Browsing by Subject "kuha"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Vanninen, Vesa (Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, 2006)
    KASra 2/2006
    Tässä tutkimuksessa selvitettiin merkintä-takaisinpyynti -menetelmän avulla kuhaistutusten tuloksellisuutta itäisellä Suomenlahdella. Lisäksi tutkittiin mm. kuhapopulaation rakennetta ja kuhan kasvunopeutta. Vuosina 1999 ja 2000 istutettiin noin 43 000 yksikesäistä polttomerkittyä kuhanpoikasta Haminan ympäristön merialueelle. Niiden takaisinpyynti suoritettiin verkkopyyntinä vuosina 2000–2005. Saaliiksi saaduista kuhista otettiin suomunäyte sekä tarkastettiin mahdollinen polttomerkintä. Suomujen perusteella määritettiin kuhien ikä sekä tehtiin takautuva kasvunmääritys. Vuosiluokassa 1999 istutettujen kuhien osuus näytekaloista oli alle prosentti ja vuosiluokkaan 2000 kuuluvia istukkaita ei havaittu lainkaan. Tämän perusteella voidaan olettaa, että itäisen Suomenlahden kuhasaaliit perustuvat pääasiassa luontaiseen lisääntymiseen. Olettamusta tukee istutusten ja saaliin välillä tehty vertailu, jossa ei havaittu selvää trendiä. Kuhan kasvu on itäisellä Suomenlahdella samankaltaista kuin Porvoon ja Sipoon edustalla. Kalastusalueen säätämän 40 cm:n alamitan kuha saavuttaa tavallisesti kuudennella kasvukaudella. Kuhan kasvussa on sekä suuria vuosiluokkakohtaisia että yksilöllisiä eroja. Itäisen Suomenlahden kuhasaaliista valtaosan saavat vapaa-ajankalastajat. Kuhan kokonaissaaliista verkkopyynnin osuus on noin 90 %. Pyynnissä käytetään pääasiassa solmuväliltään alle 50 mm:n verkkoja. Tämän vuoksi pyynti kohdistuu pääasiassa alle kilon painoisiin ja viiden-seitsemän vuoden ikäisiin kuhiin. Kuhan kilomääräistä saalista on mahdollista kasvattaa ja kuhan luontaista lisääntymistä tehostaa suurentamalla pyynnissä käytettävien verkkojen solmuvälejä, korottamalla kuhan alamittaa sekä rauhoittamalla kuhan kutulahtia pyynniltä touko-kesäkuussa. Kuhaistutusten heikon tuloksellisuuden ja istutusten aiheuttaman kuhakantojen sekoittumisen takia istutukset tulisi lopettaa. Istutusten lopettaminen säästäisi varoja tuottavampaan käyttöön sekä saattaisi välillisesti parantaa kuhan luontaista lisääntymistä ja kuhasaaliita.