Browsing by Subject "kulttuurit"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Sihvola, Maija (2019)
    Tutkielmani pyrkimyksenä on selvittää kolmen musiikkikasvattajan kokemuksia kulttuurisesti moninaisissa yhteisöissä toimimisesta sekä heidän interkulttuurisen kompetenssinsa rakentumista. Tutkimuskysymykseni kuuluvat: Mitä haastatellut musiikkikasvattajat kertovat kokemuksistaan kulttuurisesti moninaisissa konteksteissa työskentelemisestä? Millä tavoin haastateltavien interkulttuurinen kompetenssi rakentuu heidän kertomuksissaan? Johdannossa hahmottelen lukijalle alustavan käsityksen tutkimukseni taustasta niin henkilökohtaisesta kuin musiikkikasvatuksen alan näkökulmasta. Tutkimukseni teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelen kulttuurisen moninaisuuden ilmenemistä musiikkikasvatuksen alalla sekä musiikkikasvattajan interkulttuurista kompetenssia. Käsittelen teorialuvussa myös yleisemmin interkulttuurisuuteen ja kulttuuriseen moninaisuuteen liittyviä teemoja, kysymyksiä ja tutkimusaiheita. Toteutin tutkimukseni kolmella narratiivisella haastattelulla. Valitsin haastateltavani eri puolilta musiikkikasvatuksen kenttää. Haastattelut olivat yksilöhaastatteluja ja analysoin ne narratiivisesti. Olen jakanut tutkimukseni tulososion kahteen osaan: narratiiviseen analyysiin ja narratiivien analyysiin. Haastatellut musiikkikasvattajat huomioivat ja hyödyntävät kulttuurista moninaisuutta työssään eri tavoin. Kulttuurisen moninaisuuden teemat rikastuttivat opetusta, mutta kulttuurisesti moninaiset opetusryhmät asettivat kasvattajan työlle myös uusia haasteita. Interkulttuurisen ymmärryksen käsite vastasi haastateltavien kasvuprosessia kompetenssi-käsitettä paremmin. Haastateltavien kertomuksissa ymmärrys rakentui eri kulttuurien kohtaamisessa ja muokkautui jokaisen haastateltavan ainutlaatuisena prosessina, joka jatkuu edelleen läpi elämän.
  • Pantzar, Mika; Tarkka, Minna (Kuluttajatutkimuskeskus, 2002)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Työselosteita ja esitelmiä 74
  • Unknown author (Helsingin yliopisto, 2009)
    Verkkari 2009 (2)
  • Vesala, Hanne (2007)
    Tämä tutkimus tarkastelee paikallisen ja ylipaikallisen yhteisöllisyyden suhdetta transnationaalissa eli poikkikansallisessa kansalaisjärjestössä Service Civil Internationalissa (SCI). Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, tuottaako tämän järjestön toiminta globaalia yhteisöllisyyttä ja miten se rakentuu. Tarkasteluperspektiiviksi on valittu SCI:n suomalainen alajärjestö Kansainvälinen Vapaaehtoistyö ry (KVT). Tutkimus kommentoi globaalista demokratiasta ja globaalista kansalaisyhteiskunnasta käytävää keskustelua, jonka merkittäviä vastapooleja ovat olleet demokraattisen järjestelmän globalisoimista hahmotelleet teoreetikot sekä yhteisöllisyyden paikallisuutta korostaneet kommunitaristit. Jälkimmäiset suhtautuvat skeptisesti globaalin demokratian mahdollisuuksiin synnyttää poliittista lojaliteettia ruohonjuuritasolla. SCI ja KVT ovat rauhanjärjestöjä, joiden keskeisin toimintamuoto on työleirien järjestäminen. Työleireillä eri kulttuurien edustajat tekevät vapaaehtoistyötä yhdessä, ja heidän välisensä kulttuurivaihdon kautta järjestöt pyrkivät edistämään kulttuurien välistä ymmärrystä, suvaitsevaisuutta ja yksilöiden sisäistä kasvua. Aineiston analyysin teoreettisia viitepisteitä ovat sosiologiset ja antropologiset keskustelut yhteisöllisyyden rakentumisesta globaalina ja postmodernina aikana. Tutkimukselle keskeisiä teoreetikkoja ovat Alain Touraine, Iris Marion Young, Ira Bashkow ja Zygmunt Bauman. Tapaustutkimuksen aineisto koostuu tekstimateriaalista, johon lukeutuvat KVT:n jäsenlehti, palautelomakkeet KVT:n työleireiltä, KVT:n historiikki sekä KVT:n ja SCI:n internet-sivut. Aineistoon kuuluu lisäksi osallistuvan havainnoinnin kautta KVT:n isännöimissä tilaisuuksissa hankittu etnografinen materiaali. Tutkimuksen metodi perustuu Robert E. Staken tapaustutkimuksen metodologiaan ja Grounded Theoryn koodausmenetelmään. Paikallisuus ja ylipaikallisuus KVT:n ja SCI:n toiminnassa voidaan jäsentää kolmen tason kautta, jotka ovat järjestö yhteisönä, kulttuuriset yhteisöt ja yksilö. Järjestön toimijoita yhdistää keskinäinen identifikaatio, jossa on globaalin kulttuurin piirteitä. Idea yhteisöstä perustuu uskolle jäsenten yhtenevistä työleirikokemuksista, ja työleirien paikallisen pienyhteisön malli antaa arvot ylipaikallisen verkoston toiminnalle. Ylipaikallisuus rakentuu tällä tasolla paikallisuuden kautta. Kulttuurivaihdon myötä järjestö tuottaa systemaattisesti puheessaan kulttuurisia yhteisöjä, ja järjestön kohtaamisissa kulttuuristen ryhmien väliset erot korostuvat. KVT ja SCI samalla tuottavat niitä rajoja, joita niiden on tarkoitus ylittää. Toisaalta järjestön toiminnan kohde on yksilö, joka vapaaehtoistyössä "kokemuksellisen oppimisen" kautta muodostaa itse näkemyksensä omasta ja Toisen identiteetistä. Kulttuurinen identiteetti ei enää näytä yksinomaan kohtalonomaiselta, vaan ulottuu yksilön valinnan vapauden alueelle. Järjestön toiminta palvelee subjektin tarpeita antaen tälle välineitä itsen kehittämiseen kulttuurisen kompetenssin hankkimisen kautta. Siten järjestö vahvistaa vapaaehtoistoimijoidensa individualisaatiota. KVT:n ja SCI:n toiminta perustuu lähtökohdiltaan kommunitaristiseen ajatteluun, joka korostaa yhteisön merkitystä moraalisen yksilön synnyssä. KVT ja SCI tuottavat kykyä ylittää kulttuurierot, mutta eivät välttämättä eroista vapaata ajatusmaailmaa.
  • Tienari, Janne; Vaara, Eero (Hanken School of Economics, 2012)
    Käsittelemme tässä artikkelissa suomalaisten ja ruotsalaisten kulttuurisia kohtaamisia yritysjärjestelyissä eli fuusioissa ja yritysostoissa. Perusajatuksemme on, että näitä kohtaamisia tulee yrittää johtaa, jotta voidaan vähentää pettymyksiä ja epäonnistumisia, joita yritysjärjestelyt usein aiheuttavat. Keskeistä on tiedostaa, että kulttuurit ovat olemassa vasta kun ne ”eletään todeksi” ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Kulttuurien johtaminen edellyttää tavoitteellista ja järjestelmällistä huomiota eri näkemysten ja toimintamallien yhteensovittamiseen eli sosio-kulttuuriseen integrointiin. Näin voidaan yrittää hallita väärinkäsityksiä ja ongelmia, jotka aiheutuvat yhtäältä ennakkokäsityksistä ja stereotypioista sekä toisaalta ”oikeista” (havaittavista) eroista suomalaisten ja ruotsalaisten tavoissa toimia. Integrointityön haasteet piilevät arkipäivän käytännöissä, joissa suomalaiset ja ruotsalaiset voivat antaa asioille erilaisia merkityksiä. Erot elävät pidempään kuin yritysjohtajat uskovat.