Browsing by Subject "kuluttaminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-13 of 13
  • Lauhakangas, Vilma (Helsingin yliopisto, 2020)
    Käsittelen tutkielmassani Edith Whartonin teosta The Custom of the Country vuodelta 1913. Wayne C. Boothin (1961) teoriaa mukaillen pohdin oletetun kirjailijan eli ’implied authorin’ henkilöllisyyttä ja mahdollisen omaelämänkerrallisuuden vaikutusta tekstin tulkintaan. Lähden näkemyksestä, että oletettu kirjailija on Wharton, ja arvioin tätä näkökulmaa analyysin eri vaiheissa. Varsinainen tutkimuskysymykseni koskee sitä, millainen viesti teoksesta välittyy 1900-luvun alun muuttuvasta maailmasta. Esitän Whartonin käyttäneen retorisia keinoja ja erilaisia kerronnan muotoja tuodakseen teoksessaan esiin kiihtyvän kulutusmyönteisyyden, jopa ahneuden, kasvun. Tutkin sitä, miten kasvavan keskiluokan uusrikkaat ja heidän kantamansa arvot kirjan mukaan horjuttavat sekä newyorkilaisen että ranskalaisen yläluokan asemaa länsimaisessa yhteiskunnassa. Henkilöhahmot tarjoavat karikatyyrimäisiä esimerkkejä jokaisesta mainitusta ryhmästä. Kulutusmyönteisyys, joka hallitsee päähenkilö Undine Spraggin elämää, toimii tutkielman pääasiallisena temaattisena aspektina. Keskeisiksi käsitteiksi nousevat imitaatio ja yksityisyys. Lähestyn aihepiiriä erityisesti Jean Baudrillardin (1998) teorioiden kautta. Analyysissäni käsittelen romaanissa esiintyviä rakennuksia ja asuinpaikkoja. Ryhmiä, joihin kuuluvat newyorkilainen yläluokka, ranskalainen aristokraattisuku ja amerikkalaiset uusrikkaat, lähestyn tarkastelemalla heitä yhdistäviä ja erottavia kulttuurisia tekijöitä sekä taustatarinoita. Teoksessa kuvaillut hotellit ja asuintalot kertovat muutoksista yhteiskunnassa, ihmisten mieltymyksissä ja kulutuskäyttäytymisessä. Käsittelen kerronnan fokalisaatiota, eli tutkin, mistä eri perspektiiveistä katsellen tarinaa kerrotaan. Lähteinäni käytän Gérard Genetten (1980) sekä Mieke Balin (2009) teorioita. Toinen kirjallisuusteoriaan viittaava näkemykseni liittyy teoksen satiirillisuuteen. Lähestymistapa tarjoaa mahdollisuuden tutkia, kohdistaako Wharton satiiriaan erityisesti uusrikkaiden ryhmään. Tähän soveltuu Dustin H. Griffinin (1994) erittely satiirin erilaisista kohteista ja käyttötarkoituksista. Näyttää siltä, että Wharton ei kohdista satiiriaan niinkään yhtä ryhmää kohden, vaan kaikki kolme yhteiskunnallista ryhmää ovat kriittisen kommentoinnin kohteena. Kuvauksellinen ja retorinen kieli, jota hotellien ja asuinpaikkojen kuvauksissa käytetään, paljastaa ryhmien välisiä näkemyseroja. Tekstianalyysi osoittaa, miten Wharton käsittelee kulutusmyönteisyyttä ja liiallisen kulutuksen aiheuttamaa ahneutta. Tekstistä käy ilmi, kuinka jatkuva muiden omistamien asioiden ihannointi ja kyltymätön uutuuksien hankinta saa ihmisen kadottamaan kykynsä arvostaa laatua. Tällainen toiminta johtaa turhaan kuluttamiseen ja arvojen rapautumiseen. Modernisaation tuoma muutos, eli elämän kaupungistuminen, liittyy keskeisesti henkilökohtaisen tilan mallien muuttumiseen. Ihmisiä asuu tiheästi kaupunkialueella, mikä vaikuttaa tilakäsitykseen. Whartonin teksti heijastelee ristiriitaisia tunteet muuttuvaa aikaa kohtaan. Näin ollen teos on tulkittavissa myös eräänlaiseksi Whartonin itsetutkiskeluksi. Vaikka kirjan satiiri kohdistuu yksittäisiin henkilöihin, välittyy viesti, että kyseessä on laajempi ilmiö, johon yksittäiset ihmiset eivät enää voi vaikuttaa. Tämä tuo kerrontaan myös surumielisen aspektin sen näennäisen humoristisuuden ja esteettisyyttä korostavien seikkojen lisäksi.
  • Parkkinen, Meri (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tiivistelmä/Referat – Abstract Tutkielman tavoitteena on kuvata 2010-luvun lopulla Suomessa trendikkääksi nousseen KonMari-järjestyssiivouksen merkitystä menetelmästä kiinnostuneiden näkökulmasta tarjoten ilmiölle yhteiskunnallinen ja kulttuurinen konteksti. Tutkielma vastaa kysymyksiin, miten kodin esineistön arvoa määritellään uudelleen ja miksi kodin järjestäminen nähdään mielekkäänä. Tutkimuksen kohteena on affektinen ja tunnepitoinen suhde esineisiin, sekä tavaran järjestäminen elämänhallinnallisena toimintana. Työn teoreettisena taustana on keskustelu tavaran merkityksen muodostumisesta sekä muuttumisesta. Haastateltavien KonMari-prosessin myötä muuttuneita kulutustottumuksia tarkastellaan eettisen kuluttamisen näkökulmasta. Tutkielman aineisto muodostuu 11 puolistrukturoidusta haastattelusta sekä tukittavien kotona tehdystä havainnoinnista. Kenttätyö toteutettiin vuonna 2018 Suomessa haastatellen pääosin suurissa suomalaisissa kaupungeissa asuvia ihmisiä. Työssä esitetään etnografinen kuvaus järjestelmäprosessista sekä siihen liittyvistä motiiveista ja tunteista. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua. Tutkielma osoittaa, kuinka tavaran karsiminen henkilökohtaisten mieltymysten mukaiseksi, värittää positiivisesti kokemusta paitsi ympäristöstä, mutta auttaa myös elämään arvojensa mukaista elämää. KonMari-projekti auttaa ja rohkaisee pohtimaan itselle tärkeitä arvoja sekä muuttamaan elämäntyyliään niiden mukaiseksi. KonMari-metodia tulkittiin omien henkilökohtaisen sekä laajemmin sosiaalisesti hyväksyttyjen ideaalien mukaisesti. Ekologisuuden ja eettisyyden ihanteet kuluttamisen suhteen motivoivat suomalaisia järjestelmäsiivouksen pariin. Tavarasuhde muodostuu niin henkilökohtaisista mieltymyksistä kuin sosiaalisista vaatimuksista. Tämän päivän suomalaisten KonMari-innostusta leimaa vastuuntunto omia valintoja kohtaan sekä halu vaikuttaa laajemmin hyvin henkilökohtaisessa tilassa eli omassa kodissaan. KonMari-järjestäminen näyttäytyy tämän päivän suomalaisen elämäntyylin ihanteiden mukaisena toimintana tähdätessään tehokkaaseen, ekologiseen ja eettiseen elämäntyyliin. Samanaikaisesti sen toteuttajat näkevät valintansa vastakulttuurisena, vastustaessaan kulutusyhteiskunnan normeja.
  • Nuutinen, Suvi (Helsingin yliopisto, 2014)
    Tutkielma tarkastelee koiranomistajia kuluttajina, kulutuspäätöstentekijöinä ja vakuutustenottajina. Tutkimuksessa analysoidaan lemmikkisuhteen merkitystä koiranomistajien arkisissa kulutuspäätöksissä sekä lemmikkivakuutuksia kulutuksen kohteena. Teoreettinen viitekehys pohjautuu teorioihin lemmikkisuhteesta, lemmikkivakuutuksista, arkisesta järkeilystä, rajoitetusta rationaalisuudesta ja päätöksenteonheuristiikoista Aineisto koostuu yhteensä 37 koiranomistajan haastattelusta, jotka on kerätty vuosien 2013 ja 2014 aikana. Tutkimustulokset osoittavat, että koirat nähdään rakastettuina perheenjäseninä, jotka vaikuttavat koiranomistajien ajankäyttöön, ostopäätöksiin ja elämänmenoon. Koiranomistajien puheessa oman lemmikin hyvinvointi on toimintaperiaate, joka ohjaa kulutuspäätöksiä. Koirille ostettavien ruokien, tarvikkeiden ja lelujen tärkein valinta- ja ostopäätöskriteeri on tuotteiden hinnan sijaan niiden laatu. Myös säästäväiset kulutustavat kuten kotiruoan laittaminen koirille, villasukkien ja – paitojen neulominen kylmiä ilmoja varten ja laadukkaiden monia vuosia kestävien koiratarvikkeiden suosiminen nousivat koiranomistajien puheissa useaan otteeseeen esille. Lemmikkivakuuttamista koskevien heuristiikkojen avulla pyrittiin ymmärtämään, miksi koiranomistajat ottavat tai jättävät ottamatta lemmikkivakuutuksen sekä miten tämä päätös koiranomistajien arkisessa toimintaympäristössä järkeillään. Koiranomistajien puheesta on rakennettu neljä lemmikkivakuuttamisen heuristiikkaa. Turvanhakuheuristiikan mukaan vakuutuksen ottaminen liittyy kaksiosaiseen turva-ajatteluun. Vakuutuksella haetaan turvaa koiran mahdollisia tulevia eläinlääkärikäyntejä ja -hoitoja varten sekä omistajalle näistä aiheutuvia ennakoimattomia rahallisia menetyksiä varten. Keskittämisenheuristiikan mukaan vakuutukset keskitetään yhteen ja samaan vakuutusyhtiöön, koska se on kannattavaa, helppoa ja siitä saa bonuksia. Rutiiniheuristiikan mukaan vakuuttaminen liittyy rutinoituneeseen tapaan vakuuttaa kaikki vakuutettavissa oleva omaisuus ja henkilöt. Laskelmoinninheuristiikan mukaan vakuutusten ottaminen liittyy taloudelliseen laskelmointiin, rahallisen panostuksen ja hyödyn väliseen arviointiin.
  • Lamminen, Linnea (Helsingin yliopisto, 2022)
    The purpose of this study is to illustrate and describe consumers’ view of sustainable clothing and which factors affect consumers’ clothing consumption habits. Furthermore, this study aims to find out which aspect of sustainability regarding clothing is less emphasized by respondents. The theoretical part of this study combines perspectives of consumption survey, crafts science and home economics. Previous studies indicate that sustainable clothing consists of clothing design, production, selling, buying, consumption and recycling. In this study, sustainable consumption refers to favouring sustainable clothing, reducing consumption and amending one’s consumption habits towards more sustainable choices. Consumption habits can be amended by, for instance, buying only for need, using apparel longer, taking properly care of them and recycling them after use. The material for this qualitative study was acquired by thematic interviews. To be more specific, the research material consists of six transcribed remote interviews. The interviewees were recruited trough a Facebook-group focusing on sustainable fashion. Then, the research material gathered trough the said interviews was analysed using data-driven content analysis. To conclude, the results of this study indicate that consumers experienced that the sustainability of clothing affects their clothing consumption significantly. Furthermore, each aspect of sustainability was recognised as significant in promoting sustainable clothing. However, not all aspects of sustainability were considered important in one’s own clothing consumption. For instance, recyclability was not considered to be an important factor when choosing sustainable clothing. Furthermore, consumers experienced recognising and finding sustainable clothing to be challenging.
  • Talanova, Kristina (Helsingin yliopisto, 2021)
    Koronapandemia aiheutti maailmanlaajuisen kriisin vuoden 2020 keväällä. Turvatakseen kansalaisten terveyden ja terveydenhuollon kantokyvyn moni maa siirtyi poikkeusoloihin ja muodosti yhteiskunnan ympärille sulkutilan. Näin kävi myös Suomessa. Koronapandemia toi useita konkreettisia muutoksia ihmisten arkeen: moni joutui siirtymään etätöihin ja laittamaan vanhan harrastuksensa tauolle. Nopeat rakenteelliset muutokset poikkeusolojen myötä tarkoittivat, että monen tuli sopeutua varsin äkkiä arjen uusin toimintatapoihin. Kotiympäristö oli monen muutoksen kourissa. Siinä, missä etätöihin siirtyminen muutti kodin työympäristöksi, korostui kodin rooli myös vapaa-ajanviettoympäristönä. Ihmisten sulkeuduttua koteihin heidän vapaa-ajanviettotapansa muuttuivat. Kotoilu nosti esille sekä uusia että vanhoja harrastuksia. Mediassa alettiin puhua neuloosista, kun yhä useampi kuluttaja oli syventynyt käsitöiden harrastamiseen. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin, miten kuluttajat neuvottelevat käsityöläisyyttään työn ja vapaa-ajan jännitteellisessä suhteessa. Jännitteellisellä suhteella viitataan koronapandemian aiheuttamiin muutoksiin ihmisten työ- ja vapaa-aikaan. Aihetta lähestyttiin neoliberalistisesta aikalaiskuvasta käsin. Tutkielma sijoittuu kuluttajatutkimuksen kentällä vapaa-aikatutkimuksen areenalle. Tutkimuksen lähestymistapa on laadullinen ja taustateorian roolissa toimi Robert A. Stebbinsin vakavan harrastamisen teoria. Aineisto kerättiin puolistrukturoitujen haastattelujen avulla, jotka sijoittuivat ajalle 5.3.–19.5.2021. Vastaajien sukupuolta tai ikää ei selvitetty. Tutkimusjoukkona oli kahdeksan työsuhteessa olevaa henkilöä. Aineisto litteroitiin, koodattiin ja järjesteltiin erilaisiin ryhmiin käyttäen apuna konseptilähtöistä analyysiä. Tutkielman tuloksista oli havaittavissa, että kuluttajien työ- ja vapaa-aika oli kokenut koronapandemian aikana useita muutoksia. Etätöihin siirtymisen myötä rajat työn ja vapaa-ajan välillä hälvenivät, ja työt tulivat helpommin vapaa-ajalle. Työt myös muuttuivat hektisemmiksi. Neoliberalistisesta näkökulmasta tarkasteltuna etätöihin siirtyminen oli voitto neoliberalismille, sillä etätöiden myötä monen työpäivä piteni ja työn organisointi siirtyi työntekijän vastuulle. Toisaalta vapaa-aika vei osan myös työajasta, kun kuluttajat alkoivat neuloa työajalla. Kuluttajat joutuivat neuvottelemaan sekä töidensä että vapaa-aikansa ympärillä, sillä vapaa-ajalla täytyi järjestellä omat ajanviettotapansa uudelleen ja huolehtia siitä, etteivät työt ota liikaa aikaa vapaa-ajalta. Monelle kuluttajalle neulominen näyttäytyi vakavana harrastuksena ja toi heidän elämään monipuolista sisältöä. Neulominen esimerkiksi kasvatti kuluttajien toimijuutta ja liitti heidät osaksi yhteisöjä. Yhteisöjen sisällä kuluttajat saattoivat kuitenkin kilpailla keskenään ja kadehtia toistensa käsityötaitoja. Tämän voitiin nähdä ilmentävän neoliberalistista ideologiaa. Kuluttajat myös neuvottelivat käsityöharrastustaan sukulaissuhteidensa kautta, ja erityisesti äidit näyttävät toimivan väylänä kohti käsityöharrastusta. Jatkotutkimuksissa voisi olla syytä tutkia työelämän rakenteiden muuttumista koronapandemian jälkeen työnantajien näkökulmasta sekä toisaalta nykyisten haastateltavien sopeutumista koronan jälkeiseen työelämään.
  • Liikanen, Anne (Helsingin yliopisto, 2021)
    Goals. The aim of the study is to find out the consumption of children 's fashion in families with young children. What qualities are relevant for mothers when purchasing children clothes? What factors influence the consumption of children's fashion? Previous studies show that mothers mainly buy clothes for their children. Mothers feel they are good mothers when they dress their children beautifully. Clothing is part of identity and its construction. Through clothing, the aim is also to belong to or stand out from the ranks. Children's clothing should be practical, comfortable, cheerful, colorful or light, and clean and intact. Fashion, high cost, elegance, dark colors and investment in the brand are accepted with reservation. Ecology and ethics are a growing trend in consumption. Methods. I collected the material electronically using the Helsinki e-form. I sent a link to the survey to a Facebook group with a lot of mothers of young children. The survey received 403 responses, of which 401 remained in the final data. In addition to the structured questions, there were two open-ended questions in the survey. This qualitative data was used to enliven and support the quantitative results. Quantitative data were analyzed by descriptive statistical methods such as percentages. I also used cross-tabulation and correlations in the analysis. In the analysis of qualitative data, I used theory-based content analysis. I tailored the themes according to the themes found through the quantitative results of the material. Results and conclusions. According to the study, mothers are the primary purchasers of children's clothes. In children's clothing, mothers valued practicality, good technical properties, ecology and ethics, as well as domesticity. Obtaining used children's clothing was popular. Consuming fashion through social media was more common than buying fashion clothes. Consumption of fashion clothes was more common than purchasing designer clothes. Children's fashion highlighted ecological and ethical values, but the problem was over-consumption of clothes and over-spending. Gender equality is sought with gender-neutral clothing, but equality is not reflected at all in the procurement of clothing. The increase in the values of ecology and ethics is due to the fact that there is a lot of talk about environmental problems and climate change and how to solve them.
  • Kaivola, Jutta (Helsingin yliopisto, 2021)
    Pikavipit ovat herättäneet runsaasti julkista keskustelua sen jälkeen, kun pikavippiyritysten toiminta käynnistyi Suomessa vuonna 2005. Pikavippien ottamiseen on suhtauduttu pääosin kielteisesti, ennen kaikkea niiden korkeiden käyttökustannusten ja niihin yhdistyvien velkaongelmien vuoksi. Aiemmassa tutkimuksessa on havaittu, että ylivelkaantumisella on vakavia riskejä, jotka toteutuessaan aiheuttavat laaja-alaisia negatiivisia seurauksia niin yksilölle ja hänen lähipiirilleen kuin laajemminkin koko yhteiskunnalle. Nämä seuraukset ilmenevät muun muassa taloudellisena puutteena ja köyhyytenä, sosiaalisten suhteiden jännitteinä, heikentyneenä terveydentilana sekä lisääntyneenä sairastavuutena. Pikavippejä on tutkittu aiemmin pääosin velkaantumisen ja maksuhäiriöiden näkökulmasta pikavippien ottamisen taustalla olevien henkilökohtaisten syiden ja motiivien jäädessä vähemmälle huomiolle. Tässä tutkielmassa pyritään paikkaamaan edellä mainittua tutkimustarvetta tarkastelemalla pikavippien ottajista muodostettuja mielikuvia julkisessa keskustelussa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia näkemyksiä ihmisillä on pikavippien ottajista aiheesta käydyn keskustelun valossa ja miten näitä mielikuvia tuotetaan kielen keinoin. Aineisto koostuu kesän ja alkusyksyn 2020 aikana kerätyistä Suomi 24 -keskustelupalstan pikavippejä ja velkaantumista käsittelevistä viestiketjuista. Analyysissa on hyödynnetty diskurssianalyyttisia työkaluja, joiden avulla aineistosta on erotettu neljä pikavippien ottajia kuvaavaa puhetapaa tai diskurssia. Analyysissa selvisi, että pikavipeistä käydyssä julkisessa keskustelussa keskeiset keskustelua motivoivat teemat tiivistyivät vastuun ja kuluttajuuden kysymysten ympärille. Aineistosta ilmenevistä diskursseista kaksi pohjautui näkemykseen siitä, että yhteiskunta on vastuussa pikavippien aiheuttamista velkaongelmista ja niiden haitoista. Kahdessa muussa diskurssissa sen sijaan yksilöllä itsellään nähtiin olevan vastuu pikavippien ottamisesta ja sen seurauksista. Kuluttajuuden teemat puolestaan nousivat pikavippikeskustelussa esiin neuvoteltaessa siitä, millaisen kuluttamisen ajatellaan olevan moraalisesti hyväksyttävää ja miten kuluttajan vastuu pitäisi hahmottaa kulutuskulttuurin vahvasti määrittämässä nyky-yhteiskunnassa. Pikavipeistä käydyssä julkisessa keskustelussa rakennetaan yleistä mielipidettä ja käydään neuvottelua sen taustalla vaikuttavista arvoista ja asenteista. Nämä arvot ja asenteet vaikuttavat viime kädessä siihen, miten pikavippien ottajiin suhtaudutaan ja millaiseksi heidän yhteiskunnallinen asemansa muodostuu. Vastuukysymysten kohdalla painottuu myös sen arvioiminen, ansaitsevatko pikavippien ottajat yhteiskunnan apua, millaista apua heille tarjotaan, ja onko heidän auttamisensa ylipäätään mahdollista. Nämä näkemykset vaikuttavat velkaongelmien muodostamien riskien toteutumiseen, millä puolestaan on velkaongelmista kärsivien yksilöiden itsensä lisäksi välillinen vaikutus koko yhteiskuntaan muun muassa eriarvoistumisen ja marginalisaation sekä niiden lieveilmiöiden kautta. Jatkossa tarvitaan lisää tutkimusta pikavippien vuoksi velkaantuneiden yhteiskunnallisesta asemasta ja toimintamahdollisuuksista sekä avun saamisesta ja sen vaikuttavuudesta. Velkaongelmista kärsivien henkilöiden näkökulman vahvempi mukaan tuominen tarjoaisi paremmat lähtökohdat velkaongelmien juurisyiden ymmärtämiselle ja velkaongelmien tehokkaalle hoitamiselle.
  • Mäkelä, Emma (Helsingfors universitet, 2014)
    The study was conducted in 2013 and consists of diaries and interviews. A total of nine informants kept a diary for 12 months, in which they wrote all clothing and footwear purchases, prices, places of the purchase and the reasons of the purchase. Afterwards informants were interviewed by a stimulated recall method with help of diaries. The data of this study consists of informants' diaries and one-to-one interviews. Informants' purchases are presented in a tabular form by numbers of purchased pieces, separating impulse, demand-driven and discount purchases. The purpose of the diaries in this study was to find out what was purchased during one year, why and how much informants used money to buy clothing, and finally compare the results with similar studies of Statistics Finland. The most interesting finding was the average price of clothing, which varied between informants quite a lot. Informants made more impulse than demand-driven purchases, but most of the purchases were made on discount. Informants left un-recognized, whether the reason of a purchase was impulse or demand-driven if the product was on discount. However, with the notes of the diaries one can conclude that the discount purchases were often impulse purchases, which increases the percentage of impulse buying much larger. The aim of the interviews was to find out what is the criteria for successful purchase and how would a piece of clothing domesticate well. A transaction is an interesting subject of research, because buying combines both need and feeling. Purchase gives a short-term positive emotional feeling, which doesn't effect on the domestication of clothing. Product affection varies with personalities. Some appreciate the appearance of clothing and it is the most important criteria of buying. Others appreciate the quality or comfort. In this study, ease, versatility and quality were the most important factors increasing product affection.
  • Laakso, Senja (Helsingfors universitet, 2011)
    In my Master's Thesis I discuss consumption from the perspective of ecological and social sustainability. The environmental space concept is the framework for this study. The environmental space concept was developed in the beginning of the 1990's. It is a space that can be defined with different indicators and within which it is possible to live a decent and socially acceptable life and at the same time consume natural resources in a sustainable way. In this research the upper limit of environmental space is defined as the sustainable level of natural resource use calculated as material footprint and the lower limit as decent minimum reference budgets that illustrate the level of consumption allowing a household to fulfil all basic needs and to participate in society. The material of the study was collected by questionnaires and interviews on the consumption and lifestyle of the participating households. The households interviewed were all single and living on disability pension or basic unemployment allowance. The natural resource consumption of the households was calculated as material footprint. The material footprint is based on the MIPS concept (Material Input per Service Unit) that considers the whole life cycle of products and activities. The participants were also asked to report their income and consumption expenditures. We were also discussing about consumption, the social pressure to consume and use of natural resources. The results show that the low-income households have an average material footprint exceeding the ecologically sustainable level (18 100 kg per year), although the material footprint is lower than average (40 500 kg per year). They also indicate that a sustainable level of resource use cannot be achieved solely by individual choices but the society must improve the changes in the supply of products, services and infrastructure, enabling households to consume in a more sustainable way. The income level of the households remains below the level of the decent minimum reference budgets. The participating households experienced poverty as lack of possibility to consume and recognized the prevailing social pressure to consume. Consuming was characterized by pursuit of status and social comparison between people. The change in prevailing consumer culture is an essential part on the way towards sustainable society, because the amount of consumption grows as long as welfare is measured through consumption. The connection between consumption and natural resource use remained unclear to many of the households and attitudes towards nature alternated between the households. Those households that had been low-income for their whole life, hadn't thought about the sufficiency of natural resources. Their more ecological way of living than average is rather compulsory than their own choice. The rise in their income level would lead to increasing consumption, as households would want to raise their standard of living by moving to a bigger house and travelling. When we notice the limits of the Planet, we should pay more attention to the upper limit of the environmental space to those, who consume the most.
  • Salminen, Hanna-Mari (Helsingin yliopisto, 2015)
    Objectives. There have been multiple studies on the consumption of groceries. However, the studies have mainly focused on changes in the consumption quantities or on the criterion with which consumers make their consumption choices. With time retail outlets have be-come a significant consumption environment. Its significance as a provider of nutrition and as a meeting place of food cultures has strengthened. The objective of this thesis is to study the changes in consumption and available choices in groceries from the early 1990s to this day. The objective is studied from the viewpoint of retail workers working in grocery stores. Attention is also put on their views on the reasons for these changes. Thought is also given to the effect of globalization on the available choices and consumption of groceries. Methodology. The material for the thesis was gathered by interviewing seven people who have worked within the grocery retail sector for over 20 years. Five of the interviewees were men and two were women. The material was gathered with individual interviews using the theme-interview-method during February 2015. The interview themes were constructed by studying earlier studies on consumption and available choices of groceries. Every individual interview was taped and transcribed. The material was analyzed with thematic method and content analysis was used to help categorize it. Results and conclusions. The results of the thesis were compatible with earlier studies. The available choices were seen to have become more diverse. Foreign alternatives have permanently become options for domestic products. This has been made possible by the markets becoming global and freer. Increasing international travel was seen to have a significant effect on the rise of demand for foreign goods. Also consumption habits were seen as starting to favour easiness. The supply of ready-made-products was seen as becoming larger. The reasons for this were thought to be overall culture becoming more hectic and decline of people's know-how to cook. Consumption habits were seen as becoming more fragmented. This has made the service of all different consumers more demanding.
  • Törnqvist, Vappu (2005)
    Työn tavoitteena on osana poliittisen konsumerismin tutkimusta selvittää kuluttajien asenteita sosiaalisesti eettisempää matkailua ja mahdollista Reilun kaupan merkkijärjestelmää kohtaan. Tutkimuksen teoreettinen aihepiiri sijoittuu laajempaan keskusteluun uusista politiikan osallistumismuodoista. Eettisen kuluttamisen tarkastelu poliittisena hyveenä on politologian piirissä kiistanalainen lähestymistapa ja edellyttää uudenlaista käsitystä poliittisesta identifikaatiosta ja toimintatyylistä. Tässä työssä kansalaisten osallistuvaa toimintaa lähestytään arkipolitikoinnin sekä yksilöllistyneen kollektiivisen toiminnan käsitteillä. Työn merkittäviä teoreettisia lähtökohtia ovat riskiyhteiskunnan teoria, diskursiivinen demokratiamalli sekä kosmopoliittinen kansalaisuuskeskustelu. Osana teoreettista pohdintaa käsitellään myös poliittisen konsumerismin ja liberalismin välisiä yhtymäkohtia ja ristiriitaisuuksia. Tärkeimmät käytetyt lähteet ovat Micheletti 2003; Bang 1998; 2004; Tobiasen 2004; Delanty 2000; Beck 1998; Young 2000 sekä Dryzek 2000. Työn empiirinen osa koostui kyselytutkimuksesta matkailualan tapahtumassa - Matka 2005 - Helsingin Messukeskuksessa. Kyselyyn osallistui 150 vapaaehtoista. Tutkimuksen kohteena olivat asenteet reilumpaa matkailunkuluttamista kohtaan. Yleisiksi asenteiksi, jotka kannustavat oikeudenmukaisempaan matkailukäyttäytymiseen luettiin huolestuneisuus matkailun hyötyjen jakautumisesta sekä vastuu matkailuympäristön eettisyydestä. Tutkimuksessa käyttäytymistä pyrittiin todentamaan soveltamalla Ajzenin asenne- ja käyttäytymisteoriaa, johon lisättiin eettisen identiteetin ilmaisua mittaava ulottuvuus. Tulosten käsittelyssä käytettyjä analyysimenetelmiä olivat ristiintaulukointi, muuttujien välisen tilastollisen merkitsevyyden määrittäminen khin neliö -testin avulla, Mann-Whitneyn U-testi ja Kruskal-Wallisin yksisuuntainen varianssianalyysi, sekä summamuuttujien muodostaminen faktorianalyysin avulla. Suomalaisten matkailijaprofiili on varsin kaksijakoinen. On eettisiin toimintatapoihin ja arvomaailmaan tottuneita ja sitoutuneita matkailijoita, vaikka valtaosa kuluttajista ei suosi eettisiä matkailupalveluja. Asenne kuluttajien valintoja ohjaavia eettisiä tuotemerkkejä kohtaan oli kuitenkin myönteinen. Merkitsevästi kiinnostuneita olivat matkailijat, jotka olivat aiemmin etsineet eettisiä matkailupalveluja. Myös huoli matkailun taloudellisten hyötyjen kohdentumisesta ilmeni kiinnostuksena eettisiä matkailupalveluja kohtaan yleensä sekä kiinnostuksena eettistä tuotemerkkiä kohtaan. Eettisesti suuntautuneet arvioivat myös sosiaalisen ympäristön mielipiteen eettisyyteen kannustavana. Kiinnostusta reilumpaa matkailua kohtaan lisäsi myös käsitys siitä, että on kuluttajana velvollinen toimimaan eettisemmän matkailuympäristön puolesta. Eettisesti suuntautuneiden matkailjoiden mielestä oli kuitenkin vaikea toimia eettisesti, sillä informaatiota eettisen matkailupäätöksen tekemiseksi ei ole riittävästi tarjolla. Kirjallisuuden pohjalta hahmottuu kuva globaalista "kuluttajakansalaisesta", johon kuuluu yksilöllisten kulutusvalintojen kyseenalaistaminen kestävän kehityksen näkökulmasta sekä maailmankansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Kuluttajakansalaiset osallistuvat avoimeen keskustelujulkisuuteen vaihtoehtoisen julkisuuden avulla: boikotoimalla, kampanjoimalla eettisten tuotteiden puolesta tai sitoutumalla eettisten tuotemerkkien seuraamiseen. Kantaa yhteisiin ongelmiin otetaan yksilöinä - habermasilaisittain "järkeään käyttävinä kansalaisina" - eikä kollektiivisina edunsaajina. Survey-tutkimuksessa löydetään yhtymäkohtia riskiyhteiskunnan teorian sekä arkipolitikoinnin kanssa, jotka korostavat yksilöllisten valintojen maailmaa ja ratkaisuvastuuta. Diskursiiviseen demokratiamalliin liitettäviä poliittista kansalaisuutta tukevia seikkoja oli vähemmän, sillä matkailijoiden valintoja kuvasi tietty atomistisuus. Eettisiä valintoja helpottavien merkkijärjestelmien kannattamista ja seuraamista matkailupalveluiden tuotannossa ja kuluttamisessa voidaan kuitenkin pitää alustavana osoituksena julkisesta mielipiteenilmaisusta.
  • Mattila, Sakari (Helsingin yliopisto, 2022)
    The objective of this master’s thesis is to explore the values that are most important for consumers pursuing financial independence. This thesis also examines value conflicts related to the pursuit of financial independence. The theoretical approach is based on Schwartz's theory of universal basic values and their interrelations. Previous research has shown that consumers pursuing financial independence seek to increase their leisure time, improve their quality of life, enable them to withdraw from the labor market, escape unsatisfactory work and resist consumerism. No previous studies examining the values of those pursuing financial independence have reportedly been conducted. The research material consists of Finnish blog posts about financial independence. A total of 53 blog posts about financial independence from 23 different authors were collected from online blogging websites. Theoretical thematic analysis was used as the method of analysis. The analysis was conducted from an essentialist point of view. The most important values for bloggers pursuing financial independence were self-direction, benevolence, and universalism. A unifying factor of these three values is that in Schwartz's value theory they are positioned on the same value dimension of self-transcendence. Two value conflicts were found in the data. The first value conflict was a conflict between the values of universalism and benevolence in relation to the values of power and achievement. Another value conflict was a conflict between the value of self-direction in relation to the values of tradition and conformity. Based on the results, more flexible working time arrangements, better management, greater meaningfulness of work and a greater sense of control could reduce the exit of these consumers from the labor market. Ecological products and services that increase leisure time, improve well-being, and enhance personal financial management are some examples of goods, which could potentially be targeted at consumers pursuing financial independence.
  • Virta, Laura (Helsingin yliopisto, 2020)
    This study examines future scenarios of textile consumption and production portrayed in Finnish news media and extending to year 2050. Emphasis of the study is on the policy instruments that can potentially support sustainable textile consumption and production. 214 news articles from year 2019 formed the study data. The data was analyzed using theory-guided qualitative content analysis. The analysis was guided by three policy instrument groups: regulation, financial and information instruments. Other references regarding future scenarios of textile consumption and production in general were also collected under the frame of sustainable consumption and production (SCP). A futures table was formed, including descriptions of current state, desirable, threatening and probable textile futures, focusing on the different policy instruments in effect in these scenarios. Five specialists also participated in forming these future scenarios by evaluating the probability and desirability of claims formed from the news data. The data shows that textile and fashion sustainability issues are highly current and form a part of a larger climate change driven criticism on consumerism. If the discussions and plans on the verge of 2020 turn into actions, the most positive scenario suggests that the textile industry is carbon neutral and functions as a circular economy in 2050. For example ecological tax reform, legislation requiring stronger corporate responsibility and new and sustainable textile materials may play a big role in the change. The more unsustainable scenarios might unfold if political regulation lacks ambition, and the values and behavior of consumer masses don’t change fast enough or in a big enough scale to favor sustainable choices. In the specialists’ evaluation most defining phenomenon expected to guide the development of the textile sector in the coming decades were stronger political directing methods, environmental taxation of goods and services and a change towards circular economy. The news data emphasized a need for a highly holistic change in the means of consumption and production, where sustainability is achieved through changes in technology, values and attitudes as well as political and financial structures that drive and support sustainable choices.