Browsing by Subject "kuljettajaproteiini"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Kaugonen, Olga (Helsingfors universitet, 2017)
    Investigating the role of cell membrane proteins has increased over the last decade, as drugdrug interactions and genetic polymorphisms have been found to cause changes in drug pharmacokinetics and dynamics. In this study the characteristics of the OATP1B1 transporter were reviewed and new in vitro research method to study protein functions was developed. Human Embryonic Kidney cells (HEK) is a human derived mammalian cell-line that is widely used in the study of OATP1B1 transporter. The Sf9 cell line is isolated from Spodoptera frugiperda insect and is one of the standard in vitro tools in a genetic engineering study. In the experimental part of this thesis the goal was to express OATP1B1 transporter in Sf9 and HEK293 cell lines. The wild-type SLCO1B1-gene encoding the OATP1B1 was virulent with baculovirus into the cells by the Bac-to-Bac® Baculovirus Expression System. For expression in the Sf9 cells, the aim of the study was to clone the SLCO1B1-gene into the pFastBac vector. The cloning was not successful in this study although attempts were made for several approaches. The expression of OATP1B1 transporter in HEK293 cells was successful. HEK293 cells expressing OATP1B1 transporter are well suited for the study of the SLCO1B1-gene. The in vitro method developed in this study remains in the research team as a tool to investigate the polymorphisms of the SLCO1B1-gene, the inhibition of the transporter and possible drug interactions.
  • Tiihonen, Heidi (Helsingfors universitet, 2012)
    Nuoren märehtijän alkaessa syödä kiinteää ravintoa, etumahojen suhteellinen osuus mahoista kasvaa ja niiden seinämän epiteeli alkaa kehittyä mahdollistaakseen ravintoaineiden tehokkaan imeytymisen. Märehtijöillä rehun hiilihydraatit hajoavat pötsissä haihtuviksi rasvahapoiksi, ja monokarboksylaattikuljettajien uskotaan avustavan haihtuvien rasvahappojen imeytymisessä pötsin seinämän läpi. Pötsin seinämässä on todettu olevan ainakin MCT1- ja MCT4 –isoformeja. Nämä tarvitsevat toimiakseen CD147 -proteiinin (myös OX-47, EMMPRIN, HT7 ja basigin), joka on on glykosyloitu integraalinen membraaniproteiini. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää MCT1-, MCT4- ja CD147 –proteiinien muutoksia pötsin toiminnan kehittymisen aikana. Toisena tavoitteena oli selvittää, voidaanko näytteenä käyttää solukalvojen sijasta pötsin seinämästä tehtyä homogenaattia. Tutkimuksessa käytettiin eri ikäisinä lopetetuista kileistä kerättyjä näytteitä. Kilejä oli yhteensä 31, joista 7 oli 3-21 tunnin ikäisiä, 7 viikon ikäisiä, 7 kahden viikon ikäisiä, 1 kolmen viikon ikäinen, 2 neljän viikon ikäistä, sekä 7 kahdeksan viikon ikäistä. Pötsin seinämästä otettiin näyte, josta valmistettiin homogenaatti ja eristettiin solukalvot eli membraanit. Pötsinäytteistä löydettiin MCT1- ja CD147 –proteiineja, mutta MCT4- isoformia ei ollut havaittavissa. Membraaninäytteissä havaittiin MCT1 -isoformin pitoisuuksien kasvavan iän mukana, paitsi kahdeksan viikon ikäisillä kileillä, joilla MCT1 –isoformin määrät vähenivät merkitsevästi. CD147 –proteiinia oli havaittavissa jo vastasyntyneiden kilien pötsinäytteissä. Membraaninäytteissä CD147 -proteiinin määrä kasvoi lineaarisesti iän mukana ja CD147-proteiinin ja MCT1 –isoformin välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä korrelaatio. Homogenaattinäytteissä MCT1 -isoformin määrissä ei havaittu korrelaatiota iän kanssa. MCT1- ja MCT4 -isoformien solukalvolle siirtymisessä avustavan CD147 –proteiinin ei myöskään havaittu korreloivan koe-eläinten iän tai MCT1 -isoformin kanssa. Membraani- ja homogenaattinäytteistä mitattujen MCT1- ja CD147 -määrien välillä ei ollut korrelaatiota. Haihtuvien rasvahappojen muodostus alkaa, kun eläin aloittaa kiinteän ravinnon syömisen. Tästä seuraa, että haihtuvia rasvahappoja kuljettavia proteiineja tarvitaan epiteelisolujen pinnalle. Tutkimuksessa havaittiin haihtuvia rasvahappoja kuljettavan MCT1 –proteiinin ja sen apuproteiinien määrän lisääntyminen iän myötä. N. 8-11 viikon iässä, jolloin pötsin toiminta on kehittynyt aikuisen eläimen tasolle, MCT1 –proteiinin määrä oli merkitsevästi vähäisempi kuin 4 viikon iässä. Tulosten perusteella homogenaatti ei ole hyvä tapa mitata membraaniproteiinien määrää.