Browsing by Subject "kulutustottumukset"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Kotakorpi, Elli; Lähteenoja, Satu; Lettenmeier, Michael (Ministry of the Environment, 2008)
    The Finnish Environment 43en/2008
    How much natural resources do Finnish households consume? What does resource consumption consist of? How can the resource consumption be reduced? This report answers these and other questions. In the research project the natural resource consumption of 27 Finnish households was calculated with the MIPS method (material input per service unit). The consumption components studied were housing, mobility, foodstuffs, tourism, leisure time activities and household goods and appliances. Differences of even ten-fold were found in the resource consumption of the households studied. The components that consumed the most were mobility, tourism and housing. Besides the research results, the report presents the calculation methods used and the consumption and MIPS data. The report also includes the results of the focus group interviews with the households that participated in the study. On the basis of the interviews the action space of the consumers, that is the social and structural factors influencing sustainable consumption, is shown. In addition to interested consumers, the research can be utilised by consumer and environmental NGOs, governments and politicians, researchers and students from different disciplines and other people interested in resource efficiency. The appendices of the report present a comprehensive summary of the MIPS figures calculated in Finland. The research project FIN-MIPS Household – Promoting Sustainable Consumption, which the Finnish Association for Nature Conservation carried out during 2006 to 2008, was part of the fourth environmental cluster programme “Eco-efficient society” of the Finnish Ministry of the Environment.
  • Kotakorpi, Elli; Lähteenoja, Satu; Lettenmeier, Michael (Ympäristöministeriö, 2008)
    Suomen ympäristö 43/2008
    Paljonko suomalaiset kotitaloudet kuluttavat luonnonvaroja? Mistä luonnonvarojen kulutus koostuu? Miten kotitalouksien luonnonvarojen kulutusta voi pienentää? Tämä raportti vastaa muun muassa näihin kysymyksiin. Tutkimuksessa laskettiin 27 suomalaisen kotitalouden luonnonvarojen kulutusta MIPS-menetelmän avulla (material input per service unit). Tutkitut osa-alueet olivat asuminen, liikenne, elintarvikkeet, matkailu, vapaa ajan harrastukset ja kodin tavarat. Tutkimuskotitalouksien luonnonvarojen kulutuksessa oli yli kymmenkertaisia eroja. Merkittävimmät kulutuksen osa-alueet olivat liikenne, matkailu ja asuminen. Raportti esittelee tulosten lisäksi tutkimuksessa käytetyt laskentamenetelmät sekä aineiston MIPS-lukuineen. Raportti kertoo myös osallistuneille kotitalouksille tehtyjen ryhmähaastattelujen tuloksista. Haastatteluaineiston pohjalta muodostettiin kuva kuluttajan toimintatilasta eli kestävämpiin kulutusvalintoihin vaikuttavista sosiaalisista ja rakenteellisista tekijöistä. Tutkimusta voivat hyödyntää kuluttajien lisäksi kuluttaja- ja ympäristöjärjestöt, julkisen vallan päättäjät, useiden eri alojen tutkijat ja opiskelijat sekä muut materiaalitehokkuudesta kiinnostuneet. Raportin liitteet tarjoavat kattavan koosteen Suomessa lasketuista MIPS-luvuista. Suomen luonnonsuojeluliiton vuosina 2006–2008 toteuttaman FIN-MIPS Kotitalous – kestävän kulutuksen juurruttaminen -tutkimushanke toteutettiin osana ympäristöministeriön Ympäristöklusteri -tutkimusohjelman neljättä ohjelmakautta ”Ekotehokas yhteiskunta”.
  • Salminen, Hanna-Mari (Helsingin yliopisto, 2015)
    Objectives. There have been multiple studies on the consumption of groceries. However, the studies have mainly focused on changes in the consumption quantities or on the criterion with which consumers make their consumption choices. With time retail outlets have be-come a significant consumption environment. Its significance as a provider of nutrition and as a meeting place of food cultures has strengthened. The objective of this thesis is to study the changes in consumption and available choices in groceries from the early 1990s to this day. The objective is studied from the viewpoint of retail workers working in grocery stores. Attention is also put on their views on the reasons for these changes. Thought is also given to the effect of globalization on the available choices and consumption of groceries. Methodology. The material for the thesis was gathered by interviewing seven people who have worked within the grocery retail sector for over 20 years. Five of the interviewees were men and two were women. The material was gathered with individual interviews using the theme-interview-method during February 2015. The interview themes were constructed by studying earlier studies on consumption and available choices of groceries. Every individual interview was taped and transcribed. The material was analyzed with thematic method and content analysis was used to help categorize it. Results and conclusions. The results of the thesis were compatible with earlier studies. The available choices were seen to have become more diverse. Foreign alternatives have permanently become options for domestic products. This has been made possible by the markets becoming global and freer. Increasing international travel was seen to have a significant effect on the rise of demand for foreign goods. Also consumption habits were seen as starting to favour easiness. The supply of ready-made-products was seen as becoming larger. The reasons for this were thought to be overall culture becoming more hectic and decline of people's know-how to cook. Consumption habits were seen as becoming more fragmented. This has made the service of all different consumers more demanding.
  • Sojonen, Elina (2005)
    Pro gradu - tutkielma käsittelee vihreän eli ympäristöä säästävän kulutuksen ilmenemistä ympäristöelämäkerroissa. Tutkimuksen aineiston muodostavat vuonna 2002 ympäristöpolitiikan virtuaaliopetuksessa opiskelijoilta kerätyt ympäristöelämäkerrat, joissa kirjoittajat kertovat ympäristösuhteensa elämäkerran. Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, millaisena ja missä elämänvaiheissa vihreä kulutus mainitaan ympäristöelämäkerroissa. Lisäksi tarkastellaan ympäristösuhteen kehitykseen ja vihreän kulutukseen liittyviä kokemuksia sekä kirjoittajien käsityksiä vihreistä kuluttajista ja kuluttajan vaikutusmahdollisuuksista. Ympäristöelämäkertoja analysoidaan temaattisen analyysin avulla. Elämänvaiheittaisen tarkastelun lisäksi kulutusteemojen esiintymistä tutkitaan laskemalla, kuinka monessa elämäkerrassa ne mainitaan. Tutkimuksen viitekehys on Gert Spaargarenin malli, joka kokoaa yhteen ympäristöystävällisen käyttäytymiseen vaikuttavia mikro- ja makrotason tekijöitä. Tutkimuksessa esiin nousevia käsityksiä vihreistä kuluttajista verrataan Johanna Moisanderin tutkimukseen vihreän kulutuksen diskursseista. Tutkimus osoittaa, että vihreä kulutus nähdään ympäristöihmisen elämäntavan osana. Aineistossa esiintyviä vihreän kulutuksen muotoja ovat kulutuskriittisyys, ruuantuotannon ympäristövaikutusten ohjaamat ruokavalinnat sekä autoilun ja lentämisen välttäminen. Voimakkaasti painottunut kulutuskriittisyys on nähtävissä suomalaisen niukkuuden mentaliteetin uudet ympäristöperusteet saaneena ilmentymänä. Elämäkerroissa näkyy henkilökohtaisen ympäristöheräämisen prosessi, kehityskulku jossa ympäristösuhteen kannalta merkittävät kokemukset aiheuttavat elämäntavan vihertymisen. Ympäristöihmiset kokevat huolta ja syyllisyyttä ympäristön tilasta. Verrattuna edellisiin sukupolviin, ympäristöhuolta kantavat kirjoittajat muodostavat ympäristöhuolien sukupolven, joka on valmis luopumaan omasta hyvinvoinnistaan ympäristön hyväksi. Ympäristöhuolien sukupolvi haluaa luonnon hyödyntämisen sijasta suojella sitä. Ympäristöasioista koettu syyllisyydentunne ei ainoastaan lamaannuta, kuten aikaisemmassa ympäristötutkimuksessa sen on nähty tekevän, vaan syyllisyys on myös elämäntapojen muuttamiseen ja ympäristötoimintaan ajava voima. Aineistosta nousee kaksi strategiaa ympäristöhuolen kanssa selviämiseen: ura asiantuntijatehtävissä ympäristöalalla sekä arjen pienet ympäristöystävälliset teot, kuten vihreä kulutus. Ympäristöelämäkerroissa esiintyy neljä erilaista kuluttajatyyppiä: järkevä vihreä kuluttaja, skeptinen vihreä kuluttaja, tulevaisuuden asiantuntija ja kuluttajakettutyttö.