Browsing by Subject "kumppanuusperiaate"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Holopainen, Anne (2002)
    Tutkielman kohteena on EU:n aluepolitiikan läheisyys- ja kumppanuusperiaate ja niiden toteutuminen kaudella 1995-1999 maaseutualueiden kehittämisohjelmien 5b, 6 ja näillä alueilla toteutetun Leader-yhteisöaloitteen toimeenpanossa. Läheisyys- ja kumppanuusperiaate liittyvät molemmat hallinnon hajauttamiseen ja samansuuntaisen sisältönsä vuoksi ne esiintyvät usein yhdessä eurooppalaisissa asiakirjoissa ja keskusteluissa. EU pyrkii niiden avulla syventämään integraatiota erityisesti maaseutualueilla, joilla EU:n kannatus on perinteisesti ollut heikkoa. Tutkielman viitekehys muodostuu läheisyys- ja kumppanuusperiaatteiden käsiteanalyysista. Periaatteet liittyvät laajempaan alueellistumisesta ja EU:n kehittämisestä käytävään keskusteluun, joiden kontekstissa periaatteita tutkielmassa tarkastellaan. Alueiden Eurooppa -käsite on vakiintunut eurooppalaiseen keskusteluun, vaikka käsite on vaikeasti määriteltävissä ja kulttuuurisidonnainen. Alueellistuminen ja läheisyysperiaate liittyvät kiinteästi federalismista käytyyn keskusteluun. Liittovaltiorakenteen muodostaminen on yksi regionalismiksi tulkittu ratkaisumalli. Keskustelun tekee vaikeaksi kuitenkin se, että federalismista on olemassa monta erilaista tulkintaa. Toisaalta läheisyysperiaatteesta usein sanotaan, että se on sisällyksetön, ellei se saa tuekseen federalistista rakennetta. Viimeaikaisissa keskusteluissa EU:n kehittämisestä on pohdittu toimivallan jaon tarkentamista EU:n ja jäsenvaltioiden välillä. Erityisesti Saksa on ottanut voimakkaasti kantaa yksityiskohtaisen toimivaltaluettelon laatimisen puolesta, mikä myös selkiyttäisi läheisyysperiaatteen toteuttamista. Kumppanuutta tutkielmassa tarkastellaan käsiteanalyysin tasolla sekä vertikaalisen että horisontaalisen kumppanuuden näkökulmasta. Empiirisessä osassa tarkastelu rajataan vertikaalisen kumppanuuden toteutumiseen hallinnon eri tasojen ja -alojen välillä maaseutualueilla toteutettujen tavoite 5b- ja 6 -ohjelmien sekä näiden ohjelmien kautta toteutetun Leader-maaseutuyhteisöaloitteen hallinnoimisessa. EU:n tavoiteohjelmia täytäntöönpantaessa tulevat yhteensovitettaviksi kansallinen ja ylikansallinen järjestelmä. Samoin kuin läheisyysperiaatteen, myös kumppanuusperiaatteen toteutuminen on yhteydessä maan hallintorakenteeseen. Tutkielman pääasiallisena aineistona ovat käsiteananalyysissa kirjallisuus ja ajankohtaiset lehtiartikkelit EU:n kehittämisestä. Empiirisessä osassa tukeudutaan virallisdokumentteihin; pääosin ohjelmien arviointiraportteihin. Niiden avulla pyritään saamaan viitteitä siitä, miten Suomen hallintojärjestelmä määrittää ohjelmien toteuttamista erityisesti läheisyys- ja kumppanuusperiaatteiden näkökulmasta. Huolimatta kumppanuus- ja läheisyysperiaatteista rakennepolitiikka on usein vahvistanut keskushallinnon merkitystä, vaikka juhlapuheissa sen usein sanotaan vahvistaneen "alueiden Eurooppaa". Valtionhallinnon sektoriohjausjärjestelmä nähdään keskeisimpänä esteenä alueiden omaehtoiselle kehittämiselle. Tutkimusaineistosta ilmenee, että tavoite 5b- ja 6 -ohjelmissa kumppanuuden nähtiin toteutuneen paremmin aluetasolla kuin keskushallinnossa, jossa hallinnon alojen yhteistyötä on haitannut ministeriöiden ”reviiriajattelu”. Komissio on korostanut, että Leader-yhteisöaloite tulisi toimeenpanna läheisyysperiaatteen mukaisesti mahdollisimman hajautetusti. Arvioinneista kuitenkin ilmenee, että Leader-ohjelman toimintaryhmillä ei ole päätösvaltaa hankerahoituksesta päätettäessä. Kumppanuus on eri osapuolten (keskushallinto, aluetaso, toimintaryhmät) välillä toteutunut ohjelmassa melko hyvin. Keskushallintotasolla ongelmana pidettiin ministeriöiden välisiä korkeita raja-aitoja.
  • Grönqvist, Mikaela (2002)
    The partnership principle is one of four basic principles that governs work with the EU Structural Funds. The principle is supposed to foster a greater involvement of different regional actors in the regional development. This involvement in turn is expected to improve the conditions for growth in the region. This is an analysis of the interpretation of the partnership principle in two regions that belonged to a Regional Objective during the years 1995-1999 - Gävleborg in Sweden and South Ostrobothnia in Finland. This is studied through an examination of the actors involved in each different phase of the programme. The analysis is based on qualitative interviews performed in both regions. Differences between the countries regarding their regional governance explain some of the different solutions to administrate the programme. Traditions and policies of governance also influenced how the programme was to be implemented. The national rules and regulations and the traditional practices on both national and regional level how to deal with issues regarding development policy largely affected participation in the Regional Objective programme and also determined to a great extent which actors got a role in the implementation of the programme. The programmes in both regions were to be dominated by the regional actors that already previously had a given position in the regional development sphere. Even though the partnership principle especially strives for the involvement of the private and the third sector in the programme the public sector actors had by far the largest part - they created most projects, financed these and also decided on the EU-financing. The co-operation in the partnership forums mostly only concerned the public authorities and the dialogue with the other sectors of society was laconic. The analysis also points at some obstacles that serve as explanations why some, especially smaller actors, found it difficult to participate. The work concerning the Structural Funds developed to a large degree into a world of its own and to be able to take part in this inner circle a great deal of specialist knowledge of terminology and of the regulations of the Funds was required. This distanced potential actors from participating in the programme. The greatest differences concerning participation between the two regions were that the municipalities in Gävleborg in Sweden had a much larger role in the programme in comparison with the sub-regions in Finland - in South Ostrobothnia, on the other hand, a larger number of different organisations, not necessarily public ones, were involved in the creating of projects.