Browsing by Subject "kuluttajatutkimus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-14 of 14
  • Pekkinen, Mira (Helsingin yliopisto, 2022)
    Tutkielmassa tarkastellaan henkilöautoja koskevaa kulutusta Suomessa vuosina 1980–2021 laadullisen tutkimuksen keinoin. Autokannan nuorentaminen, liikenteen sähköistäminen ja päästöjen leikkaaminen ovat ajankohtaisia diskursseja, joihin autoilijoita tarkasteleva kulutustutkimus voi tuoda täydentäviä näkökulmia. Tarkoituksena on ymmärtää yhteiskunnallisen muutoksen ja ihmisten elämänvaiheiden suhdetta autojen hankintaan sekä sitä, miten kuluttajat itse kuvaavat omaa toimintaansa. Tutkielman aineisto koostuu kymmenestä teemahaastattelusta. Haasteltavat ovat 28–65-vuotiaita naisia ja miehiä kaupunki- ja maaseututaustoista. Haastatteluissa henkilöt pohtivat autojen vaihtoon ja valintaan liittyneitä olosuhteita ja kokemuksia elämänsä varrelta. Aineisto on kertomuksellista luonteeltaan, ja narratiivianalyysin avulla aineistosta tarkastellaan erityisesti kertomusten rakentumista sekä kertojan omaa asennoitumista ja esitystapaa. Kertomuksista hahmottuu kaikkien ikäryhmien kohdalla kulutusasenteiden muutosta, joka on sidoksissa sosioekonomisen aseman kehitykseen, arvoihin, sosiaaliseen piiriin ja identiteettiin. Ydinnarratiiveiksi nousevat järjellisyys eli kulutuspäätösten esittäminen rationaalisina syy-seuraussuhteina, edistyksen viehätys eli uusimpaan teknologiaan keskittyvä kulutus sekä juurtuminen eli kulutuksen kohdistuminen tietyn aikakauden autoihin. Teknologisen uutuuden viehätys ja autojen kulutuksen lisääntyminen suhteessa vaurastumiseen on nähtävissä erityisesti 1980- ja 2000-luvuille sijoittuvissa kaupunkilaiskertomuksissa. Ympäristödiskurssi puolestaan alkoi vaikuttaa kertojien ostopäätöksiin ja kuluttajaidentiteetteihin selkeämmin vasta 2010-luvulla. Tulosten pohjalta on todettavissa, että teknologian viehätys, kehittyvä mukavuus sekä sosiaalinen hyväksyntä voivat olla voimakkaammin kulutusta ohjailevia tekijöitä kuin autokaupan poliittinen ja verollinen ohjailu. Kuluttajat siirtyvät elämänsä aikana eri kuluttajasegmentteihin, joilla on myös yleistettävissä olevia tarpeita ja ominaisuuksia, mutta elämänhistoria tuottaa yksilöllisiä ratkaisuja. Kuluttajien sosiaalisen ja paikallisen todellisuuden ymmärtämiseen tähtäävä tutkimus on suositeltavaa esimerkiksi verotuksellisia muutoksia pohdittaessa
  • Niva, Mari; Mäkelä, Johanna (Wageningen Academic Publishers, 2021)
    Justice and food security in a changing climate
  • Tarkka, Minna (Kuluttajatutkimuskeskus, 2003)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Työselosteita ja esitelmiä 77
  • Tarkka, Minna (National Consumer Research Centre, 2003)
    National Consumer Research Centre. Discussion papers 34
    This report publishes results - papers, findings and proposals - from the Nordic seminar on digital television, Tórshavn September 12-14, 2002 which approached digital television development in the Nordic countries from the point of view of consumers, users and citizens. Organised by the Nordic Advisory Committee on Consumer Affairs, the seminar aimed at initiating a dialogue between consumer organisations and researchers in order to map out research problems and approaches for consumer-led digital television development. The seminar presentations surveyed changes of media consumption in domestic and community contexts, the uses of audience research and insight in programme development, and the need for user-orientation in regulation and policy-making.
  • Aalto, Kristiina (Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Kuluttajatutkimuskeskus, 2018)
    Kuluttajatutkimuskeskus ; 2018:80
    Tämä raportti tarkastelee elintarvikkeiden määrällisiä kulutusmuutoksia kotitalouksien keskiarvokulutuksen perusteella. Se on jatkoa aikaisemmille Kuluttajatutkimuskeskuksen raporteille, joissa on käsitelty elintarvikkeiden kulutusmuutoksia kotitalouksissa vuoden 2012 Kulutustutkimuksen aineistolla (Aalto & Peltoniemi 2014) ja sitä ennen pidemmällä aikavälillä vuosina 1966–2006 (Viinisalo ym. 2008). Raportin aineistona on Tilastokeskuksen vuoden 2016 Kulutustutkimuksen elintarvikkeiden määräaineisto. Tarkastelussa keskitytään siihen, mitä elintarvikkeita ja millaisia määriä suomalaiset kotitaloudet hankkivat kotiin ja millaisia muutoksia hankinnoissa on tapahtunut. Lisäksi tarkastellaan eroja erilaisten kotitaloustyyppien välillä. Selvitys ja sen laskelmat on tehty Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa osana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Ruokamarkkinoiden muuttuvat rakenteet ja kilpailun toimivuus -hanketta (2016–2019).
  • Kiviniemi, Anni-Maria (Helsingin yliopisto, 2020)
    Objectives Insect food has been marketed as an ecological and ethical alternative to meat with vegetarians as the main target group. Recent studies have shown that several factors affect how people approach the use of insects for human nutrition. Consumers who value ecological, natural and taste aspects in food tend to be more open-minded towards edible in-sects. In this study, I aimed to examine the motives behind food choices and analyse the opinions of vegetarians and vegans towards insect-based nutrition and how their attitudes differ from those of omnivores. The effects of being knowledgeable about insect food was al-so considered. The target group of this study was ecologically and ethically conscious individuals. Methods. The data was collected by structured questionnaire which was shared via social media and University of Helsinki student organisations’ e-mail lists. The sample of this study consisted of 355 consumers’ answers of which 296 were women, 35 men, 13 other gender and 11 who preferred not to answer. Most of the respondents were undergraduate students and highly educated. The data was analyzed by using IBM SPSS Statistics 25 -software. Quantitative data analyses were carried out using crosstabs, explorative factor analysis and Kruskal-Wallis -test. Results and conclusions. The results of this study indicated that the most important motives behind food choices in all diet groups were environmental effects and necessity of meat consumption, food hedonism and sustainable values. Majority of respondents had critical attitudes toward meat consumption. Omnivores’ attitudes towards insect food tended to be more positive while vegans’ opinions on the topic were in general negative. Vegetarians opinions didn’t align with either of the extremes but were slightly closer to those of omnivores. The results also showed that respondents with good or moderate knowledge about insect food had more positive attitudes towards it than those with poor knowledge. The majority of respondents followed discussion on edible insects but only less than half were interested in consuming insect food. In conclusion, the results of this study indicate that insect food was primarily intriguing to omnivores and vegetarians. Those interested on the topic hoped that insect food was introduced to consumers via various courses. They would prefer to try edible insects in restaurants and cafeterias rather than eat them at home.
  • Toppinen, Laura (Helsingin yliopisto, 2020)
    Global food production contributes to 25-30% of total greenhouse gas emissions and the environmental effects of the food system are estimated to even rise 50-90 % by year 2050. A shift to plant-based diets and the use of meat alternatives can address the growing health and environmental problems related to animal-based food consumption. However, off-flavors may limit the utilization of plant-based proteins in food applications by creating challenges concerning sensory quality and consumer acceptance. The aim of this study was to test if LAB fermentation can improve consumer perception of an oat and legume-based product. Furthermore, this study explores consumer perceptions of plant-based protein products, factors related to their consumption and whether flavor of these products might be a barrier to use. The consumer study included a sensory evaluation (N=135) and a web survey (N=1442). In the sensory study consumers evaluated the pleasantness of a fermented plant-based protein product and a non-fermented reference sample in addition to attributes related to odor and taste. Consumer views and attitudes towards plant-based protein products were studied in the web survey. The effects of fermentation on the sensory properties of the plant-based protein product were very small, yet statistically significant. Consumers found the fermented sample to be more pleasant overall and in smell. The odor of the fermented sample was also found less earthy, but the taste slightly more bitter compared to the reference sample. The results suggest that fermentation could be used as a method to reduce earthy flavors of plant-based protein products and thus increase consumer acceptance. Based on the results to the survey, taste, health, environmental impact, ethical reasons, price, domestic origin and easiness to prepare were the most important factors in food choices of the respondents. Characteristics of the participants show that consumers with frequent consumption of plant proteins were overrepresented in the sample so the findings cannot be extended to general population. Overall, the sensory properties of plant-based protein products were perceived as quite pleasant among the respondents and as many as 83 % (N = 1197) agreed that these products taste good. This study presents that flavor and particularly odor of plant-based protein products might act as a barrier to use especially to consumers that are not familiar with these products.
  • Helenius, Annika (Helsingin yliopisto, 2022)
    Ruokavaliolla on suuri vaikutus ihmisen terveyteen, sillä epäterveellinen syöminen voi aiheuttaa erilaisia sairauksia ja ylipainoa. Ruokakaupat ovat suuressa vastuussa kuluttajien ruokavalintoihin liittyen, koska esimerkiksi tuotevalikoima sekä tuotteiden mainonta ja markkinointi vaikuttavat asiakkaiden kulutusvalintoihin. Tätä vaikuttavuutta voidaan hyödyntää terveellisemmän syömisen tavoittelussa. Ruoan verkkokauppa mahdollistaa erilaisia digitaalisia työkaluja kuluttajan valintoihin vaikuttamiseksi. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin ruoan verkkokaupan ominaisuuksia, joilla kannustetaan kuluttajia terveellisempiin ostoksiin. Tutkimuksessa tutustuttiin aiheeseen liittyvään teoriaan muun muassa kulutuskäyttäytymisen muutoksesta ja mobiilisovellusten hyväksynnästä. Tutkimuksessa tarkasteltiin ruoan verkkokaupoista jo löytyviä ominaisuuksia, ideoitiin uusia ja tutkittiin kuluttajien suhtautumista kymmeneen valittuun terveellisyysominaisuuteen. Kuluttajien suhtautumista ruoan verkkokaupan terveellisyysominaisuuksiin kartoitettiin laadullisella kyselylomakkeella, jossa oli määrällisiä elementtejä. Aineiston kooksi saatiin n=36. Terveellisyysominaisuuksille saatiin määrällisestä aineistosta keskiarvot viitekehyksen mukaisille tekijöille houkuttelevuus, hyödyllisyys, helppous, luotettavuus ja viihdyttävyys. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä, eli aineistosta etsittiin ja yhdisteltiin merkittäviä teemoja. Parhaimmaksi terveellisyysominaisuudeksi kuluttajat arvostelivat tuotelistauksen suodattamisen ja järjestämisen ravitsemuksellisten ominaisuuksien mukaan. Huonoimmaksi ominaisuudeksi arvosteltiin pelillistäminen. Laadullisen aineiston analyysin perusteella kuluttajille oli tärkeää, että verkkokaupan terveellisiin ostoksiin kannustavat ominaisuudet helpottavat arkea, perustuvat faktoihin, toteutetaan selkeästi, ottavat huomioon ruokasuhteen ja auttavat kuluttajia oman terveellisyyden tavoittelussa ja saavuttamisessa. Näiden tulosten avulla voidaan suunnitella ja tarjota kuluttajille entistä toimivampia digitaalisia palveluita etenkin terveellisyyden saralla, sujuvoittaa ruoan verkkokaupan ostoprosessia sekä mahdollisesti sitouttaa kuluttajia ja saavuttaa lisämyyntiä.
  • Lehtinen, Anna-Riitta; Aalto, Kristiina (Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, 2018)
    Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja ; 2018, 101
    Kohtuullisen minimin viitebudjettien kaikki sisällöt on päivitetty nyt ensi kertaa sitten vuoden 2010 laatimisen jälkeen. Tällä välin hintapäivityksiä on tehty vuosille 2013 ja 2015. Viitebudjettien päivityksen tavoitteena on selvittää, millainen on kohtuullisen minimin mukainen kulutustaso, jolla ihminen tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttään ja kokee voivansa osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan tämän päivän Suomessa. Toisin sanoen, mitä tavaroita ja palveluja elämiseen tarvitaan, miten paljon ja minkä laatuisia ne ovat ja mitä nämä hyödykkeet maksavat. Tarvittavia hyödykkeitä kuvaamaan on rakennettu kohtuullisen minimin viitebudjetit. Viitebudjetti on nimensä mukaisesti viitteellinen, esimerkkilaskelma, joka osoittaa rahan tarpeen arjen sujumiselle välttämättömien tavaroiden ja palveluiden kulutukseen tietyllä aikavälillä, esimerkiksi kuukauden aikana. Budjetit on laadittu 13 esimerkkitaloudelle: nuorelle ja iäkkäälle yksinasuvalle, pariskunnille ja yhden ja kahden huoltajan lapsiperheille, joissa on yhdestä kolmeen lasta. Lisäksi on laskettu eri-ikäisten lasten kustannukset sekä tehty vertailu vuoden 2016 kulutustutkimukseen. Tavoitteena oli saada mahdollisimman monen ääni kuuluviin viitebudjettien sisällön määrittämisessä. Laatimisprosessiin osallistui 37 kuluttajaa, jotka edustivat erilaisia kotitalouksia, elämäntilanteita ja maan eri alueita. Käydyissä ryhmäkeskusteluissa haettiin kuluttajien välistä yhteisymmärrystä välttämättömäksi katsotun kulutuksen sisällöstä. Kuluttajat osallistuivat kahteen ryhmäkeskusteluun ja tekivät kotitehtäviä. Lisäksi yhdeksän neuvonta-aloja, hallintoa ja tutkimusta edustavaa asiantuntijaa arvioi luonnosvaiheessa olevien hyödykelistojen sisältöä. Hyödykelistojen valmistumisen jälkeen hyödykkeet hinnoiteltiin. Hinnat kerättiin alkuvuodesta 2018. Budjetit sisältävät seuraavat kulutusmenoryhmät: ruoka, vaatetus, kodin tavarat ja laitteet, tietoliikenne, vapaa-aika, terveys ja hygienia sekä asuminen ja liikkuminen. Liikkuminen ja asuminen ovat viitebudjetissa erillisenä menoryhmänä, joten menot voidaan laskea asuinpaikan ja tarjolla olevien liikennevaihtoehtojen mukaan. Yli vuoden kestäville tavaroille on laskettu kestoiän mukaan vuotuisen kulumisen arvo, ja vain tämä erä otettiin mukaan viitebudjetteihin. Ruokamenot perustuvat ryhmäkeskustelujen lisäksi tutkimukseen osallistuneiden kuluttajien pitämiin ruokapäiväkirjoihin, ja voimassa oleviin ravitsemussuosituksiin. Viitebudjettiin sisältyvät hyödykkeet ja budjettien pohjana olevat ruokalistat on yksilöity raportin liitteissä. Ryhmäkeskustelujen ja asiantuntijakommenttien perusteella hyödykeryhmien sisältöön on tehty joitakin muutoksia. Keskustelijat ehdottivat hyödykelistalle lisää kotitaloustarvikkeita ja vaatteita, joten niitä täydennettiin. Useimmissa tuoteryhmissä kustannukset ovat hieman nousseet vuosien 2015 ja 2018 välillä. Suurimmat kustannusten muutokset ovat ruoassa, autoilussa, asumisessa ja terveysmenoissa. Ruoan hinnan laskun sekä useampien kotona valmistettavien aterioiden vuoksi kotitalouskohtaiset ruokamenot ovat laskeneet yksin asuvien talouksissa noin 15 euroa ja lapsiperheissä 70–96 euroa kuukaudessa. Autoilun kustannukset ovat laskeneet puolestaan verotusmuutosten vaikutuksesta verrattuna aiempaan viitebudjettiin. Asumisen kustannukset viitebudjetissa ovat laskeneet, koska vuokrien laskentaa on tarkennettu. Vuokrat perustuvat nyt alueellisiin asuntotyyppien keskikokoihin ja alueellisiin asuntotyyppien keskineliövuokriin. Lääkekustannukset ovat kasvaneet, koska ehkäisypillereiden ja reseptilääkkeiden kustannukset otettiin mukaan. Reseptilääkekulut hinnoiteltiin Kelan tilaston mukaisina omavastuun mediaanikuluina iän ja sukupuolen perusteella. Tämä korotti erityisesti yli 65-vuotiaiden lääkekuluja. Aiemman viitebudjetin harrastuksiin ja vapaa-aikaan varattua rahamäärää keskustelijat pitivät liian pienenä. Nyt lasten harrastuksiin varattu rahamäärä kaksinkertaistettiin, jotta yhteen harrastukseen on mahdollisuus. Viitebudjettien kokonaiskulutus on hyvin maltillista verrattuna vuoden 2016 kulutustutkimukseen eli vastaavien kotitalouksien keskimääräiseen kulutukseen. Viitebudjettitalouksien välttämättömien kulujen yhteissumma kuukaudessa vaihtelee pääkaupunkiseudulla yksin asuvien alle 45-vuotiaiden noin 1 380 eurosta kahden vanhemman ja kolmen teinin perheen noin 4 250 euroon (Helsingissä noin 1 380–4 310 e/kk ja muualla Suomessa noin 1 130–3 770 e/kk). Asuminen ja ruoka ovat selvästi suurimmat menoerät viitebudjetissa.
  • Repo, Petteri; Pylvänäinen, Erja (National Consumer Research Centre, 2007)
  • Nykänen, Leevi (Helsingin yliopisto, 2022)
    Ruoan vähittäiskaupoilla on hallussaan valtava määrä dataa asiakkaistaan, jota kerätään kanta-asiakasohjelmien kautta analysointia ja markkinointia varten. Asiakasdatan käänteinen käyttö asiakaslähtöisten palvelujen tuottamiseksi on viimeisimpiä käänteitä digitalisoituvassa kaupassa. Suomessa S-ryhmä ja K-ryhmä ovat kehittäneet omaan ostodataan pohjautuvia mobiilipalveluja, joiden avulla kuluttajien on mahdollista seurata esimerkiksi omien ruokaostostensa kotimaisuusastetta ja hiilijalanjälkeä. Ruoankulutuksella on suuri vaikutus ympäristöön ja kestävyys kiinnostaa myös kuluttajia koko ajan enemmän, minkä takia tämän tutkielman tavoitteena on tutkia kuluttajien näkemyksiä S-ryhmän ja K-ryhmän mobiilipalvelujen roolista kestävien valintojen mahdollistajina. Tutkimuksessa selvitetään millaiset kuluttajat käyttävät kyseisiä mobiilipalveluja. Tutkimuksen tulosten perusteella arvioidaan, onko mobiilipalveluissa jaettava tieto kuluttajien mielestä kyllin riittävää oman kulutuksen kestävyyden tarkasteluun, vai voisiko palvelu tarjota enemmän tai toisenlaista tietoa, joka tukisi tarkastelua paremmin. Tutkimuksessa tutkittiin myös minkälaisia tuuppauskeinoja mobiilipalvelut tarjoavat ruoan vähittäiskaupalle kestävämpään kulutukseen ohjaamisessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmäksi valittiin puolistrukturoitu teemahaastattelu. Tutkimus koostui kuudesta etähaastattelusta, joihin valittiin osallistujia, joilla oli kokemusta S-ryhmän Omat Ostot palvelun tai K-ryhmän K-Ostokset palvelun käytöstä. Aineiston analyysi perustui laadulliseen sisällönanalyysiin ja analyysitapana käytettiin teemoittelua. Haastatellut kuluttajat arvostivat muun muassa kotimaisuutta ja ekologisuutta sekä olivat tietoisia ruokaostostensa vaikutuksista. Kuluttajat kokivat hyötyvänsä palvelujen tarjoamasta tiedosta, mikä mahdollisti oman ruoankulutuksen kriittisen tarkastelun. Kuluttajat kokivat kuitenkin mobiilipalvelut ongelmalliseksi kestäviin valintoihin ohjaavina, sillä ostosten jälkeen tarkasteltavan ruokaostosdatan ja siihen liitetyn kestävyystiedon ei koettu vaikuttavan tehokkaasti tuleviin valintoihin. Kuluttajat toivoivat palveluilta proaktiivisempaa otetta kestäviin valintoihin ohjaamisessa, esimerkiksi tuotesuositusten kautta tai uusien ominaisuuksien, kuten QR-skannerin avulla. Tulokset paljastivat, että mobiilipalvelut antavat ruoan vähittäiskaupalle tuuppausmahdollisuuksia ohjata kulutusta kestävämpään suuntaan, esimerkiksi sosiaalisia normeja hyödyntävin keinoin.
  • Järvinen, Jasmin (Helsingin yliopisto, 2019)
    Climate change is one of the most major environmental challenges of our time. The upcoming decades will be crucial for delimiting the global average temperature rise to 1.5 - 2 degrees, as pointed out by the IPCC. Tackling climate change requires system-wide changes, emission reductions from all sectors and a shift towards low-carbon society. The global food system is responsible for circa 20-30 percent of global greenhouse gas emissions. Therefore, achieving the goal of carbon neutrality necessitates profound changes in the food system, i.e. in the ways our food is being produced and consumed today. This, in turn, necessitates a transition towards more plant-based diets. There is a scientific consensus that plant-based diets are - in addition to human health - also beneficial for the climate, as they produce less greenhouse gas emissions. Carbon-intensive lifestyles are especially characteristic for people in industrialized countries. Food covers roughly one fifth of the annual carbon footprint of a Finn. Finnish diets produce relatively large emissions mainly due to high consumption of meat and dairy. As food choices contribute to climate change, it is crucial to seek solutions in order to steer sustainable food consumption. In addition to the efforts of the public sector, proactive companies are also capable of steering or “nudging” sustainable food consumption also by other than conventional means, such as information provision and financial incentives. These means and their acceptability are addressed in this thesis. This thesis explores how Finnish consumers allocate responsibilities between the government, companies and consumers for mitigating climate change. In addition, this thesis elucidates how Finnish consumers perceive food manufacturers’ role and contribution (means) in steering food consumption towards more climate-friendly choices. The study conducted for this thesis was a consumer survey (n=504) and the target population was Finnish consumers aged between 18-74 years. The material was collected during August 2019, and statistical methods were mostly applied to analyze the results. One of the key findings of this study is that half of the survey respondents perceive a shared responsibility between the government, companies and consumers in mitigating climate change. While least responsibility is assigned for consumers, their role is not, however, underestimated. It also seems like food manufacturers play an important role in steering climate-friendly food consumption in the respondents’ opinion. In addition, the respondents seem to be relatively accepting towards the fact of being steered by food companies in order to make more climate-friendly food choices. Also the means to steer consumer behaviour, which were addressed in this study, received a promising level of support from the respondents. The findings of the study shed light on the food industry’s opportunities to influence climate-friendly food consumption and can help to develop policies that aim to mitigate climate change and promote more sustainable culinary culture.
  • Hyvönen, Kaarina; Saastamoinen, Mika (Kuluttajatutkimuskeskus, 2014)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Tutkimuksia ja selvityksiä 5/2014
  • Rantamoijanen, Pekka (Helsingfors universitet, 2014)
    Tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka virtuaalista markkinatutkimusyhteisöä voidaan hyödyntää suomalaisen elintarvikealan yrityksen innovaatioprosessissa. Virtuaaliyhteisöön rekrytoidut kuluttajat ideoivat ja kehittävät uusia innovaatioita muiden yhteisön jäsenten kanssa. Tutkielman tutkimustehtävä on tarkastella virtuaalisesta markkinatutkimusyhteisöstä saatavia hyötyjä ja haasteita sekä menetelmän kehitysajatuksia. Tutkimusta varten luodaan tilaajayritykselle virtuaalinen markkinatutkimusyhteisö, jonka kautta kerätään kuluttajatutkimustietoa. Virtuaalisen markkinatutkimusyhteisön hyödynnettävyyttä tutkitaan empiirisessä osiossa laadullisin tutkimusmenetelmin kolmiportaisena tapaustutkimuksena, joka sisältää virtuaaliyhteisössä kootun tiedon analysoinnin, yksilöhaastattelut sekä ryhmäkeskustelun. Aineiston analysoimisessa hyödynnetään sisällönanalyysia. Virtuaaliyhteisömenetelmän eduiksi koetaan kuluttajan äänen esiintuomisen yrityksen sisälle, heikkojen signaalien todentaminen, menetelmän joustavuus sekä osallistujien rekrytoinnin helppous. Haasteiksi nähdään tiedon yleistettävyys ja todennettavuus, osallistujien rajoitteet innovaatiotyössä, yrityksen sitoutuneisuus tutkimukseen sekä tietoturvariskit. Virtuaaliyhteisömenetelmän kehitysajatuksina nähdään yhtiön sisäinen virtuaaliyhteisö, virtuaaliyhteisön laajamittainen integrointi tuotekehitysprosessiin sekä kuluttajien osallistaminen täsmällisesti tuotekehityksen eri vaiheisiin. Tutkimustulosten perusteella esitän kahta vaihtoehtoa, joiden kautta virtuaaliyhteisömenetelmää voidaan viedä eteenpäin. Pienimuotoisessa kehitystyössä ehdottamani kehitysaiheet ovat taktisia. Laajamittainen virtuaaliyhteisön kehittäminen puolestaan edellyttää uuden ajattelutavan viemistä yrityksen strategiaan sekä organisatoriseen ajattelutapaan.