Browsing by Subject "kuluttaja"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 35
  • Astikainen, Heidi (Helsingfors universitet, 2015)
    Consumers are told to eat seasonally to reduce the environmental impacts of food. Finnish food culture has a long tradition of eating seasonally. Although, it seems that consumers perceptions of the seasons of food products have disappeared due to the wide variation of groceries and changes in lifestyle. The aim of this study is to find out the perceptions of seasonal food of one consumer group, university students. The more detailed aims are to find out university students' perceptions of seasonal food, how do students see seasonal eating as a part of environmentally friendly choices and do students consider seasons of the food products when choosing food. The data for the study were collected from students studying at University of Helsinki with a web-based questionnaire in December 2014. There were all together 401 respondents, and they came from all faculties. 339 of the respondents were women and 62 of them were men. The age varied from 19 years old to 59 years old and the average age was 27. Both quantitative and qualitative data were gathered with the questionnaire. The quantitative data were analyzed statistically using cross tabulation and Khii square test, independent groups t-test, one way analysis of variance and Tukey's test, and Spearman's correlation. The qualitative data from open questions were categorized and the frequencies of categories were counted. Students were familiar with the term seasonal food. The most frequently named seasonal foods were vegetables, berries and fruits. Meanings related to food availability, production and cultural traditions were most common for the seasonal food concept. Most of the respondents were considering seasons of the food products when choosing food. Students seemed to recognize the role of eating seasonally in reducing the environmental impacts associated with food. Cheaper price, better taste and quality and the variety they brought to the diet were most mentioned reasons to eat seasonally. Students who did not eat seasonally mentioned the lack of information as the biggest reasons not to do so. There should be a clear definition of seasonal food in order to guide consumers to eat seasonally. Consumers' perceptions could be useful when building these definitions. More information about seasonal foods should be available and seasonality should be more clearly seen in supermarkets. Even though eating seasonally would not have huge impact on reducing the environmental impacts of food production and consumption, it could be the first and quite easy step towards more sustainable eating. It could also provide a way to get people to pay more attention towards food they are eating.
  • Niemi, Hanna (Helsingin yliopisto, 2015)
    Research objectives. The purpose of this study is to examine consumers' purchase behavior and food choices in the grocery-shopping context. The study examines the basis on which consumers choose food items as well as how impulse shopping is done. In addition, the study will explore how consumer orientation is reflected in consumers' speech, and actual purchase decisions they make. The theoretical approach of the study is based on food consumption and food choice framework. Food choice is analyzed with a reference to Järvelä's, Mäkelä's and Piiroinen's (2006) food choice strategies and everyday practices -study. The key research questions are: 1. On what grounds people make their purchase decisions in the grocery shopping context? 2. What kind of grocery purchases are made impulsively? 3. What kind of consumption models emerge from the purchase behavior and consumer speech? Methods. The data collection methods were as shop-alongs and semi-structured interviews. Shop-along method from the ethnographic research tradition was complemented with the thinking aloud -method. The study sample consisted of 18 adults aged from 24 to 59 years. All respondents lived in two-adult households. 11 of the respondents were women and 7 men. The data was analyzed by using content analysis method. Results and discussion. The main selection criteria for groceries were price, healthiness, taste and the origin of food. Also other things, such as the purpose of use, size and formula, affected food selection. Impulse buying was done to some extent. Impulse buying was influenced by the use of the shopping list and purchase style. Use of a shopping list reduced impulse buying. Impulse purchases included fruits and vegetables, meat and chicken, breads, cheeses, drinks and sweets. Consumer speech emphasized the price and meaning of the whole balanced and diverse diet over of individual product choices. There was also a contradiction in consumer speech: whilst people would have preferred ethical and sustainable products they had to buy cheaper products for economical reasons.
  • Masalin, Karoliina (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tiivistelmä/Referat/Abstract Tutkimuksessa tarkastellaan kuluttajan erilaisia rooleja, kuluttaja-aktivismia ja kuluttajaheimoja. Tutkimuskohteena on Facebookissa toimiva ryhmä Sipsikaljavegaanit. Ryhmän Facebook-sivun sisältö keskittyy ruokaan ja vielä tarkennettuna vegaaniseen mättöruokaan. Tutkimuksessa tarkastellaan Sipsikaljavegaanien kuluttajapiirteitä ja toimintatapoja. Lisäksi selvitetään, edustaako Sipsikaljavegaanit kuluttaja-aktivismia vai kuluttajaheimoa. Tutkimus edustaa laadullista tutkimusta ja tutkimusmenetelmänä käytettiin netnografsta tutkimusta. Sen avulla tutkitaan tutkimuskohdetta sen luonnollisessa toimintaympäristössä. Tavoitteena on luoda ymmärrys tutkimuskohteesta havaintojen ja huomioiden kautta. Sipsikaljavegaanien piirteitä ja toimintatapoja havainnoitiin yhden kuukauden ajan ryhmän Facebook-sivustolla. Aineistoa tarkasteltaessa huomio kiinnitettiin muun muassa sivun julkaisuiden teksteihin, kuviin, kommentointikulttuuriin ja sivulle luotuihin sääntöihin. Sipsikaljavegaanit näyttäytyy kuluttajapiirteiltään monipuolisena ja monimuotoisena. Ryhmästä välittyvät muun muassa kuluttamisen nautinto, riemu uusista ja edullisista löydöistä sekä kapinallisuus. Uhriutumista ja petetyksi tulemista ei Sipsikaljavegaanien Facebook-sivun sisältö viesti. Sipsikaljavegaanit näyttäytyy aktivoijien kuluttajaheimona. Sipsikaljavegaanit ovat omaan ideologiaansa sitoutuneita mutta eivät moralisoi tai yritä muuttaa heimoon kuulumattomien ruokavaliota omansa kaltaiseksi. Toimintatapana Sipsikaljavegaanit hyödyntävät muun muassa positiivisen valinnan strategiaa.
  • Hämäläinen, Emmi (Helsingin yliopisto, 2020)
    Monet akateemiset tutkimukset osoittavat, että elintarvikkeen pakkauksella on merkitystä kuluttajan ostokäyttäytymiseen ja mielikuvaan tuotteesta. Tämä tutkielma tarkastelee millaisia mielikuvia, ja minkälainen rooli elintarvikepakkauksella, ja pakkauksen elementeillä on aidossa valintatilanteessa 55-75-vuotiaille suomalaisille kuluttajille. Tutkimus toteutettiin havainnoiden ja haastatellen tutkittavia heidän päivittäisten kauppaostostensa lomassa. Pakkauksella on merkitystä kuluttajalle aidossa valintatilanteessa. Pakkauksen elementtien vaikutus on tilannekohtaista, ja suodattuu kuluttajan yksilöllisten hetkellisten tarpeiden kautta. Pakkausta tarkastellaan pakkauksen ominaisuuksien ja pakkauksen tuotteesta tarjoaman tiedon kautta. Pakkauksen ominaisuuksista merkityksellisimmät ovat koko, käytettävyys, materiaali ja tunnistettavuus. Erityisesti tuoretuotteiden kohdalla tuotteiden pakkaamattomuudella oli iso rooli pakkauselementtinä. Kun pakkausta tarkastellaan etsien tietoa tuotteesta, ovat merkityksellisimmät elementit kuluttajille pakkausmerkinnät ja tuotteen alkuperä. Kuluttajat tarkastelevat pakkausta ajatellen valintahetkellä myös tuotteen elinkaarta. Näissä tilanteissa korostuivat vastuullisuus ja pakkauksen käytettävyys.
  • Mononen, Riikka (Helsingfors universitet, 2012)
    The literature review deals with sensory properties of apples, factors affecting consumer perception and apple acceptability and methods that can be used to study these phenomena. Apple cultivation and consumption in Finland and demands set by legislation were also examined. The aim of the experimental work was firstly to produce sensory profiles for eight domestic winter apple varieties (Amorosa, Aroma, Eva-Lotta, Konsta, Lobo, Red Atlas, Valtti and Åkerö Hassel), secondly to study consumers’ apple perception using a home-use-test and finally to use preference mapping to combine data from descriptive analysis and consumer test. Apples were evaluated at two different time points in order to study how ripening affects sensory properties and consumer perception. The panel in descriptive analysis consisted of 11 trained assessors. Participants of the consumer test (n=80) were mainly students and staff of the University of Helsinki. Eva-Lotta, Amorosa and Aroma had the sweetest flavour. Valtti and Red Atlas had the most acidic and astringent flavour with the highest flavour intensity. Lobo, Red Atlas and Konsta had the mealiest texture and ripening caused severe deterioration in texture for these three varieties. Aroma and Valtti had the crispiest texture while Lobo had the lowest texture crispiness. Eva-Lotta and Valtti were the juiciest varieties and had the highest scores in fruity aroma. Statistically significant differences between varieties were found in all other attributes except soggy texture and grassy aroma. Eva-Lotta was the most preferred variety. Eva-Lotta, Amorosa and Aroma had the most pleasant taste while Red Atlas and Åkerö Hassel had the least preferred taste. Strong correlation between overall liking and taste pleasantness was observed. Willingness-to-buy was mostly explained by overall liking. No explicit consumer groups were identified using cluster analysis which was probably due to homogeneity of the participants. Most of the participants preferred sweet and fruity apples although some exceptions were observed.
  • Huiku, Laura (Helsingin yliopisto, 2020)
    Goals. The goal of this Master’s Thesis is to examine how young adults describe their economic capability and their own consumption. In addition, it is explored how and where young adults feel they have learned financial capability. The research is topical because studies have shown that the perception of one's own financial capability is related to financial behavior and well-being. However, it is not entirely clear where and how financial skills, knowledge and attitudes are adopted. Previous research has shown that childhood home, school, peers, and the media are key environments where consumer attitudes and skills are learned. The role of the childhood home is emphasized in the studies of socialization. The school's financial education has been found to teach financial knowledge, but conflicting research results have been obtained on its impact on economic behavior. Peer and media influence consumption, especially in adolescence. The consumer today operates in an increasingly complex market. It is therefore important to find out how consumers themselves perceive financial capability. Methods. This Master’s Thesis was conducted as a qualitative research. The target group of the study was young adults between age 18 and 29. Research data was collected by using a semi-structured interview. Ten interviews were conducted in December 2019 and in January 2020. People participating in this study were between age 21 and 26. Data from the interviews was analyzed by using thematic analysis and qualitative content analysis. ATLAS.ti computer program was used as a help in thematic analysis. Results and conclusion. The study found that young adults feel they are frugal, but not stingy consumers. This can be interpreted as reflecting society's values of consumption. Young adults' descriptions of their own consumption were close to those of an ideal consumer. This may indicate that young adults consider their own financial skills to be good. The childhood home was seen a key environment for learning financial skills. School’s financial education was seen encouraging a frugal attitude towards consumption, but school was not perceived as a significant factor in learning financial capability. On the other hand, young adults believe in the school's po-tential to influence the development of financial capability.
  • Ruokolainen, Anu (Helsingin yliopisto, 2020)
    Kanta-asiakasohjelmien kautta kerätyn ostodatan avaaminen asiakkaille tarjoaa päivittäistavarakaupoille uusia mahdollisuuksia hyödyntää keräämänsä ostodataa ja koostaa sitä kuluttajalle helposti ymmärrettävään muotoon. K- ja S-ryhmä tarjoavatkin asiakkailleen mahdollisuuden tarkastella omien ruokaostostensa hiilijalanjälkeä kerätyn ostodatan pohjalta. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, kokeeko kuluttaja omaan ostodataansa perustuvan hiilijalanjälkiarvion näkyväksi tuovalla palvelulla olevan vaikutusta aiottuun ostokäyttäytymiseen. Lisäksi pyritään selvittämään, kokevatko kuluttajat ristiriitaa omien arvojensa ja todellisen ostokäyttäytymisensä välillä sekä millaista tietoa oman ruuankulutuksen ympäristövaikutuksista haluttaisiin saada ja kuinka palvelusta saatu tieto vastaa tähän tiedontarpeeseen. Teoreettinen viitekehys muodostui arvojen ja käytöksen välisen kuilun sekä kuluttajan tietämyksen teorioiden pohjalta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto koostui kymmenestä yksilöhaastattelusta, jotka olivat muodoltaan puolistrukturoituja haastatteluja. Aineiston analyysi perustui teorialähtöiseen sisällönanalyysiin, ja analyysitapana käytettiin teemoittelua. Tutkimuksen perusteella havaittiin, että omaan ostodataan perustuvan hiilijalanjälkiarvion näkyväksi tuovalla palvelulla ei ole vaikutusta aiottuun ostokäyttäytymiseen, mutta tieto voi saada pohtimaan omaa ruuankulutusta uudella tavalla. Oman ruuankulutuksen koettiin olevan pääpiirteittäin yhtenäistä omien arvojen kanssa, mutta palvelusta saatu tieto paljasti yllättäviä asioita omista ruuankulutustottumuksista: erityisesti esiin voi nostaa maitotuotteiden muodostaman hiilijalanjäljen suuruuden. Tietoa omien ruokaostosten ilmastovaikutuksista haluttiin saada ostoksentekohetkellä kaupassa, helposti ja konkreettisesti, mieluiten tuotetasolla tai kahden tuotteen ilmastovaikutusten eroista. Palvelun koettiin antavan hyvän kokonaiskuvan omasta ruuankulutuksesta, vaikka yhtenäisyyttä palvelun hyödyllisyydestä ei ollut havaittavissa. Tämän tutkimuksen perusteella kuluttaja saisi suurimman hyödyn palvelusta, mikäli palveluun lisättäisiin tuotekohtaiset hiilijalanjäljet, jotka ovat vertailtavissa ostoksentekohetkellä.
  • Puumalainen, Sanna (Helsingin yliopisto, 2016)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten kuluttajia voidaan osallistaa ravintola-alan tuotekehitysprosessiin uusien innovaatioiden syntymiseksi. Tämän tutkimuksen case-yrityksenä toimii Food Lab -ravintola, joka osallistaa suomalaisia kuluttajia uudella tavalla tuotekehitystoimintaansa. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastattelujen avulla haluttiin saada selville millaisilla menetelmillä kuluttajia voidaan osallistaa ravintolan tuotekehitykseen ja millaisen roolin kuluttajat saavat tuotekehitysprosessin eri vaiheissa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin millaisia hyötyjä ja haasteita kuluttajien osallistamisessa tuotekehitykseen ilmenee. Tutkimukseen haastateltiin kahtatoista ravintola-alan tuotekehityksen asiantuntijaa. Neljä haastateltavista olivat perinteisen ravintola-alan tuotekehityksen asiantuntijoita ja kahdeksalla oli myös kokemusta kuluttajia osallistavasta tuotekehityksestä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui tuotekehitysteorian ja innovaation syntymisen pohjalle, jota syvennettiin kuluttajien osallistumisella tuotekehitykseen. Erityisesti tarkasteltiin osallistamisen menetelmiä ja kuluttajan roolia tuotekehitysprosessissa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kuluttajien osallistaminen ravintola-alan tuotekehitykseen vaatii joustavan ja muuntautumiskykyisen tuotekehityprosessin luomista. Erilaisia osallistamisen menetelmiä hyödyntämällä kuluttajille voidaan tarjota useita eri rooleja tuotekehitysprosessin aikana. Kuluttajien osallistaminen tuotekehitykseen voi tarjota yritykselle uudenlaista näkökulmaa ja kehittää mielikuvituksellisempia ja rohkeampia tuotteita kuin oman tuotekhitystiimin kesken olisi kehitetty. Erityisesti kuluttajia osallistavasta tuotekehityksestä on hyötyä silloin, kun halutaan tietoa erikoisruokavalioista. Osallistettavat kuluttajat ovat erikoisruokavalionsa asiantuntijoita ja pystyvät tarjoamaan yrityksen käyttöön tietonsa, joita yritykseltä ei löydy. Osallistava tuotekehitys toteutettuna living lab -menetelmällä tarjoaa myös pop-up-ravintolamaisen testipaikan kokeilla erilaisten konseptien ja tuotteiden kysyntää. Konseptia ja tuotteita ei tarvitse tarjota kuluttajille viimeisteltyinä, vaan niissä saa olla muokkausvaraa.
  • Salminen, Anni (Helsingin yliopisto, 2021)
    Recipes are an essential part of today’s cooking culture, both in consumers’ daily lives and in the teaching of home economics. Previous research focusing on recipes has hardly considered consumers’ views on what features are part of a successful and user-friendly recipe. In order to create recipes that meet the needs of consumers, it is necessary to find out what kind of recipes satisfy consumers. The study aimed to identify the features that consumers value in a good recipe. The research was carried out using qualitative methods. The data consists of eleven individual interviews with consumers. The interviews were conducted remotely. Expressions associated with the features of a good recipe were analyzed and classified using data-driven content analysis. The analysis was used to create two main categories: the selection and usage of the recipe. Both categories reflect the features consumers value in a good recipe. The research results provide an indication of what kind of features consumers value in a recipe. According to the study, there is no absolute “good recipe” that would appeal to all consumers. A good recipe makes it easier for consumers to cook and bake. It does not only contain features that are important for the use of the recipe, but it also fits the specific criteria that consumers use when choosing recipes. The recipe is chosen if it inspires customers, gives them new ideas, seems reliable, and quickly triggers a pleasant reaction. Using a recipe is considered worthwhile if following the recipe is easy and effortless so that the customer can achieve a successful outcome with the recipe. The result should match consumers' image of the recipe, which is created through written and visual communication. The research results can help in the design and implementation of recipes for home economics teachers and other professionals. Further research could be carried out to identify the sources consumers use to find new recipes and how the exceptional circumstances caused by the COVID-19 pandemic are visible in the use of recipes.
  • Kettunen, Lotta (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkielmassa tarkastellaan kuluttajien näkemyksiä verkon välityksellä tapahtuvista palvelukohtaamisista. Analyysin kohteena ovat kuluttajien vuorovaikutuskokemukset asiakaspalvelijan kanssa chat-palvelutilanteessa. Palveluiden kulutusta verkossa analysoidaan kulttuurin sidottuina ja kulttuurisesti tuotettuina ilmiöinä. Teoreettinen viitekehys pohjautuu palveluiden tutkimukselle. Palvelukohtaaminen nähdään tutkimuksessa Goffmanin (1971) mukaisesti roolisuorituksena. Tutkimusaineisto koostuu Facebookin välityksellä kerätyistä kommenteista sekä 10 haastattelusta. Lisäksi tutkija on tehnyt omaa verkkoetnografista havainnointia käyttämällä chat-asiakaspalvelua erilaisilla verkkosivustoilla. Aineiston analysoinnissa menetelmänä käytetään teemoittelua. Työssä kysytään, minkälaisia kokemuksia kuluttajilla on vuorovaikutuksesta chat-asiakaspalveluissa, minkälaisia rooliodotuksia kuluttajilla on chat-asiakaspalvelijaa kohtaan sekä miten kasvokkain käydyn asiakaspalvelun elementtejä on luotu palvelutilanteessa chatin välityksellä. Tutkimuksen mukaan kuluttajat mieltävät saman yrityksen kivijalkamyymälän ja verkkokaupan yhtenäisiksi. Verkkokaupan asiakaspalvelijalta odotetaan siis osaamista ja tietämystä myös kivijalkamyymälän tuotteisiin liittyen. Chat-asiakaspalvelijalta odotettiin rennon asiallista kielenkäyttöä, tilanteen haltuunottoa sekä kykyä ottaa selvää asiakkaan ongelmasta ja selvittää se ilman ”pompottelua” kanavasta toiseen. Chatissa kuluttajan on saatava vastaus kysymykseensä nopeasti. Samalla kuluttajille merkityksellistä on myös henkilökohtainen huomioiminen. Kasvokkain käytyyn palvelukohtaamiseen verrattuna palvelu chatin välityksellä ei ollut niin henkilökohtaista vaan keskittyi enemmänkin ongelman ratkaisuun. Chat-palvelut mahdollistavat paitsi asiakaspalvelijan, myös kuluttajan toimimisen muissa vuorovaikutustilanteissa samanaikaisesti. Vuorovaikutteinen ja henkilökohtainen asiakaspalvelukokemus kuluttajille syntyy, kun asiakaspalvelija ratkaisee asiakkaan ongelmat ja vastaa hänen kysymyksiin. Chat-palvelussa näkyvä asiakaspalvelijan kuva toimii ikään kuin virtuaalisena uniformuna välittäen kuvaa asiantuntevasta ja osaavasta asiakaspalvelijasta.
  • Kero, Emma-Riikka (Helsingin yliopisto, 2019)
    Pro gradu -tutkielmassa keskityttiin kartoittamaan spirulinasta ja sen kuluttamisesta syntyviä käsityksiä. Asiaa lähestyttiin uuselintarvikkeiden ja muiden uusien elintarvikkeiden valintaan vaikuttavien tekijöiden avulla. Tutkielman tavoitteena oli etsiä spirulinan kuluttamisesta koetut riskit ja hyödyt, jotka vaikuttavat edelleen spirulinan kuluttamishalukkuuteen. Tutkielmassa tarkasteltiin spirulinaa myös esimerkkituotteen, proteiinipitoisen spirulina-kauravälipalan avulla. Täten saatiin myös käsitys halusta nauttia spirulinaa osana elintarviketuotetta. Tutkielman empiria perustui yksilöhaastatteluihin. Aineisto koostui 11:tä haastateltavasta. Aineistonanalyysi nojautui teoriasidonnaiseen sisällönanalyysiin, ja analyysitapana on käytetty teemoittelua. Spirulina herätti haastateltavissa osittain hämmennystä. Siihen saattoi vaikuttaa spirulinan verrattain uusi rooli osana ruokavaliota. Elintarvikeneofobian (FNS) tai innovatiivisuuden asteella (DSI) ei kuitenkaan näyttänyt olevan merkittävää roolia käsitysten muodostumisessa spirulinaa kohtaan. Koettuja riskejä spirulinan kuluttamisesta olivat sen aistinvaraiset ominaisuudet sisältäen maun, hajun ja värin. Toisaalta spirulina aiheutti myös epäilyksiä johtuen etenkin siitä, ettei spirulinasta ole saatavissa tieteellistä näyttöä laajassa mittakaavassa. Spirulina yhdistettiin myös luontaistuotteeksi, joita kohtaan oli vähäistä luottamusta. Koetuiksi hyödyiksi muodostuivat spirulinan uutuusarvo ja terveellisyys. Uutuusarvo sisälsi ajatukset trendikkyydestä ja identiteetin muodostamisesta sekä uteliaisuuden. Terveellisyys muodostui spirulinan ravitsemuksellisista ja terveydellisistä ominaisuuksista. Loppujen lopuksi terveellisyydellä nähtiin olevan kriittinen rooli kokonaiskuvan muodostumisessa. Spirulinan terveellisyys nähtiin merkityksellisenä, mikäli se sivuutti spirulinasta koetut riskit. Tässä tapauksessa kokonaiskäsitys spirulinasta ja sen kuluttamisesta oli myönteinen. Jos koettu terveellisyys ei kuitenkaan sivuuttanut koettuja riskejä, ei terveellisyyttä pidetty merkittävänä tekijänä. Näin ollen lisäarvotekijä uupui, ja suhtautuminen spirulinaa kohtaan oli kielteinen. Suhtautuminen spirulinaan vaikutti suhtautumiseen proteiinipitoisesta kauravälipalasta. Osa spirulinaan myönteisesti suhtautuvista pitivät kauravälipalan ideasta: se vastaisi nopean ja terveellisen välipalan tarpeeseen. Kuitenkaan kaikki spirulinaan myönteisesti suhtautuneet eivät olleet innostuneita spirulina- kauravälipalasta, ja he kuluttaisivat spirulinaa mieluummin lisäämällä spirulinajauhetta itse jonkin elintarvikkeen sekaan. Eroon saattoikin vaikuttaa se, kuinka kauravälipaloihin suhtauduttiin yleisesti. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat näkivätkin asian niin, että spirulinan terveellisyys tuntui katoavan kauravälipalaan lisättynä. Kielteisesti spirulinaan suhtautuvat eivät nähneet myöskään spirulina-kauravälipalassa lisäarvoa, jonka takia he eivät olisi ensisijaisesti kuluttamassa tuotetta. Tällä hetkellä spirulinan ravitsemuksellisia ja terveydellisiä ominaisuuksia arvostettiin enemmän kuin spirulinaa itsessään. Spirulinaa sisältävien elintarvikkeiden markkinoinnissa tulisikin keskittyä spirulinan aikaansaamiin ravitsemuksellisiin ja terveydellisiin ominaisuuksiin sen sijaan että spirulina itsessään olisi markkinointiviestinnän keskiössä.
  • Husa, Tomi (Helsingin yliopisto, 2014)
    This thesis investigates different kinds of ways that consumer grade 3D printers are used. Additionally, I investigate what reasons of use and motives are in effect while using 3D printers. The users of 3D printers are a poorly known consumer group and scientific studies on the subject are scarce. The data for this study was gathered by an electronic questionnaire, which was distributed via Facebook groups and places offering the possibility of 3D printing, among other places. The questionnaire was responded by 84 persons with experience in 3D printing. The analysis of this data was performed mainly with quantitative methods, but also open-ended questions were used in the understanding of this poorly known phenomenon. In general, the users of 3D printers are men and have experience in the technology industry. In addition, they are highly educated. Most respondents have used 3D printers for less than a year, which relates to the recent nature of this study’s topic. 3D printers are used quite diversely. The most common objects printed are models and prototypes, utility articles and spare parts. The printed objects are mostly designed personally, but some users use ready-made design files because of lacking skills. Most respondents use 3D printers situated in shared spaces like libraries and workplaces. It seems that the users of the 3D printers are becoming more diverse. New users are a more heterogeneous group which utilizes 3D printing more commonly in leisure oriented environments and applications. The respondents highlight many different reasons and motives for using 3D printers. Using 3D printers is entertaining and many utilize them for DIY hobbies. The respondents feel that 3D printing is an intriguing technology and they are interested in its new application possibilities. Many believe that 3D printing will change the world of the future and they view themselves as forerunners while using 3D printers. Additionally, self-sufficiency and the changing role of the consumer are issues that interest in 3D printing. The most important aspect in the instrumental use of 3D printers is the individuality of the printed objects. The printing of objects is rarely a substitute to buying them. As in the case of the users of 3D printers, it seems as if the reasons of use are in transition. Newer users more commonly stress the playfulness of 3D printers and the deterministic faith of progression associated in 3D printing. Additionally, they feel more positively about the future of consumer oriented 3D printing. On the contrary, more experienced users stress the fascination of 3D printing technology and the instrumental value of 3D printers.
  • Iivanainen, Josefiina (Helsingin yliopisto, 2021)
    The study examines consumers’ views about cosmetic packaging. Previously, this topic has been studied as the acquisition of packaging at the store in which the focus has been on the color, materiality, and ecology. Natural and organic cosmetics have recently gained scholarly interest, yet, the packaging itself has not. This study is interested in what the visuals, colors, materials and recycling aspects of cosmetic packaging mean to consumers. The phenomenon is examined as the use of packaging and from the perspective of everyday aesthetics at home. The data was collected as pair interviews (n=12) using semi-structured theme interview and stimulus material (biodegradable cosmetic packaging). The interviewees were 26–67 years old. The data was analyzed by using qualitative content analysis. This study contributes to the discussion about aesthetic meanings of cosmetic packaging by focusing on the ecological aspects and the challenges related to recycling. Earlier studies have mainly studied food packages. In this study, cosmetic packaging was seen as a part of everyday aesthetics and the items were seen as visually pleasing and a part of interior decoration. Consumers associated the visual aspects and colors with their identity and self-expression. On the one hand, the packaging conveys about everyday and affordable cosmetics, and on the other hand, about luxurious and high-quality cosmetics. Through the packaging material and colors, consumers conclude how ecological of the product and packaging. Consumers combine the material of cosmetic packaging and the amount of material with the environmental friendliness and recyclability of the packaging. Consumers identify the prevalence of plastic use, the overpacking of cosmetics and the empty space of packaging as ecological challenges for cosmetic packaging. With regard to packaging material, more choice was seen in food, and the purchase of food was also perceived to be more important from an ecological point of view than the purchase of cosmetics. Recycling is challenged by unclear materials for consumers, multi-material packaging, different coatings and the fact that packaging cannot be easily emptied. Consumers therefore wish clearer recycling instructions for packaging. The recycling of packaging inks proved to be an unknown topic. However, in the case of color recycling, the materiality of the colorant, its separation from the packaging material, and the toxicity and harmfulness of the colors to nature were considered.
  • Mäkelä, Kaisa (Helsingin yliopisto, 2020)
    Kuluttajat ovat enenevässä määrin kiinnostuneita saamaan tietoa ruoan alkuperästä, terveellisyydestä ja ympäristövaikutuksista. Kuluttajien lisääntynyt kiinnostus tehdä vastuullisia valintoja, ja toisaalta pyrkimys asiakkaiden onnistuneen ravintolakokemuksen takaamiseen, ovat saaneet ravintola-alan toimijat miettimään, miten vastuullisuusinformaatiota pitäisi esittää, jotta se tuottaisi asiakkaille lisäarvoa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kuluttajien näkemyksiä tiedon esittämisestä ravintolassa vastuullisuuden näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli saada lisätietoa siitä, millaista ja millä tavoin esitettyä tietoa ravintolaruoasta kuluttajat haluaisivat. Aineisto kerättiin helmi-maaliskuussa 2020 pääkaupunkiseudulla kahdessa ketjuomisteisessa ravintolassa aidon ravintolatilanteen yhteydessä. Tutkimukseen osallistui 47 kuluttajaa. Tutkimus toteutettiin pääasiassa kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka aineistonkeruumenetelmänä toimi teemahaastattelu. Tutkimusta tuki kyselylomakkeen avulla toteutettu kvantitatiivinen osuus. Kotimaisuus nousi tutkimuksessa osallistujia kiinnostavaksi ja merkitykselliseksi tiedoksi. Se yhdistettiin monin tavoin vastuullisuuden toteutumiseen. Raaka-aineiden alkuperämaa kiinnosti suurta osaa tutkimukseen osallistujista. Varsinkin lihan ja kalojen alkuperämaa haluttiin ravintolassa paremmin esille. Ravintolassa syömistä luonnehdittiin poikkeukselliseksi tilanteeksi, eivätkä haastateltavat toivoneet vastuullisuuteen liittyvää tietoa ravintolaympäristössä samalla tavoin kuin esimerkiksi vähittäiskaupassa. Haastateltavat toivat esille, että ruokalistassa ei voi olla paljon tietoa, koska se rasittaa valintatilannetta. Tiedon ei myöskään haluttu tuovan suoraa neuvontaa valintoihin. Tutkittavien puheista välittyi kiinnostus vastuullisuuteen, mutta tiedonhalu vastuullisuudesta ei ravintolaympäristössä ollut tähän tutkimukseen osallistuneilla kovin suurta. Vastuullisuusviestinnän vaikutus ravintolan valintaan olisi keskeinen tutkimusaihe tulevaisuudessa.
  • Välimäki, Mervi (Helsingin yliopisto, 2021)
    Viherpesulla tarkoitetaan kuluttajia harhaanjohtavaa markkinointia ja viestintää tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutuksista. Viherpesua on tutkittu aiemmin pääasiassa yritysnäkökulmasta ja suurin osa tästä tutkimuksesta on tehty ulkomailla. Nämä tutkimukset ovat osoittaneet viherpesulla olevan negatiivisia vaikutuksia muun muassa ostoaikomukseen ja ostopäätöksen muodostumiseen. Viherpesu on lisääntynyt samassa suhteessa kuin ympäristöystävällisiä tuotteita ja palveluja tarjoavat markkinat ovat kasvaneet. Viherpesusta on myös tullut hienovaraisempaa, mikä on tehnyt sen havaitsemisen hankalammaksi kuluttajille. Tässä tutkielmassa selvitettiin suomalaisten kuluttajien näkemyksiä viherpesusta ja sen vaikutuksista ostopäätöksiin. Tarkoituksena oli tutkia, kuinka hyvin viherpesu on kuluttajille tuttu ilmiö sekä onko sitä kohdattu sekä millaisissa tilanteissa. Tavoitteena oli tämän lisäksi tutkia, miten kuluttajat suhtautuvat viherpesuun ja miten se vaikuttaa ostopäätösten muodostumiseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin maaliskuussa 2021 internet-kyselylomakkeella, joka sisälsi pääasiassa avoimia kysymyksiä. Vastaajia saatiin 46 ja he olivat iältään 23-74-vuotiaita miehiä ja naisia. Eniten vastauksia saatiin pääkaupunkiseudulta, mutta vastauksia saatiin myös muualta Suomesta. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysiä. Enemmistölle vastaajista viherpesu oli entuudestaan tuttua ja useat olivat myös epäilleet tai kohdanneet sitä. Suhtautuminen viherpesuun oli pääasiassa negatiivista ja sitä kohdanneet kertoivat boikotoivansa yrityksiä, jotka käyttävät viherpesua hyödykseen. Suurin osa vastaajista ilmaisi ympäristöarvojen olevan tärkeitä kriteereitä ostopäätöksiä muodostaessa, mutta nämä eivät välttämättä aina toteutuneet lopullisissa tuotevalinnoissa. Ympäristömerkkejä kohtaan osoitettiin suurempaa luottamusta kuin yritysten esittämiä väitteitä kohtaan. Viherpesulle toivottiin tiukempaa lainsäädäntöä sekä viranomaisten tarkempaa seurantaa. Vastaajat toivoivat myös, että tietoisuutta viherpesusta lisättäisiin. Tutkimus osoittaa, että kuluttajat kokevat laajaa luottamuspulaa yritysten viestintää ja markkinointia kohtaan. Vastaajien keskuudessa oli nähtävissä myös epävarmuutta heidän omasta ymmärryksestään koskien viherpesua, millä on vaikutuksia heidän mahdollisuuksiinsa arvioida tuotteiden ympäristövaikutuksia ostopäätöstilanteissa sekä heidän mahdollisuuksiinsa vaikuttaa kulutuksen aiheuttamiin ympäristöhaittoihin.
  • Häkkänen, Leena-Elina (Helsingin yliopisto, 2015)
    Vuokra-asuminen on yleistä pääkaupunkiseudulla ja noin puolet kotitalouksista asuu vuokralla. Tästä huolimatta vuokra-asumiseen keskittyviä tutkimuksia on tehty niukasti. Maisterintutkielmas-sani tutkin vuokralla-asuvia kotitalouksia. Tarkastelen sitä, miksi vuokra-asuminen valitaan asu-mismuodoksi omistusasumisen sijaan, mitkä tekijät vaikuttavat vuokra-asunnon valintaan sekä minkälaista kuluttajuutta vuokra-asuminen ja vuokra-asunto kuvastavat. Tutkimusaineistoni koos-tuu yhdeksästä vuokralla asuvan kotitalouden teemahaastattelusta. Keräämääni aineistoa lähestyn aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä teemoittelua hyödyntäen. Haastattelemani kotitaloudet valitsevat vuokra-asumisen asumismuodokseen sen helppouden takia. Asunnon vuokraaminen koetaan joustavampana, huolettomampana ja riskittömämpänä vaihtoeh-tona kuin omistusasuminen. Vaikka vuokra-asumista pidetäänkin taloudellisesti riskittömänä, näh-dään se kuitenkin pidemmällä aikavälillä taloudellisesti kannattamattomana. Omistusasunnon hankkimalla ja asuntolainaa lyhentämällä kerrytetään samalla omaa omaisuutta, mitä pidetään järkevänä, ja siksi parempana vaihtoehtona. Helppouden lisäksi vuokra-asuminen valitaan asu-mismuodoksi elämäntilanteen – tai vaiheen johdosta. Nuoruus ja opiskelu, yksinasuminen sekä eläkeikä ovat elämäntilanteita ja -vaiheita, joilla perustellaan valintaa asua vuokralla. Vuokra-asunnon valinnassa sijainti ja asunnon laatu ovat kaikista tärkeimmät tekijät. Vuokra-asuminen mahdollistaa osalle haastattelemistani kuluttajista asumisen sijainnilla, josta ei olisi vält-tämättä varaa ostaa omaa asuntoa. Asunnon sijainti ja laatu menevät taloudellisen järkevyyden edelle ja näin asumismuodoksi valikoituu vuokra-asuminen. Tästä huolimatta suurin osa haastatte-lemistani vuokra-asujista kokee olevansa rationaalisia ja järkeviä kuluttajia. Osa kokeekin, että vuokra-asuminen ei kuvasta heitä kuluttajina ja omistusasunto kuvastaisi paremmin heidän kulutta-juuttaan.
  • Helander, Emilia (Helsingfors universitet, 2012)
    Päivittäistavarakauppa on tarjonnut kuluttajille mahdollisuuden ostaa elintarvikkeita verkkoruokakaupoista hieman yli kymmenen vuoden ajan. Tässä tutkielmassa tarkoituksena oli tutkia, kuinka kuluttajat mieltävät verkkoruokakaupat päivittäisenä elintarvikkeiden ostoympäristönä perinteisten päivittäistavaramyymälöiden rinnalla. Tutkielman tavoitteena oli myös tarkastella niitä elintarvikkeiden ostopäätöksiin liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat ruokatarvikkeiden ostamiseen internetistä. Tutkielman aiheen kannalta tärkeää oli myös tunnistaa ne tekijät, jotka nostavat tai puolestaan heikentävät kuluttajan kokemaa asiakasarvoa verkkoruokakaupoissa. Tutkielman kirjallisuusosassa tarkasteltiin suomalaisten internetin käytön useutta ja käyttötarkoituksia sekä verkkoruokakauppojen taustaa Suomessa sekä muualla maailmassa. Lisäksi kirjallisuusosiossa käytiin läpi kuluttajien ostopäätösprosessia verkossa sekä elintarvikkeiden valintaan vaikuttavia tekijöitä verkkoruokakaupan näkökulmasta. Myös internetin arvoa lisääviä tekijöitä sekä verkkoruokakauppojen asiakasarvoa nostavia ja puolestaan heikentäviä tekijöitä tarkasteltiin osana teoriaa. Tutkielman empiirinen tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen survey-tutkimus, joka toteutettiin osittain internet-kyselynä E-lomakkeella ja osittain pääkaupunkiseudun päivittäistavaramyymälöiden sisääntuloauloissa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 114 vastaajaa. Aineisto analysointiin PASW-ohjelmalla frekvenssein, Spearmanin korrelaatiokertoimin sekä ristiintaulukoimalla. Tutkimusten tulosten mukaan noin neljäsosa oli vieraillut verkkoruokakauppojen sivuilla, mutta vain noin neljä prosenttia oli ostanut niiden kautta elintarvikkeita. Suurimmat syyt, miksi kuluttajat eivät osta elintarvikkeita verkkoruokakaupoista olivat, etteivät he ole kiinnostuneita tästä mahdollisuudesta, eivätkä koe, että ne helpottaisivat heidän arkeaan riittävästi. Tuloksien mukaan kuluttajat kokevat, että verkkoruokakaupoista ostaminen säästää aikaa. Lisäksi tuotteiden ja niihin liittyvien erilaisten tietojen hakemisen ja löytämisen koettiin olevan verkkoruokakaupoissa helppoa ja nopeaa. Ostaminen koettiin myös turvalliseksi ja jokseenkin miellyttäväksi. Tutkimuksesta kävi kuitenkin ilmi, että verkkoruokakaupat koetaan selvästi perinteisiä päivittäistavaramyymälöitä kalliimmaksi vaihtoehdoksi ostaa ruokatarvikkeita. Vaikka verkkoruokakaupasta ostetut tuotteet koettiin yhtä laadukkaiksi kuin päivittäistavaramyymälässä kuluttajat haluavat mielellään itse valita omat ruokatarvikkeensa ilman, että myymälän henkilökunta tekee sen heidän puolestaan. Verkkoruokakaupan valikoima koettiin myös perinteisen päivittäistavaramyymälän valikoimaa suppeammaksi, eikä heräteostoksia tule tehtyä verkossa yhtä herkästi kuin päivittäistavaramyymälässä. Lisäksi suurin osa oli sitä mieltä, ettei verkkoruokakaupoista ostaminen sovi omaan elämäntyyliin.
  • Uusimäki, Katriina (Helsingin yliopisto, 2019)
    Fashion consumption has a big role in our everyday life. The environmental impact of the fashion industry is significant, so it would be important to change our ways of consuming fashion. In this study, I will find out which factors affect people's choices of fashion consumption, especially from the point of view of consumer psychology. I will use the literature and interview material. In addition, I will find out which factors affect the formation of an individual's fashion consumption behavior. In my research, I used an interview as a method of data acquisition. I conducted research interviews in theme interviews. Interviews consisted four 19-36-year-old consumers, who all had slightly different habits regarding fashion consumption. Each interview was about half an hour long. I recorded the interviews and transcribed them into text. After all there was 32 sheets of transcribed text. In the analysis, I first proceeded classification to the entire material and then emphasized to smaller details and search for meanings. Based on literature, important factors behind fashion consumption were the individual's identity, values and attitudes, motivation and needs, and emotional life. These factors were also clearly featured in research interviews. From the basis of both, literature and interviews, it was possible to distinguish factors influencing between the production of fashion and individual factors. Production factors include factors that are not dependent of the individual’s will, such as advertising and marketing, fashion production processes, policy, and access to information. Individual factors, by their name, are, however, closely connected to the individual, such as personality and identity, interests and social relationships. Based on the research results, it seems that the motivation of the individual plays a major role in making consumer choices and in adapting consumer behavior. What matters is whether the individual is motivated externally or internally to consume in a certain way. As Jansson-Boyd (2010, 118) states, those who are internally motivated tend to pursue a certain behavior longer than those who are externally motivated. Therefore, when seeking to change human consumption behavior, it is important to focus on how to motivate consumers internally for sustainable consumption.
  • Valkama, Johanna (Helsingin yliopisto, 2014)
    Lasten kuluttajuus on noussut tutkimuskohteeksi vasta viime vuosina, ja lapsia koskevaa kulutustutkimusta on tehty verrattain vähän. Lapset kuluttajina ovat tärkeä kohderyhmä, ei vain tämän hetken kuluttajina, vaan myös tulevaisuuden kuluttajina. Tutkielmassani tarkastelen, millaisina kuluttajina lapset nähdään mediateks-teissä. Tutkimukseni asemoituu kuluttajatutkimuksen, mediatutkimuksen ja lapsuustutkimuksen rajapintaan. Olen tarkastellut sitä, miten lasten kuluttajuutta rakennetaan suhteessa säästämiseen ja työhön kasvattami-seen sekä hyvään kuluttajuuteen lapsuudessa. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä lasten kuluttajuudesta ja siihen suhtautumisesta. Käsityksiä lapsista kuluttajina olen analysoinut media-aineiston avulla. Tutkielman aineiston muodostaa 60 artikkelia Kuluttaja- ja Lasten Maailma -lehdistä vuosilta 2000–2006. Koska molempien lehtien julkaisijoi-den voidaan katsoa painottavan lastensuojelua toiminnassaan, asemoituukin tutkimukseni lastensuojelulli-seen kontekstiin. Tutkimukseni on aineistolähtöinen laadullinen tutkimus, jossa aineiston analyysin apuna olen käyttänyt diskurssianalyyttisiä menetelmiä. Tarkastelemissani artikkeleissa lapset esiintyivät usein yhtäältä puheen kohteena toisaalta katseen kohteena. Lapsi itse sai kuluttajana harvemmin äänensä esiin. Hyvää kuluttajuutta lapsuudessa rakennetaan korosta-malla työn teon tärkeyttä ja työhön opettamista, mikä näkyy erityisesti kotitöihin osallistumisen painottami-sessa. Rahan säästäminen nähdään itseisarvona, joka jokaisen lapsen tulisi osata. Lasten kuluttajuutta ei rakenneta vain säästämisen ja työn kautta, vaan myös sukupuolittamalla kuluttajalapsia. Erotteluja luodaan tyttöjen ja poikien välillä, jolloin tytöt näyttäytyvät kuluttajina ja rahan käyttäjinä, pojat taas ansaitsijoina ja säästäväisinä. Tutkimuksen perusteella on löydettävissä kolme diskursiivista tapaa puhua lapsista kuluttajina. Vahvimpana nousi esiin kuluttajalapsi suojelun kohteena. Tämä puhetapa painotti lasta haavoittuvana kuluttajana, jota tuli suojella markkinoiden vaikutukselta. Lapsi opettelevana kuluttajana -puhetavassa painottui lapsi, jota tuli ohjata ja neuvoa, jotta lapsi pärjäisi aikuisena kuluttajana. Lapsi osaavana kuluttajana nosti esiin lapsen taitavana, jopa juonikkaana, kuluttajana tässä hetkessä.
  • Hakalahti, Kirsi (Helsingfors universitet, 2012)
    Luomuelintarvikkeiden vähittäishintojen muodostumista, ja erityisesti kuluttajien luomuruoasta mahdollisesti maksamaa lisähintaa ei ole juurikaan tutkittu Suomessa. Yksi syy tähän on aineiston rajallinen saatavuus. Vähittäiskaupan toimijat ovat haluttomia luovuttamaan hintatietoja ja niiden kerääminen on työlästä. Tutkielman tarkoituksena on ensiksi esitellä tekijät, jotka vaikuttavat luomuelintarvikkeiden hinnanmuodostukseen Suomessa. Luonnonmukaisen maatalouden erityispiirteistä näitä ovat tuotantotapa ja sen ympäristövaikutukset sekä kysyntään vaikuttavat kuluttajien mieltymykset. Toisaalta hinnanmuodostukseen vaikuttaa vähittäiskauppamarkkinoiden kilpailullisuus sekä kaupan tai tuottajien erikoistuminen suhteellisesti pienen kysynnän hyödykkeeseen. Tutkielman poikkileikkausaineisto koostuu erilaisten tuoreiden tomaattien vähittäishintatiedoista. Sen on kerännyt MTT: n henkilökunta vapaa-ajallaan Uudenmaan alueelta. Mallinnus pohjautuu hedonisten hintojen teoriaan, jonka mukaan tomaattien ominaisuuksille voidaan määrittää implisiittiset rajahinnat. Aineiston analyysin tavoitteena on ensiksi tarkastella tomaattien vähittäishintoihin vaikuttavia markkinatekijöitä ja tämän jälkeen selvittää luomutomaatin ja tavanomaisen tomaatin hintojen erotus. Ekonometrisessä estimoinnissa lineaariset regressioyhtälöt muodostetaan tomaatin yhteenlaskettua hintaa sekä luomutomaatin ja tavanomaisen tomaatin hintojen erotusta selittäville malleille. Luomutomaatin lisähinnaksi saadaan 5,9 €/kg. Tutkielman toinen aineisto on kerätty kahden Helsingin asuinalueen kaupoista ja sen avulla tutkitaan tomaattien tasapainohintoja ja kauppojen strategista hinnoittelua. Huomataan, että pakattujen luomutomaattien hinnat ovat havaintokertojen aikana muuttumattomat, kun tavanomaisen ja pakatun luumutomaatin hinnat muuttuvat samanaikaisesti ja – suuntaisesti. Aineistojen analyysissä yhdenkään vähittäiskaupparyhmän ei havaita käyttävän markkinavoimaa luomutomaattien hinnoittelussa.