Browsing by Subject "ksylitoli"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Korpilahti, Riikka (Helsingfors universitet, 2010)
    The purpose of this study was to develop articaine gargling water for local anesthesia in mouth and throat. Articaine is an amide type local anesthetic. Articaine has quick onset and it is short-acting. Articaine is safe and effective and it has rarely any adverse events. Allergic reactions are also uncommon. It has been planned to be done clinical trials with this gargling water. Xylitol and apple flavour were chosen as sweeteners to the gargling water and sodium carboxymethylcellulose was chosen as a viscosity enhancer. The purpose was also to increase preformulation knowledge of articaine in solution and in solid state. Articaine hydrochloride powder was investigated for shelf-life and for properties which are important in tableting in case it will be developed to a tablet formulation later. Compatibility of articaine hydrochloride and excipients of gargling water as powders was investigated by storing powders in temperature of 25 °C and relative humidity of 60 % up to three months. The shelf-life of articaine gargling water was investigated by storing the formulation in temperature of 25 °C and relative humidity of 60 % up to three months. Articaine concentration of solutions was determined by UV/VIS-spectrophotometry and high performance liquid chromatography (HPLC). Powders were investigated by HPLC and differential scanning calorimetry. Solid state of articaine hydrochloride powder was also investigated by X-ray powder diffractometry. In addition tablets were compressed from articaine hydrochloride. Compatibility of articaine with preservatives was also investigated in case it is necessary to add preservative to gargling water later. Methylparaben, propylparaben and potassium sorbate were chosen to this study. This study was done in solutions by storing solutions in temperature of 40 °C up to one and half months and determining articaine concentrations with HPLC. Articaine gargling water which is stabile for at least three months in room temperature was successfully developed. There were not any incompatibilities with articaine and excipients except with potassium sorbate. Articaine gargling water can be taken to the clinical trials. In compression study it was found that it is possible to make tablets from articaine hydrochloride. Breaking strengths of these tablets of pure articaine hydrochloride were not high but with suitable excipients it will be possible to create tablets hard enough.
  • Ylä-Outinen, Saija (Helsingfors universitet, 2011)
    Ksylitolilla on edulliset käyttöominaisuudet. Edullisista käyttöominaisuuksista huolimatta ksylitolin käyttö lääkevalmisteiden apuaineena on vähäistä. Viime vuosina lääketeollisuudessa on kuitenkin lisääntynyt kiinnostus ksylitoliin ja muihin sokerialkoholeihin. Kirjallisuudesta löytyy vain vähän tietoa ksylitolin puristuvuudesta ja sen soveltuvuudesta tablettien täyteaineeksi. Tässä työssä karakterisoitiin erilaisten ksylitolilaatujen ominaisuuksia ja niiden soveltuvuutta suorapuristuksella valmistettavien tablettien täyteaineeksi. Materiaaleina käytettiin kolmea rakeistettua ksylitolia ja kahta jauhemaista ksylitolia. Ksylitolilaaduista tutkittiin ominaisuudet, joilla on vaikutusta materiaalin puristumiseen. Tutkittavat ominaisuudet olivat kaato- ja tärytiheys, todellinen tiheys, partikkelikoko ja partikkelikokojakauma ja valuvuus. Kirjallisuuden perusteella ksylitoli on lievästi hygroskooppinen, joten tässä työssä tutkittiin myös ksylitolin hygroskooppisuus eri olosuhteissa. Työssä tutkittiin ksylitolin puristuvuutta yksin ja yhdessä huonosti puristuvan lääkeaineen, parasetamolin, kanssa. Eri ksylitolilaatujen puristumista tutkittiin eri-kokoisilla painimilla. Ksylitoli on hyvin soveltuva apuaine myös lapsille tarkoitettuihin lääkevalmisteisiin ja siten tutkittiin myös oliko ksylitolista mahdollista puristaa minitabletteja. Minitablettien käyttö tulevaisuudessa lasten annostelumuotona tulee todennäköisesti lisääntymään. Rakeistetut ksylitolilaadut puristuivat tämän tutkimuksen perusteella suhteellisen hyvin. Jauhemaiset ksylitolit puristuivat huonosti. Syynä näiden huonoon puristuvuuteen oli liian suuri partikkelikoko ja partikkelikokojakauma, joka esti partikkelien välisten sidosten muodostumista. Parasetamoli heikensi huomattavasti kaikkien ksylitolilaatujen puristuvuutta. Ksylitoli ei siis yksinään pysty kumoamaan parasetamolin huonoa puristuvuutta, vaan formulaatioon tarvittaisiin ksylitolin lisäksi jokin yleisesti tablettien suorapuristuksessa käytettävä täyteaine. Tämän tutkimuksen perusteella ksylitoli on hygroskooppinen, mutta vasta suhteellisen kosteuden ollessa hyvin korkea (95 %). Siten ksylitolin hygroskooppisuus ei ole haitaksi ajatellen ksylitolia sisältävien valmisteiden valmistusta tai säilytystä.
  • Virtanen, Antti (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkimuksen tarkoitus: Etanolin ensimmäinen metaboliatuote, asetaldehydi, on todettu ensimmäisen luokan karsinogeeniksi kansainvälisen syöpäjärjestön IARC:n luokituksessa. Asetaldehydi altistaa etenkin ruoansulatuskanavan yläosan syöville. Suuri osa näistä syövistä voitaisiin ennaltaehkäistä alkoholinkulutusta ja tupakointia vähentämällä. In vitro -kokeissa ksylitolin on todettu inhiboivan alkoholimetaboliaa ja täten asetaldehydin muodostumista. Tässä kokeessa tutkittiin asetaldehydin muodostumista alkoholin nauttimisen yhteydessä ja ksylitolin vaikutusta tuottoon. Materiaalit ja menetelmät: Tutkimukseen rekrytoitiin kahdeksan tervettä aikuista, jotka olivat keski-iältään 26-vuotiaita. Koehenkilöt kävivät tutkimuksessa kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla koehenkilöt joivat 1.0 g etanolia painokiloa kohden veteen sekoitettuna liuoksena. Veren alkoholipitoisuutta mitattiin alkometrillä ja kun pitoisuus oli noussut yhteen promilleen koehenkilöiltä alettiin kerätä sylkinäytteitä viiden minuutin välein 30 minuutin ajan. Tänä aikana koehenkilöt imeskelivät parafiinipurukumia. Sylkinäytteistä analysoitiin etanoli- ja asetaldehydipitoisuudet kaasukromatografilla. Toisella käynnillä parafiinipurukumit vaihdettiin täysksylitolitabletteihin. Muilta osin koeasetelma toistettiin samanlaisena. Tulokset: Jokaisen koehenkilön sylkinäytteistä löytyi vaihtelevia määriä asetaldehydiä ja etanolia. Asetaldehydipitoisuudet vaihtelivat 1.42–151.68 μM välillä, keskiarvon ollessa 58.77 μM. Ensimmäisessä koejärjestelyssä asetaldehydin keskiarvopitoisuudet olivat 51.68 μM ja toisessa 65.12 μM. Johtopäätökset: Tutkimuksen hypoteesi, että ksylitoli inhiboi asetaldehydin muodostumista suuontelossa alkoholin nauttimisen yhteydessä, ei toteutunut yksittäisiä mittauspisteitä lukuun ottamatta. Koeasetelmassa oli useita sekoittavia tekijöitä, jotka häiritsivät tuloksia ja etenkin eri koekäyntien vertailukykyä toisiinsa. Täten tulokset eivät poissulje ksylitolin mahdollisuutta toimia asetaldehydin tuottoa inhiboivana tekijänä. Lisätutkimukset koeasetelmaa muuttamalla voisivat valottaa asiaa. Suuontelosta löytyy satoja eri mikrobeja. Vain muutaman lajin osalta on tutkittu asetaldehydin tuottoa ja ksylitolin vaikutusta. Jokaisen mikrobin tutkiminen erikseen ei ole mielekästä. Onkin mahdollista, että ksylitolin inhiboiva vaikutus ei toimi kaikilla mikrobeilla, ainoastaan Candida-lajeilla. Tällöin tutkimustuloksemme voivat olla oikeita ja ksylitolilla ei ole kliinistä merkitystä asetaldehydin tuoton estämisessä suuontelossa. Joka tapauksessa helpoin tapa vähentää ruoansulatuskanavien syöpiä on tupakoinnin ja alkoholin käytön vähentäminen.
  • Antila, Anne (University of Helsinki, 1992)