Browsing by Subject "kulttuuriset mallit"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Huitti-Malka, Riika (2005)
    Tutkielman tarkoituksena on selvittää kulttuurisia tekijöitä, jotka vaikuttavat imetyksen toteutumiseen ja kestoon nykypäivän Suomessa. Yleisimmät imetyksen loppumisen syyt ovat tutkimusten mukaan maidon riittämättömyys ja loppuminen, joka on yleinen ongelma muuallakin länsimaissa. Riittämätön maidontulo yleistyi länsimaissa vasta toisen maailmansodan jälkeen ja siksi lähestynkin sitä kulttuurisesti aiheutettuna ongelmana, jonka taustalla vaikuttavat moninaiset kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tekijät. Sijoitan tutkimuksen antropologian keskusteluihin ihmisruumiista ja sen paikantamisesta tiloihin ja aikoihin sosiaalisen järjestyksen ja yhteiskunnallisen vallan välikappaleena, neuvottelukenttänä ja vastarinnan ilmaisemiskanavana. Imetys liitetään itsestään selväksi ja luonnolliseksi osaksi äitiyttä, joka tekee siitä osan äitiyteen liitettyä hegemonista yhteiskunnallista valtarakennetta. Tämä hegemonia toteutuu imetykseen ja äitiyteen liittyvinä kulttuurisina malleina, jotka omalta osaltaan ylläpitävät sosiaalista järjestystä. Kulttuuriset mallit ohjaavat ihmisten ajattelua, tulkintoja ja toimintaa tiettyjen mallien mukaisiksi ja ylläpitävät samalla sosiaalista järjestystä. Kulttuurin sisällä on kuitenkin aina vastavoimia ja mallit herättävätkin äideissä vastarintaa, joka voi olla tiedostamatonta ja epäsuoraa tai tietoista, ideologista vastarintaa, joka pyrkii muuttamaan sosiaalista järjestystä ja hegemonisia valtarakenteita ja rakentaa vastakkaisia kulttuurisia malleja. Aineisto koostuu monivuotisesta osallistumisesta äitien maailmaan pääkaupunkiseudulla sekä kymmenen yli vuoden imettäneen äidin haastattelusta. Näiden haastattelujen avulla pyrin selvittämään tekijöitä, jotka näiden äitien kohdalla ovat mahdollistaneet imetyksen jatkumisen reilusti keskimääräistä pidempään. Aineiston pohjalta rakennan kuvan niistä kulttuurisista lapsenhoito- ja imetysmalleista, joiden varaan imetys Suomessa rakentuu. Pitkään imettäneet äidit ovat korvanneet monet vallitsevat lapsenhoito- ja imetysmallit omalla vastakkaisella mallillaan, johon sisältyy avointa ideologista vastarintaa sosiaalista järjestystä kohtaan. Kulttuuristen mallien pohjalta rakentuu kaksi äitiyden ja imetyksen mallia, jotka elävät rinnakkain suomalaisessa yhteiskunnassa. Vallitseva äitiyden rajaamisen malli johtaa usein lyhyeen imetykseen ja tämän mallin mukaan imetys kestää korkeintaan vuoden. Vastakkainen äitiyden haltuunottamisen malli taas johtaa yli vuoden jatkuvaan pitkään imetykseen. Kulttuurisista tekijöistä erityisesti vaatimus lapsen nukkumisesta omassa sängyssään, julki-imetyksen ongelmallisuus ja äidin resurssien riittämättömyys roolipaineiden keskellä haittaavat ja lyhentävät imetystä. Näiden tekijöiden taustalla vaikuttavat muun muassa kulttuuriset mallit parisuhteen ensisijaisuudesta perhettä koossapitävänä voimana, kodista äitiyden ja imetyksen alueena ja imetyksestä naisen resursseja kuluttavana asiana. Lyhyeen loppuvat imetykset johtuvat nykypäivän Suomessa yleensä vallitsevista kulttuurisista lapsenhoito- ja imetysmalleista, jotka läpäisevät koko yhteiskunnan maallikoista asiantuntijoihin ja omalta osaltaan ylläpitävät sosiaalista järjestystä ja yhteiskunnallista valtarakennetta. Tämän vuoksi pelkästään valistus ja tieto imetyksen terveellisyydestä ei auta merkittävästi kasvattamaan imetyslukuja. Pitkä imetys vaatii toteutuakseen yleensä vallitsevista malleista poikkeavien lapsenhoito- ja imetysmallien omaksumista, jotka kuitenkin aiheuttavat ristiriitoja ja konfliktejakin ympäristön kanssa.
  • Kuusniemi, Iitu Eeva-Stiina (2007)
    Pro gradu -tutkielmani aiheena on sosialisaatio romanikulttuurissa. Haastattelujen pohjalta selvitän romaniäitien näkemyksiä lasten kasvattamisesta ja sitä, mitä he ovat pyrkineet lapsilleen opettamaan. Tuon esiin romanikulttuurin keskeisiä piirteitä sekä niiden merkitystä sosialisaatioprosessissa. Erityisesti paneudun puhtaus- ja häveliäisyyssääntöihin, koska ne ovat hyvin keskeisiä romanikulttuurissa. Tarkastelen näiden sääntöjen vaikutusta ja merkitystä lasten eri ikävaiheissa. Puhtaus- ja häveliäisyyssäännöt määrittelevät perheen ja yhteisön sisäistä ikä- ja sukupuolihierarkiaa. Tutkimuksessani on myös yhteiskunnallinen näkökulma. Käsittelen romanien historiaa ja sen vaikutusta nykypäivään. Kaupungistuminen ja kiertolaiselämän päättyminen aiheuttivat suuren muutoksen romaniväestön keskuudessa. Olen kiinnostunut siitä mikä vaikutus näin radikaalilla elämäntavan muutoksella on kulttuuriin ja kasvatukseen. Tein seitsemän vapaamuotoista teemahaastattelua. Valitsin äidit haastateltavaksi siksi, että naiset ovat pääosin vastuussa lasten kasvatuksesta romaniperheissä. Yhteistä haastattelemilleni äideille on se, että heillä kaikilla on aikuistuvassa iässä oleva lapsi tai lapsia. Tein rajauksen sen vuoksi, että romanikulttuurissa on aikuisuuteen liittyviä tapoja, jotka vaikuttavat koko perheen elämään. Haastattelujen perusteella voin todeta, että äideille tärkein asia kasvatuksessa oli romanikulttuurin perinteisten tapojen jatkuvuus. Perinteisten tapojen ohella korostettiin koulutuksen merkitystä nyky-yhteiskunnassa, sillä kaupungistuminen ja kiertolaiselämän loppuminen vei tyypilliset ammatit romaneilta. Romanien koulunkäynti ja muu kouluttautuminen on suuri haaste sekä yhteiskunnallisella tasolla että romaniyhteisön sisällä. Haastatteluista nousi myös huoli romanikulttuurin heikkenemistä, mistä yhtenä osoituksena on nuorten heikko osaaminen romanikielessä. Sosialisaatioprosessi on nykyajan romaninuorilla kiinnostava, sillä vanhat romanikulttuurin perinteet ovat osittain ristiriidassa tämän ajan kehityksen kanssa. Keskeisiä teoksia työssäni ovat Thomas Luckmannin ja Peter L. Bergerin (1966) Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen, Mary Douglasin (1966) Puhtaus ja vaara sekä Airi Markkasen (2003) Luonnollisesti.