Browsing by Subject "kulttuurin muutos"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Kortekallio, Kaisa Johanna (2016)
    Artikkeli esittelee transhumanististen ja posthumanististen ajattelusuuntauksien hengellisiä aspekteja ja suhteuttaa niitä ihmiskeskeisyyden ja luontosuhteen teemoihin.
  • Buran, Heli (2008)
    Tutkimuksen aiheena on maahanmuuttajanaisten kokemukset suomalaisesta työelämästä. Aihetta on lähestytty kahdesta eri näkökulmasta. Ensinnäkin on tarkasteltu tutkittavien työelämäkokemuksia Suomesta ja heidän lähtömaastaan. Toiseksi on tutkittu, millaisia skriptejä eli kulttuurisia malleja tutkittavat ovat käyttäneet suomalaisessa työelämässä ja kuinka he ovat niiden perusteella akkulturoituneet suomalaisiin työyhteisöihinsä. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu kahdeksalle maahanmuuttajanaiselle tehdyistä fenomenologisista syvähaastatteluista. Kutakin heistä on haastateltu yhdestä neljään kertaan, ja yhteensä haastatteluja on 20. Naiset olivat kotoisin eri maista ja asuneet Suomessa 2–18 vuotta. Kaikki heistä opiskelivat haastattelujen tekohetkellä aikuiskoulutuksessa lähihoitajiksi. Haastattelukieli oli suomi, ja haastattelut on tehty syksyn 2005 ja syksyn 2007 välisenä aikana. Tutkimuksen läpäisevänä tieteenfilosofisena lähestymistapana on käytetty fenomenologiaa. Aineisto on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin avulla, ja siitä on nostettu esiin kolme eri teemaa. Nämä olivat käytännön raamit työnteolle suomalaisissa työyhteisöissä, pärjääminen suomalaisessa työelämässä sekä työelämäskriptit ja akkulturoituminen suomalaisiin työyhteisöihin. Ensimmäisessä analyysiluvussa on tarkasteltu käytännön raameja, jotka olivat määrittäneet työn tekemistä suomalaisissa työyhteisöissä. Näitä raameja löytyi yhteensä kuusi ja ne olivat työn vaativuus, esimiestyö, tiimityö, kielelliset kommunikointitavat, asiakastyön mallit ja monikulttuurisuus työelämässä. Seuraavassa luvussa on käsitelty tekijöitä, jotka olivat vaikuttaneet tutkittavien pärjäämiseen suomalaisessa työelämässä. Näitä tekijöitä olivat työelämäresurssit, työssä jaksaminen ja viihtyminen sekä suhtautuminen työhön ja työllistymiseen. Viimeisessä, työelämäskriptejä koskevassa analyysiluvussa on tarkasteltu, olivatko tutkittavat käyttäneet työssään omia kulttuurisia mallejaan vai työyhteisössä omaksumiaan skriptejä, ja millaisissa tilanteissa näitä eri skriptejä oli käytetty. Lisäksi luvussa on käsitelty tutkittavien työelämäakkulturaatiota heidän suomalaisissa työyhteisöissä käyttämiensä skriptien ja työpaikalla tapahtuneen identifioitumisen näkökulmasta. Tutkimuksessa ilmeni, että naisten kokemuksissa suomalaiset työyhteisöt näyttäytyivät läpikotaisin tasa-arvoisina. Positiivisena nähtiin myös se, että niissä tehtiin työtä tiimeissä. Kertoessaan työelämäkokemuksiaan Suomesta tutkittavat peilasivat niitä kokemuksiinsa lähtömaansa työelämästä. Näillä aiemmilla kokemuksilla näyttäisi olleen vaikutusta siihen, millaisena he olivat kokeneet suomalaisen työelämän. Tutkittavat olivat yleensä omaksuneet vain pärjäämisensä kannalta keskeisimmät työyhteisön skriptit ja säilyttäneet omat kulttuurisiksi katsomansa skriptit, jotka eivät uhanneet heidän selviytymistään suomalaisessa työelämässä. Käytettyjen työelämäskriptien sekä työidentifikaation perusteella tutkimuksen naiset näyttäisivät olleen integroituneita suomalaisiin työyhteisöihinsä.
  • Latva-Pukkila, Anni (Helsingfors universitet, 2017)
    This research examines the transmission of traditional music of the Awajún, an indigenous group in the Peruvian Amazon. The main objectives of the research are to describe traditional Awajún music and to analyze children and adolescents’ opportunities to learn it. Here, traditional music refers to the musical styles and musical instruments that were used amongst the Awajún before Western influences became considerable. The research is based on ethnographic fieldwork conducted in Northern Peru. The fieldwork took place in the native community of Supayaku and in the city of Jaén from January 8th until April 1st of 2016. The main techniques used during the fieldwork were interviews, participant observation and informal conversations. Used in this Master’s thesis are interviews with 21 people living in the community of Supayaku, together with field notes. In Supayaku, all of the inhabitants are of Awajún ethnicity, except for the secondary school teachers, the doctor, the nurse and the midwife and a few people who have moved there through marriage. Not unlike music of other groups living in the Amazon rainforest, music of the Awajún has been studied very little. Traditional Awajún music can be divided into two groups: powerful songs called anen and songs with profane character called nampeg. Traditional Awajún music is mostly vocal, but some instruments are used as well. During the past decades, the life of many Amazonian societies has changed enormously. Increased contact with other cultures and technological development have had an impact on almost all aspects of life, such as way of living, values, and music. When a society changes, some music cultures survive, some change, and some disappear. In the light of this research, it seems that traditional Awajún music has not disappeared, but the use of it has decreased considerably. Also, use and meaning of this music style has changed. Traditionally, Awajún music was transmitted to the new generation by relatives of the same sex. Today, the ways of learning music are much more diverse than before, and technology plays an important role in many of these. The school system and Christian church have an impact on music teaching and learning and opinions on music as well. It seems that, until now, traditional music has not been able to fully adapt to the changed community. In Supayaku, it is possible for children and adolescents to learn traditional music. However, it often requires strong personal effort.