhteydessä. Lähtöajatuksena oli, että rakennemuutos on vaikuttanut työn merkitykseen ja työvoimapolitiikka työnhakutilanteeseen. Monelle työttömälle uuden työn hakeminen on ongelmallista nykyisiltä työmarkkinoilta. Työvoimatoimisto toteuttaa työvoimapolitiikkaa käytännössä, joten tutkimuksessa tarkastelen työvoimatoimiston palvelujen merkityksiä työttömille. Tutkimusaineisto on kerätty laadullisella haastattelumenetelmällä. Tutkimuhaastattelut tapahtuivat Vantaan työvoimatoimistossa. Haastattelin kokeneita ammattiosaajia eri aloilta, joiden yhtäjaksoinen työttömyys ei ollut pitkä. Haastattelujen runkona olivat teemat. Taltioitujen kokemuskertomusten analyysimetodina on ollut grounded theory. Rakennemuutoksen ja työttömyyden kokemukset ovat vaikuttaneet syvästi ihmisiin. Palkkatyö on edelleen tärkeää, mutta työlle asetetaan ehtoja: tulevaisuuden turvaa, sosiaalisia ja materiaalisia ehtoja ja vaihtoehtotoimintaa. Työn pitää olla paikallista, mielekästä, jatkuvaa ja varmaa. Työmarkkinat tarjoavat epätyypillisiä töitä. Työssä on edelleen tärkeää ajan rakentuminen päivittäin, sosiaaliset kontaktit sekä säännöllinen toiminta. Materiaaliset ehdot ovat tutkimuksen mukaan heikkenemässä. Vaihtoehtoinen toiminta ei liity työhön, vaan työttömän oman tahdon ja elämän mukaiseen toimintaan. Työtön haluaa toimia kotiäitinä tai ns. elää itselleen. Vaihtoehtoisessa toiminnassa työnhaku ei ole ensisijaista ja työttömyysturva mielletään kansalaispalkaksi. Työttömät odottavat työvoimatoimiston palveluilta säännöllisyyttä, yksilöpalvelua, työmahdolisuuksia ja tukea työnhakuun. Odotukset ja palvelujärjestelmä eivät aina kohtaa käytännössä. Passiivisimmat työnhakijat alkavat pitää työvoimatoimiston palvelujärjestelmää korvikkeena työssäkäynnille, jolloin työttömyys alkaa pitkittyä. Tutkimuksen mukaan aktiivinen työnhaku on vähäistä, koska työnhakutavoitteet ovat epäselviä, työt epätyypillisiä ja nykyinen koulutustaso ei riitä mielekkäisiin työtehtäviin. Työvoimapolitiikka, työttömyysturvalaki ja työttömien työlle asettamat ehdot ajautuvat käytännössä ristiriitaan. Useimmat työttömät lieventävät työlle asettamiaan ehtoja työttömyysturvan menettämisen pelossa ja taipuvat työvoimapolitiikan vaateisiin. Tutkimuksen tärkeinä lähteinä ovat Richard Sennetin (2002) kuvaus työn uudesta järjestyksestä, Ulrich Beckin (2000) näkemykset työstä länsimaisissa yhteiskunnissa, Kari Vähätalon (1998)tutkimukset työttömyydestä suomalaisessa yhteiskunnassa sekä Marie Jahodan (1982) analyysi työstä ja työttömyydestä. Työvoimapolitiikan ja uudistukseen liittyvissä kysymyksissä tukeudun Skogin ja Räisäsen (1997)selvityksiin sekä Arkilin ym. (2000) arviointeihin.