Browsing by Subject "kuluttajahallinto"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Paloheimo, Eetu (2007)
    Tutkimuksessa tarkastellaan johtokunnan asemaa tulosohjauksessa. Yhteiskunnallisesti mielekkääksi tutkimuskohteeksi tulosohjauksen ja johtokunnan strategisten vaikutusmahdollisuuksien tutkiminen muodostuu ennen kaikkea siksi, että johtokunnan roolin tarkastelu tulosohjauksessa on ollut vähäistä. Tutkimuskysymykset rakentuvat tutkielmassa tulosohjauksen toteutumisesta ja johtokunnan strategisesta roolista laitoksen ohjauksessa tämän järjestelmän sisällä. Tarkat tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1) Minkälaiseksi johtokunta kokee roolinsa tulosohjausjärjestelmän puitteissa? 2) Toteutuvatko strategisen johtamisen periaatteet Kuluttajatutkimuksen johtokunnan ja kauppa- ja teollisuusministeriön välisessä yhteistyössä? 3) Onko johtokunta lisäresurssi, joka parantaa tulosohjauksen vaatimaa strategista tavoitteen asettelua ja kiinteyttää yhteistyötä ministeriötason kanssa? Tutkielma perustuu menetelmältään kvalitatiiviseen tutkimusotteeseen, tarkemmin tapaustutkimukseen Kuluttajatutkimuskeskuksesta. Pohjatyönä on tehty dokumenttianalyysi Kuluttajatutkimuskeskuksen strategia-asiakirjoista, johtokunnan pöytäkirjoista, tulosohjausneuvotteluiden pöytäkirjoista ja talous- ja toimintasuunnitelmista. Dokumenttianalyysin jälkeen tehtiin puolistrukturoitu teemahaastattelu johtokunnan jäsenille ja kauppa- ja teollisuusministeriön tulosohjaajalle. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa käytetään strategista johtamista. Tutkimuksessa esitellään erityisesti julkiselle sektorille kohdistunutta strategian tutkimusta ja pyritään näiden mallien kautta muokkaamaan määritelmää strategiselle johtamiselle, jonka avulla voidaan arvioida strategisen johtamisen periaatteiden toteutumista tulosohjauksen kehikossa. Tutkimuksessa johtokuntaa käsitellään ohjausvälineenä ja selvitetään sen strategista merkitystä keskittyen tulosohjaukseen. Johtokunta työskentelyä käsitellään erityisesti ministeriöohjauksen ja liiketaloudellisen näkökulman kautta. Myös tulosohjauksen eri piirteitä selvitetään ja avataan. Päätelmissä todetaan tämän kyseisen tapauksen suhteen, että johtokunta kokee vaikutusmahdollisuutensa tulosohjauksen kehikossa liittyvän erityisesti strategiseen johtamiseen, mutta se kokee varsinaisten vaikutuskeinojensa olevan vähäiset. Tulosohjauksen tämänhetkisissä raameissa johtokunnalla ei ole oikeastaan mahdollisuuksia tehdä muuta kuin ministeriön linjausten mukaisia päätöksiä. Aitoa ohjausvaikutusta ei synny. Päätelmien perusteella myöskään strategisen johtamisen periaatteet eivät toteudu tämänhetkisessä tilanteessa. Johtokunnan voidaan tutkimuksen perusteella katsoa olevan lisäresurssi, joka tuo tulosohjaukseen mukaan strategista näkemystä yhteiskunnan ja tieteenkentän eri osilta. Johtokunta myös kiinteyttää yhteistyötä ministeriön kanssa, koska tässä järjestelmässä säilytetään jatkuva keskusteluyhteys ministeriön edustajan kanssa. Mutta johtokuntaa ei tämän tapaustutkimuksen perusteella voida pitää missään nimessä ainutlaatuisena lisäresurssina. Lisäksi päätelmissä tuodaan esiin yhtäläisyyksiä aikaisempaan tutkimukseen, pohditaan tutkimuksen yleistettävyyttä ja esitetään jatkotutkimuksen aiheita.