Browsing by Subject "kulttuurinen kompetenssi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Kivi, Krista (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten Suomen ja Pohjoismaiden etnisiä vähemmistöjä esitetään ruotsin oppikirjoissa. Tarkastelen, mitä etnisiä vähemmistöjä representoidaan oppikirjoissa ja millaisia diskursseja oppikirjat tuottavat näistä vähemmistöistä. Diskurssi tarkoittaa tässä yhteydessä kirjallisen ja kuvallisen esittämisen tapaa. Lisäksi vertaan, miten oppikirjat täyttävät nykyisen opetussuunnitelman (POPS 2014) vaatimukset kulttuurisen moninaisuuden esiintymisestä sekä kulttuurisen kompetenssin kehittämisestä. Tutkielman aineistona on kaksi B-ruotsin oppikirjasarjaa, Megafon ja På gång, jotka on tarkoitettu 6.–9. vuosikurssille. Tutkielman rajallisuuden vuoksi keskityn ainoastaan tekstikirjoihin, eli tehtäväkirjat eivät sisälly aineistooni. Tutkimusmenetelmänä käytän kriittistä diskurssianalyysia. Olen ensin havainnoinut etnisten vähemmistöjen representaatioita oppikirjojen teksteissä, kuvissa ja henkilöhahmoissa. Tämän jälkeen olen tarkastellut, millaisia diskursseja representaatioista muodostuu. Kriittisen diskurssianalyysin mukaisesti olen tarkastellut, keiden näkökulmasta etniset vähemmistöt esitetään ja millaisia piileviä asenteita diskursseihin liittyy. Tutkimustulokset osoittavat, että Megafon- ja På gång -oppikirjoihin sisältyy maahanmuuttajien, saamelaisten ja ruotsinsuomalaisten representaatioita. Oppikirjat esittävät näitä vähemmistöjä neljän diskurssin avulla: vähemmistöt esitetään joko ihailun kohteena eli julkisuudenhenkilöinä, stereotypioina, tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä tai anonyymeina kuvituskuvina. Tutkimustuloksien perusteella on ilmeistä, että etnisten vähemmistöjen representaatiot eivät ole tarpeeksi monipuolisia tai samastuttavia, vaikka jotkut vähemmistöön kuuluvat henkilöhahmot ovat onnistuneita. Tutkimuksen aineistona olleet oppikirjat eivät täysin saavuta opetussuunnitelman vaatimuksia kulttuurisesta moninaisuudesta eivätkä oppikirjat yksinään anna tarpeeksi välineitä oppilaiden kulttuurisen kompetenssin kehittämiseen.
  • Yli-Krekola, Elli (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tavoitteet. Lähi-ihmisten roolia puheterapiassa painotetaan nykyään. Ympäristön tuen ja osallistumisen merkitys perustuvat mm. ICF-luokitukseen ja ekologisen teorian mukaiseen perhelähtöiseen toimintamalliin. Perheet nähdään aktiivisina toimijoina, joiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä voidaan mahdollistaa heidän osallistumisensa. Aiheen ajankohtaisuudesta huolimatta siitä on varsinkin suomalaista tutkimusta toistaiseksi hyvin vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa perusterveydenhuollon puheterapeuttien näkemyksiä perheiden osallistumisesta puheterapiaan. Lisäksi selvitettiin kieli- ja kulttuurierojen mahdollisia vaikutuksia yhteistyöhön ja osallistumiseen, sillä lisääntyvä monikielisyys ja -kulttuurisuus voivat tuoda lisähaasteita puheterapian toteuttamiseen. Menetelmät. Tämä tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina. Haastateltaviksi saatiin yhteensä seitsemän Espoossa ja Helsingissä työskentelevää puheterapeuttia, jotka olivat valmistuneet 6–40 vuotta sitten. Aineisto kerättiin kesän 2018 aikana, ja litteroinnin jälkeen se analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin Atlas.ti-ohjelmaa apuna käyttäen. Tulokset ja johtopäätökset. Perheet voivat osallistua perusterveydenhuollon puheterapiaan monin eri tavoin. Vaikka puheterapeutit kokivat perheen osallistumisen tärkeänä osana puheterapiaa, perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä ja perheiden osallistumisessa nähtiin esiintyvän monia haasteita, jotka liittyivät esimerkiksi perheiden vaikeisiin elämäntilanteisiin tai motivaation tai huolen puuttumiseen. Erilainen kieli- ja kulttuuritausta nähtiin usein yhteistyön ja osallistumisen lisähaasteena. Perheiden motivoimiseen ja osallistamiseen oli käytössä monia keinoja. Puheterapeuttien toiminnassa perheiden kanssa ja perheiden osallistamisessa esiintyy perhelähtöisiä piirteitä. Kulttuurinen kompetenssi toteutuu puheterapeuttien työskentelyssä erilaisten perheiden kanssa, mikä näkyy erilaisten kulttuurien arvostuksena ja pyrkimyksenä ottaa erilaiset kieli- ja kulttuuritaustat monipuolisesti huomioon.