Browsing by Subject "koulutusvalinnat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-8 of 8
  • Nummela, Sari (2001)
    Tutkimuksen kohdejoukkona ovat yhdeksäsluokkalaiset nuoret. Tutkimusta varten olen haastatellut kahdeksaatoista oppilasta kahdesta pääkaupunkiseudun eri koulusta. Haastattelut olivat muodoltaan strukturoimattomia. Haastatteluissa oppilaita on pyydetty kertomaan ajatuksiaan jatkokoulutuksen valintaan vaikuttaneista tekijöistä. Tutkimuksen tarkoituksena on hahmottaa koulutussuunnitelmien taustalla vaikuttavia elämänpolitiikoita ja niiden yhteisiä piirteitä. Elämänpolitiikalla tarkoitetaan periaatetta, joka ohjaa elämää koskevia valintoja. Elämänpolitiikka on elämää koskevien päätösten politiikkaa. Päätöksillä viitataan tässä yhteydessä sellaisiin päätöksiin, jotka liittyvät itseidentiteettiin (self-identity). Elämänpolitiikan käsite on noussut voimakkaasti esiin 1990-luvun sosiologisessa keskustelussa. Käsitteen tunnetuin kehittäjä on ollut Anthony Giddens. Teoksessa Modernity and Self-Identity (1991) Giddens hahmottelee elämänpolitiikan keskeiset piirteet. Giddensin teos on tutkimukseni keskeisin lähde. Muita tärkeitä lähteitä ovat Colin Campbellin teos The Romantic Ethic and Modern Consumerism sekä Zygmund Baumannin teokset. Aineiston analysoinnissa olen käyttänyt kvalitatiivisia menetelmiä. Haastattelut olen jakanut teemoittain osiin, jonka jälkeen olen analysoinut jokaisen osion tarkemmin grounded theorya soveltaen. Grounded tehory tähtää kvalitatiivisessa aineistossa teorian luomiseen tiukkoja menettelysääntöjä noudattaen. Analyysissa aineistostani löytyi useita nuorten koulutusvalintoja ohjaavia elämänpoliittisia periaatteita. Kutsun näitä valinnoille yhteisiä piirteitä elämänpoliittisiksi orientaatioiksi. Yksi yhteinen piirre tulevaisuuden suunnittelulle oli sovinnaisuus. Sovinnaisuus syntyy nuorten sosiaalistuessa yhteiskunnan arvoihin, joista yksi on työhön orientoituminen. Kaikkien haastattelemieni oppilaiden päämäränä oli työelämään mukaan pääsy. Sen toteuttamisen keinoksi nähtiin kouluttautuminen. Kaikki tutkimuksen nuoret olivat hakeutumassa jatkokoulutukseen. Sovinnaisen ratkaisun taustalla vaikuttivat vanhemmat, opettajat ja kaverit. Toisen esiin nousseen orientaation olen nimennyt rationaaliseksi laskelmoinniksi. Nuoret laskelmoivat sitä, minne kannattaa hakea, jotta koulutus olisi hyvää, mielekästä, riittävän lähellä tai minne ylipäätään on todennäköistä päästä. Kaikkein selvimmin laskelmointi näkyi menestyksen tavoittelijoiden kohdalla. Koulutusta valittaessa keskeiseksi kriteeriksi nousi myös koulutuksen kiinnostavuus. Tätä elämänpoliittista orientaatiota nimitän hedonistiseksi nautinnon etsinnäksi. Nuorten suunnitelmista voidaan lisäksi löytää moderneja ja postmoderneja piirteitä. Modernia on ambivalenssia kaihtava elämän tarkka suunnittelu ja postmodernia ratkaisujen jättäminen avoimiksi ja sitoutumisen välttäminen. Nuorten elämänpolitiikoissa edellä mainitut piirteet sekoittuvat keskenään. Kenenkään elämänpoliittiset valinnat eivät perustuneet vain yhteen periaatteseen. Erilaiset teoreettisesti toisistaan erotetut piirteet muodostavat ikään kuin kudoksen, jossa erilaiset piirteet kulkevat lomittain ja rinnakkain. Tämän vuoksi on perusteltua puhua pikemminkin elämänpoliittisista orientaatioista kuin elämänpolitiikoista.
  • Paavonen, Anna-Marie; Seppänen-Järvelä, Riitta (Kela, 2021)
    Työpapereita
    Kelan ammatillisen kuntoutuksen koulutuskokeilu on suunnattu henkilöille, joilla on jonkin sairauden tai vamman vuoksia erityisiä vaikeuksia koulutusalan valinnassa. Koulutuskokeilun erityinen kohderyhmä on koulutustaan suunnittelevat nuoret. Koulutuskokeilu on enintään 10 päivää kestävä palvelu, jonka aikana asiakas voi saada käsityksen koulutusalan vaatimuksista ja siitä sopisiko koulutusala hänelle. Koulutuskokeilu voidaan toteuttaa ammattioppilaitoksissa tai ammatillisissa erityisoppilaitoksissa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten koulutuskokeilu on tähän mennessä toteutunut oppilaitoksissa, millainen sen kohderyhmä on ollut ja millaisia ovat olleet sen koetut hyödyt ja vaikutukset. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin, millaiset tekijät ovat estäneet ja edistäneet asiakkaiden koulutuskokeiluun hakeutumista. Palveluun hakeutumista estäneitä ja edistäneitä tekijöitä kartoitettiin käyttäytymisen muutosinterventioiden suunnitteluun ja arviointiin kehitetyn COM-B-mallin avulla. Tutkimuksen ote oli monimenetelmällinen. Tutkimuksen aineistot koostuivat kyselystä, haastatteluista, lausuntoasiakirjoista ja Kelan rekisteristä poimituista tiedoista koulutuskokeilun asiakkaista. Tiedontuottajia tutkimuksessa olivat koulutuskokeilua toteuttaneiden oppilaitosten edustajat ja koulutuskokeilun asiakkaat. Oppilaitosten edustajille suunnattuun kyselyyn vastasi yhdeksän henkilöä. Tutkimukseen haastateltiin viittä oppilaitosten edustajaa ja kahta asiakasta. Tutkimuksessa analysoitiin kahta lausuntoasiakirjaa. Koulutuskokeilun asiakkaiden tuen tarpeet ovat liittyneet useimmiten mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin. Iältään asiakkaat ovat useimmiten olleet 14‒17-vuotiaita. Koulutuskokeilun tavoite on ollut arvioida asiakkaan valmiuksia suoriutua koulutusalan opinnoista ja koulutusta vastaavista työtehtävistä. Lisäksi tavoite on ollut suunnitella asiakkaalle soveltuvaa koulutuspolkua perusopetuksen jälkeen. Koulutuskokeilun avulla on arvioitu myös koulutukseen hakeutumisen oikea-aikaisuutta asiakkaille, joiden opinnot ovat keskeytyneet mielenterveyden ongelmien vuoksi. Koulutuskokeilun aikana asiakkaat osallistuvat useimmiten koulutusalaan liittyvien opinto- tai työtehtävien tekemiseen osana muuta opiskelijaryhmää. Koulutusalan soveltuvuutta asiakkaalle on arvioitu pääasiassa havainnoimalla asiakasta koulutusalaan liittyviä opinto- tai työtehtäviä tehdessä. Asiakasta on myös haastateltu tai hänelle on teetetty erilaisia opiskeluvalmiuksia kartoittavia testejä. Useimmiten asiakkaat ovat ohjautuneet koulutuskokeiluun peruskouluista tai toisista ammatillisista oppilaitoksista tai ohjaavina tahoina ovat olleet nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset, kuten NUOTTI-valmentajat. Koulutuskokeilun vahvuudeksi arvioitiin sen keveys palveluna ja joustavat toteuttamismahdollisuudet oppilaitoksessa. Koulutuskokeilun mahdollisuudesta ei ole kuitenkaan riittävästi tietoa peruskouluissa ja kuntoutukseen ohjaavilla ammattilaisilla. Oppilaitoksille tulisi myös välittää nykyistä enemmän tietoa asiakkaista ennen kokeilujaksojen toteuttamista. Koulutuskokeilujen toteutumisen yhdenmukaistaminen oppilaitoksissa edellyttäisi tarkempia suuntaviivoja palvelun toteuttamiselle.
  • Hällström, Jonna (Helsingin yliopisto, 2018)
    Objectives. Finland’s educational system and compulsory education ensure individuals to have extensive opportunities to study and thereby influence to their own career path. The welfare state has compensated the path of citizens and the Finnish education system has been praised for equality. On the other hand, previous studies have shown that there are many things, which influences to educational choices, such as the socio-economic status of parents and their experiences in primary education despite the principle of freedom of choice. The purpose of this study, which utilizes this educational and social science research data, is to describe and analyze the experiences of Finnish young people under the age of 30 on the formation of their educational choices. The starting point of the master’s thesis is to examine how the background factors of young people, such as family background, social factors and young people’s own experiences have influenced the selection and formation of educational choices. Methods. A qualitative research was selected as a research strategy. The target group of the study consisted of nine young Finnish person under the age of 30. All of them had different educational path. The material was obtained by interviewing the target group with theme in-terviews. Content analysis and theme making carried out the analysis of the material. The research results. According to the research results, the background of young people, like parents education or speak of that significantly influenced to interviewee’s educational back-ground. Higher educated parents set out more specific hopes and expectations regarding to youth educational choice. Professionally educated parents were more flexible with regards about educational choices. The values and thoughts of family education were very similar to the values and thoughts of young people (interviewee’s). The effect of vicinity and the effect of schools action seemed less than the effect of the family. The interviewee own interest and personal factors also influenced to the educational choices, but they did not undermine the impact of the background factors. In my master thesis interviewee’s show satisfaction with their choice of education and the opportunities what that serves.
  • Karlsson, Tomi (Helsingfors universitet, 2016)
    Targets. The study examined the educational choices of upper secondary school students. It focused on the educational choices of upper secondary school second-year students, factors influencing those choices, and their connection to a student's background information (parents' education, gender, school achievements). Furthermore, adolescents' readiness to make educational choices was examined as well how high their educational goals were set and whether education had instrumental or intrinsic value for the. The rational choice theory emphasizing an individual's own choice (Elster 1989) and the reproduction theory emphasizing the influence of social structures on educational choice-making (Bourdieu 1986;1995;1998) formed the theoretical background of the study. Methods. 111 second-year students from seven upper secondary schools in the capital region participated in the study. Research data was collected by an electronic questionnaire. This quantitative study was examined by using statistical methods. The data was analysed with statistical analysis program SPSS. The data was evaluated by using factor analysis, cross tabulation, chi-square test, t-test, the Kruskall-Wallis Test, Crobach's alpha, the nonparametric Mann-Whitney U test, and descriptive statistics. Results and conclusions. It was concluded in the study that four factors have an impact on educational choices, the most important of which were the variables depicting personal interest. In this study background information had no connection to the argumentation concerning the educational choices. The study showed that an upper secondary school steers an adolescent's educational goals strongly towards academic studies and university. The parents' education or gender had no relevance on educational level goals whereas school achievements had an impact on educational choices. The better the school achievements, the more likely the student applied for a university. The study indicated that the upper secondary school students' readiness to make educational choices at the end of their second school year is not sufficient yet.
  • Hamarila, Sampsa (2007)
    Pro gradu -tutkielmassani pyrin selvittämään, miten muuttoliike vaikuttaa eurooppalaisten eläkejärjestelmien jatkuvuuteen. Eurooppalaiset eläkejärjestelmät on pääosin rahoitettu PAYG-periaatteen (pay-as-you-go) mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että työeläkemaksuilla rahoitetaan samalla periodilla maksettavat eläkkeet. PAYG-rahoitetut eläkejärjestelmät voivat joutua rahoitusvaikeuksiin maan demografisen rakenteen muuttuessa, jos eläkeläisten suhteellinen osuus maan populaatiosta kasvaa. Olen tutkinut, minkälaisia vaikutuksia Euroopan sisäisellä sekä Euroopan ulkopuolelta tulevalla muuttoliikkeellä on taloustieteellisten mallien pohjalta beveridgeläisen (tasaeläke) ja bismarckilaisen (tulosidonnainen) eläkejärjestelmän jatkuvuuteen. Jos tuotannontekijät pääsevät liikkumaan talousalueen sisällä vapaasti, altistuvat maiden väliset eläkejärjestelmät kilpailulle, kun yksilöt vaihtavat asuinmaataan pyrkien maksimoimaan elinkaaritulonsa. Kilpailu voi järjestelmien yhtenäistämispyrkimysten lisäksi johtaa siihen, että jäljelle jää vain yksi järjestelmä. Tasapainoratkaisuja on kuitenkin löydettävissä kaiken tyyppisissä tilanteissa, eikä ratkaisu aina ole yksioikoinen. Talousalueen ulkopuolelta tulevan muuttoliikkeen tapauksessa on muuttoliikkeellä aina positiivinen vaikutus eläkejärjestelmän rahoitusrakenteeseen. Muuttoliikkeellä saattaa kuitenkin olla negatiivinen vaikutus elinkaarituloon ja koettuun hyötyyn tiettyjen tuloryhmien kohdalla. Korkean tuottavuuden työntekijöille muuttoliikkeen vaikutus on usein kokonaishyvinvointia kasvattava. Vaikka ulkoinen muuttoliike tasapainottaa PAYG-rahoitteisen eläkejärjestelmän rahoitusrakenteen, luo se toisilleen ristiriitaisia ryhmiä, jotka asennoituvat muuttoliikkeeseen eri tavoin. Tämä johtuu muuttoliikkeen vastakkaisista hyvinvointivaikutuksista. Se miten ryhmät määräytyvät, riippuu siitä, onko maassa beveridgeläinen vai bismarckilainen eläkejärjestelmä sekä siitä, kuuluuko yksilö koulutettuihin vai kouluttamattomiin työntekijöihin ennen kuin muuttoliike saapuu kohdemaahan. Muuttoliikkeen aiheuttama negatiivinen hyötyvaikutus on suurin kaikkein kouluttamattomimmilla työntekijöillä. Nämä tekijät luovat paineita poliittiselle päätöksenteolle, jonka täytyy ottaa kantaa eläkejärjestelmien jatkuvuutta koskeviin kysymyksiin. Pyrin hahmottelemaan teoriaan perustuen niitä tekijöitä, joiden vaikutus on eläkejärjestelmien kehityksessä keskeinen.
  • Timonen, Suvi (Helsingin yliopisto, 2020)
    The aim of this study was to examine the experiences and thoughts relating to secondary education choices of students receiving special support. According to previous research, transitions among students receiving special support are more precarious than other students and special education students are dropping out of upper secondary education more often than others. The study examined what kind of capacity students receiving special support have to make educational choices, as well as what issues cause them concern. In order to carry out the study, five students with special support and their student counsellor were interviewed. The data was analysed using methods of data-based content analysis. The capacity of special education students to make educational choices was accompanied by the following concepts: informational capacity, motivation and social support. According to the results of the study, students' informational capabilities are not sufficient and a large proportion of pupils did not have the capacity for independent information retrieval; instead, pupils relied heavily on the guidance and support received. Students felt that they received information through guidance, visitations to schools and from adults acting as professional prequels. Choices that were made independently and based on their own desires appeared as motivating factor. Support from family was important. Students receiving special support were concerned by the realisation of their own choice, the achievement of goals in primary school, and their own skills to study at secondary level. For students, finding an alternative education sector appeared challenging and they were concerned with the possibility of failure of their first choice. This is also coupled with the fact that students were concerned about whether they would manage to meet their target for a final assessment. In addition, the level of coping with learning disabilities in upper secondary education and the contents of education concerned pupils and did not feel they had been adequately informed about these.
  • Sjöblom, Linda (2003)
    Pro gradu -tutkielmani liittyy koulutussosiologian alaan. Tutkimukseni kohteena on niin kutsuttu päällekkäinen kouluttautuminen eli tuplamaisterit, ja korkeakoulutuksen merkitys nyky-yhteiskunnassa. Työni liittyy läheisesti suomalaisessa korkeakoulutuksessa viime vuosikymmenien aikana tapahtuneisiin muutoksiin ja koulutuksen laajenemiseen. Myös kilpailun käsite on tärkeä osa tutkimustani. Tutkimukseni kohteena olevat tuplamaisterit ovat kahta (tai useampaa) ylempää korkeakoulututkintoa suorittavia tai jo suorittaneita naisia ja miehiä. Tutkimuksessa käytetty aineisto on kerätty teemahaastatteluilla. Analysointimenetelmänä käytin sisällön analyysiä sekä Derek Layderin (1993) tutkimuskarttaa (research map). Haastateltavien valintakriteereihin kuului se, että he olivat edenneet opinnoissaan molemmilla aloilla jo pitkälle, ja valmistuminen ei ollut vain pelkkä ajatus vaan todellinen tavoite tai tosiasia. Toinen kriteeri oli se, että suoritettavat tutkinnot ovat yliopistotasoisia ylempiä korkeakoulututkintoja. Ei esimerkiksi ammattikorkeakouluissa suoritettuja tutkintoja. Lisäksi edellytin haastateltaviltani, että he olivat hakeutuneet molemmille koulutusaloille normaalin oppilasvalinnan kautta, eikä esimerkiksi erillisvalintojen tai maisteriohjelmien kautta. Tutkielmassani selvitetään sitä, mitä motiiveja tai perusteluja tuplamaistereiden puheesta löytyy, ja mihin laajempiin seikkoihin päällekkäinen kouluttautuminen voisi liittyä. Lisäksi tutkin tätä ilmiötä tilanteessa, jota luonnehtii korkeakoulututkintojen määrän jatkuva kasvu ja sen myötä muuttunut tilanne työmarkkinoilla. Tutkimuksen teoreettisena pohjana ovat Pierre Bourdieun näkemykset erottautumisesta, kentistä ja pääomista. Myös Bourdieun habituksen käsite on merkittävä etenkin tutkimukseni analyysin ja tulosten kannalta. Lisäksi käsitykset koulutuksesta resurssina on tutkimukselleni tärkeitä. Resurssinäkemyksen pohjana käytän muun muassa Max Weberin, Anthony Giddensin ja Päivi Naumasen kirjoituksia. Suomalaiset koulutussosiologiset tutkimukset, esimerkiksi Osmo Kivisen kirjoitukset, ovat myös tutkimukseni merkittäviä lähteitä. Tutkielman tuloksista ilmenee, että päällekkäinen kouluttautuminen on yksi vastaus työmarkkinoiden kiristyneelle kilpailulle ja yksi keino saada mieluisia, koulutusta vastaavia töitä. Kahdella tutkinnolla yksilö pystyy varmistamaan statuksensa ja tutkinnot toimivat resurssina tai pääomana. Muita tutkimuksessa esiin tulleita resursseja ovat (erikois-)koulut, laaja-alainen koulutus sekä kansainväliset kokemukset. Tutkimuksen tuloksiin liittyy läheisesti myös Markku Vanttajan ajatus menestyjähabituksesta. Tuplamaisterit eivät tavoittele Nobel-palkintoja tai akateemista menestystä. Elämme yhteiskunnassa, jossa lähes kaikki kouluttautuvat, ja elinikäisestä oppimisesta on tullut pakon kaltainen haaste. Tällainen yhteiskunta tukee tuplamaistereiden päätöstä hankkia kaksi tutkintoa eli laaja-alaista koulutuspääomaa.
  • Aho, Janette (Helsingin yliopisto, 2017)
    Aims: This thesis examines how working-class mothers speak about their children's education, educational choices and their future. The aim of the study is to research discourses and subject positions that enable parents' agency. This thesis can be contextualized in the fields of sociology of education, cultural studies and the so-called new class studies. The theoretical background of the thesis draws from Pierre Bourdieu's studies on class and agency and from the feministic reformulations of his studies. Methods: The research data consisted of 9 theme interviews, which were collected in 2010 and 2011 as a part of Parents and School Choice- research project. The method used in the study was semiotic sociology analysis of transcribed interviews. The agency content was analysed with the help of Jyrki Jyrkämä's (2008) theory concerning modalities and Mustafa Emirbayer's & Ann Mische's concept of agency as a temporally embedded process of social engagement. Results: In Education as the basis for work life -discourse, working class mother hoped that basic education would help her child to acquire basic skills of citizenship and (work)life. School choices were based on practical matters. The purpose of education and examination was seen as a key to the work life. This discourse enabled the subject to position herself as an employee-citizen trusting Finnish elementary school. In Child's secure growth -discourse, the mother expected the basic education to support the child's socioemotional growth, and the school choices were made in order to preserve the familiar environment for the child. The child was hoped to continue their studies after the basic education and to be able to transition safely into the adulthood. This discourse offered for the user a protective mother –subject position. In Child's individual and autonomous choices -discourse, the mother expected the basic education to be individualized and correspond to the interests of the child. Child-centred school choice was based on the wish of the child. Education was seen as a way to create an individual career and a happy life. This discourse enabled the subject to position herself as a supporting parent and mother, who respects her child's self-determination. In Better for a child -discourse, the mother hoped that her child would receive challenging basic education and would be placed in a class with a motivated and positive learning environment. School choices were ambitious. Education was expected to provide a better life for the child than what their mother had had. This discourse enabled the subject to position herself as an ambitious mother and as a customer of education options. Conclusions: This study supports past observations according to which parents' school choices and young people's career choices are class-based phenomena. Nevertheless, the study also indicated how workingclass mothers' agency was multifaceted: they demonstrated both class-based habits and the ability to act differently from earlier models and to embrace influences from outside their own class. Working class mothers exploited three different and simultaneous agentic orientations: Ensuring the continuity of life oriented toward the past, An open view to enable oriented toward the present and Pursuing better oriented toward the future.