Browsing by Subject "kristillinen sionismi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Stewart, Timo Russell (2007)
    Tutkimuksen kohteena on kristillisen sionismin esiintyminen Suomen Kristillisessä Liitossa (SKL) 1970-luvulla. Kristillinen sionismi on aate, jossa Israelin valtion tukemista perustellaan kristillisellä uskolla. Etenkin Yhdysvalloissa kristillinen sionismi on vaikuttanut maan Lähi-idän politiikkaan voimakkaasti. Sama aate esiintyy myös Suomen kristillisissä liikkeissä, mutta sen vaikutusta ei ole aiemmin tutkittu. Varsinainen tutkimuskysymykseni on kaksiosainen: esiintyikö SKL:n piirissä kristillistä sionismia, ja miten se ilmeni käytännössä? Tutkimuksen aineistona ovat puolueen arkisto, ohjelmat ja äänenkannattaja, Kristityn Vastuu -lehti, sekä valtiopäiväasiakirjat ja haastattelut. Vuonna 1958 perustettu SKL, nykyisin Suomen Kristillisdemokraatit, sai ensimmäisen paikkansa eduskunnassa vuonna 1970. SKL oli juuriltaan protestipuolue, joka nousi vastustamaan yhteiskunnassa näkemäänsä maallistumista ja moraalista rappiota. 1970-luvun loppuun mennessä se oli saanut kolme perättäistä vaalivoittoa eduskuntavaaleissa, kirjoittanut ohjelmansa ja vakiinnuttanut muutenkin asemansa suomalaisessa politiikassa. Tuona aikana puolue keskittyi ennen kaikkea sosiaalisiin kysymyksiin ja sai eniten julkisuutta vapaamman alkoholi- ja aborttilainsäädännön leppymättömänä vastustajana. Ulkopolitiikassa puolue pyrki seuraamaan vallitsevaa linjaa ja pysytteli pääsääntöisesti erossa ulkopolitiikasta. Tutkimuksessa osoitan, että SKL aktiivisesti ja tietoisesti poikkesi vallitsevasta ulkopolitiikasta yhden asian suhteen: puolustaakseen Israelin valtiota. Syy tähän oli uskonnollinen. Uskonnolliselta pohjalta nouseva Israelin puolustaminen, kristillinen sionismi, ilmestyi SKL:n ulkopoliittiseen ohjelmaan jäsenjärjestöjen aloitteesta vuonna 1974 ja vakiinnutti myöhemmin asemansa myös puolueen yleis- ja periaateohjelmassa. 1970-luvulla SKL:n vaikuttajiin kuului monia kristillisiä sionisteja, puheenjohtajaa myöten, ja puolueen äänenkannattaja otti säännöllisesti Israelin puolesta kantaa käyttäen voimakkaan uskonnollista argumentointia. Eri puolueaktiivit perustelivat Israelin tukemista eri tavoin, mutta puolueen sisällä Israelin asia ei nostanut esiin kritiikkiä eikä kaivannut edes perusteluja. Suomen Kristillinen Liitto oli ohjelmiensa, äänenkannattajansa ja useiden jäsentensä puolesta kristillissionistinen puolue. Tämä ei kuitenkaan johtanut sitä sanoista tekoihin, muutamaa lähinnä Parlamenttien välisessä liitossa (IPU) tapahtunutta poikkeusta lukuun ottamatta. Israelin asia ei loppujen lopuksi ollut kotimaan sosiaalisiin kysymyksiin keskittyneellä puolueella tärkeimmällä sijalla, eikä ulkopolitiikka pienen oppositiopuolueen päätettävissä.
  • Mäkelä, Tuulikki (Helsingfors universitet, 2012)
    Tutkimuksen aiheena on kristillinen Israel-ystävyys, joka tulkitsee Raamatussa, etupäässä Vanhassa testamentissa, kerrotun Israelin kansan jumalallisen valinnan jatkuvan oman ajan Israelissa. Tavoitteena on retorisen metodin avulla analysoida suomalaisen, kristillisen Karmel-lehden artikkeleissa esitettyjä Israelin ja Raamatun puolesta -kannanottoja ja selontekoja. Päätehtävänä on vastata kysymykseen, minkälaista uskonnollista, Raamatun teksteillä perusteltua, retoriikkaa löytyy kristillisen suomalaisen Israel-ystävyys -järjestön, Karmel-yhdistyksen, teksteistä. Miten ja minkälaisen Israel-näkemyksen puolesta argumentoidaan ja minkälaista Israel-kuvaa teksteillä rakennetaan. Miten kielellisellä retorisella argumentoinnilla luodaan uskottavuutta ja merkityksiä, joilla tavoitellaan yleisön/lukijoiden hyväksyntää. Retorisen tutkimusotteen lisäksi näkökulmana on Karmel-lehdessä esitetyn Israelin valintaideaa käsittelevän argumentoinnin peilaaminen maailmanlaajuisen evankelikaalisen kristillisen sionismin käsitteellisessä ja ideologisessa kontekstissa. Löytyykö Karmel-lehden argumentoinnista yhtymäkohtia kristillisen sionismin raamatuntulkintoihin ja niihin perustuviin Israel -kannanottoihin. Metodisena työkaluna on Tuula Sakaranahon Kenneth Burken teorian pohjalle rakentama retorisen argumentoinnin analyysimalli. Mallin keskeiset käsitteet ovat identifikaatio ja erottaminen. Valintaidean rakentamista ja muokkaamista tutkittaessa tarkastellaan nimenomaan, minkälaisiin Israel-kannanottoihin identifioidutaan ja minkälaisista näkemyksistä ohjataan erottautumaan. Minkälaisin kielellisin retorisin työkaluin ja keinoin lehden kirjoittajat teksteissään rakentavat ja muokkaavat Israel- ja Raamattu -näkemystä, jolle pyritään saamaan hyväksyntää ja kannatusta. Keskeisiksi lehden argumentoinnin työvälineiksi osoittautuivat raamatulliset, pääasiallisesti vanhatestamentilliset, metaforat. Tällainen on muun muassa Siionin vuori -metafora, johon pohjautuen valintaideaa rakennetaan ja kehitetään ja jonka avulla osoitetaan, mikä on oikeiksi tulkittujen arvojen mukaista, omaksumisen arvoista, Hyvää ja mikä taas Pahaa, josta on erottauduttava. Yllä mainitun Sakaranahon analyysimallin antamin käsittein tarkastellaan edelleen, minkälaisia kumoamattomia jumalatermejä , joihin argumentointi tukeutuu ja joilla argumentit halutaan tehdä vastaansanomattomiksi, löytyy kirjoittajien teksteistä. Entä minkälaisten silmälasien läpi Raamatun tekstejä ja Israelia tulkitaan. Mitkä ovat analyysimallin mukaiset käsitteelliset linssit , tulkintamallit, jotka ohjaavat ja rajaavat tulkintoja. Sisällönerittelyssä Karmel-lehden aineistosta erottui neljä pääteemaa, joiden ympärille argumentointi keskittyy. Kyseiset neljä teemaa vastaavat pääpiirteittäin teologisia korostuksia, jotka tulivat esille kristillisen sionismin yleispiirteitä käsittelevässä kirjallisuustutkimuskatsauksessa. Karmel-lehden Raamatun ja Israelin puolesta -artikkeleista esiin nousseet pääteemat ovat: 1) Aabraham ja Valittu kansa Raamatun lupausten perillisenä. 2) Israelin maa (Erets Israel) valittuna jumalallisten lupausten maana ja airuena eskatologisten lopputapahtumien etenemisestä 3) Jerusalem rauhan ja pelastuksen valtakunnan keskuksena. 4) Jerusalemin merkitys eskatologisissa pelastuspäämäärissä. Päätavoitteeksi, mihin pyritään, osoittautui halu vakuuttaa Suomen kirkollinen luterilainen taho siitä, että Aabrahamille annetut lupaukset valinnasta ja siunauksesta, kuuluvat edelleen Israelille eikä kristillinen seurakunta ole perinyt niitä. Aabrahamille annetut siunauslupaukset on tulkittava, samoin kuin koko Raamattukin, kirjaimellisesti ( käsitteellinen linssi ) ja liberaaliteologiset allegorisoivat ja hengellistävät tulkinnat on hylättävä. Argumentoinnilla pyritään systemaattisesti rakentamaan Israelille merkittävää, hierarkkisen maailmanjärjestyksen ylimpänä olevaa roolia. Karmel-lehden kirjoittajien retorisessa merkityksenannossa on yhtymäkohtia yleisen evankelikaalisen kristillisen sionismin retoriikkaan. Niistä keskeisimpänä on Siionin vuori -metaforan ympärille rakennettu Jerusalem-idea, joka vähitellen muokataan ja muokkautuu -vaihdellen Israelin historiallispoliittisten tilanteiden mukaan- itse jumalatermiksi , joka selittää ja oikeuttaa Israelin tavoitteet. Kirjoittajien literalistiseen raamatuntulkintaan perustuvan näkemyksen mukaan Jerusalem kuuluu yksinomaan Israelille. Palestiinalaisten Jerusalemia koskevat vaatimukset ovat uhka kristitylle sionistille ja hänen maailmankuvalleen, jossa Israel on avaintekijä. Uhasta erottaudutaan tekstien eksplisiittisellä tasolla, mutta myös implisiittisesti on luettavissa erottautumista omaa identiteettiä ja Israel-keskeistä maailmankuvaa uhkaavista palestiinalaisten vaatimuksista. Palestiinalaiselta vastapuolelta tulevat uhkakuvat ovat kuitenkin välttämättömiä rakennettaessa omaa Israel-ideologiaa. Nimenomaan paljastamalla vasta-argumenttien raamatunvastaisuus ja niiden virheellisyys vahvistetaan yleisön/lukijan identifioitumista oman Israel-näkemyksen puolelle.