Browsing by Subject "kunnallistalous"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Meriläinen, Jaakko (Helsingfors universitet, 2013)
    The largest party holds more than half of the seats in every third Finnish local council and, thus, is likely to govern alone. It is namely the absolute majority that makes the decisions. In this study, I investigate, if single-party and coalition governed municipalities differ in economic outcomes. Theoretical considerations often rely on so-called common pool problem. Common pool models suggest that when there is a governing coalition, all parties want to target some spending to their core constituents, while costs are shared equally across all parties. This results in higher spending than in the case that one party would be governing. However, also contradictory arguments have been proposed. It has been suggested that, for instance, strategic use of debt or role of swing voters in elections could lead to higher spending under single-party government. In this study, I show evidence from Finnish municipalities that is consistent with the idea of common pool models. Following the recent development lines in empirical political economics, I exploit close elections as a source of exogenous variation using regression discontinuity design (RDD) adjusted to proportional system. It is assumed that close elections are as good as if they were random. Estimates suggest that single-party control decreases, on average, total expenditures and revenues by around 200 euros per capita. However, it seems that the effect gets smaller year by year. It could be that re-electoral incentives affect the behavior of parties that govern councils alone. I also analyze the effect in several areas of spending and revenues. The data set that I use in this study includes data from 445 municipalities for a varying number of years between 1980–2010, which makes 13,104 observations in total. These data cover results of 3,778 elections. This study develops a simple though new way of analyzing the research question. I use seat division rules to compute the running variable for the regression discontinuity design. Moreover, most previous studies on the topic compare outcomes in different countries. In this study, the outcomes are compared within the same system, i.e. all units share the same institutional background. Last, the topic has not been studied in the Finnish context before, even though single-party control is common phenomenon and municipalities have an important role in the Finnish system.
  • Koski, Kimmo (Miljöministeriet, 2007)
    Miljön i Finland 38sv/2007
    När permanenta bostäder byggs vid stränderna påverkas såväl kustnaturen och miljön som den kommunala samhällsstrukturen och tätortsutvecklingen. Det finns dessutom kommunekonomiska konsekvenser som måste beaktas i planeringen av markanvändningen vid stränderna. Denna publikation handlar om bedömningen av de kommunekonomiska konsekvenserna av permanent boende. Publikationen analyserar vilka faktorer som påverkar den kommunala ekonomin och lägger fram metoder för att beskriva dessa faktorer, bedöma deras konsekvenser och presentera resultat. Den innehåller även exempel från pilotkommuner på hur konsekvensbedömningar kan genomföras i olika situationer. Publikationen är avsedd för konsulter, kommunala planläggare och beslutsfattare samt myndigheter som styr planläggningsprocesser. En permanent strandbebyggelse påverkar hela kommunens utveckling. Därför understryks vikten av ett strategiskt angreppssätt. Permanenta bebyggelser som stödjer kommunens befintliga samhällsstruktur är viktiga för den kommunala ekonomin men också med tanke på stävjandet av klimatförändringen.
  • Koski, Kimmo (Ympäristöministeriö, 2008)
    Suomen ympäristö 42/2008
    Tässä raportissa muodostetaan kuva eri tavoin yhdyskunta- rakenteeseen sijoittuvien uusien asuinalueiden vaikutuksista kuntatalouteen. Taajamaa täydentävän rakentaminen on kunnan talouden kannalta edullisempaa kuin taajaman ulkopuolinen rakentaminen. Selvästi kalleinta kunnalle on antaa hajarakentamisen kasvaa suunnittelemattomasti kunnallistekniikkaa ja palveluja edellyttäväksi asutukseksi.
  • Syrjänen, Markus (Helsingfors universitet, 2013)
    Hochmanin, Pinesin ja Thissen (1995) spatiaalinen ja usean julkishyödykkeen optimointimalli paikallisen julkishallinnon rakenteille on kiinnostava suomalaisen kuntarakennekeskustelun näkökulmasta. Sen tulos on selkeä: metropolialueen paikallishallinto on optimaalista järjestää yhtenä hallintoyksikkönä, joka vastaa alueen kaikesta paikallisten julkishyödykkeiden tuotannosta. Maantieteellisesti päällekkäiset hallintoyksiköt johtavat tehottomuuteen, sillä hallintoyksiköt eivät sisäistä palveluntuotantonsa positiivista vaikutusta maan arvoon täysimääräisesti. Vastaavasti optimaalisista markkina-alueista poikkeava kuntarakenne johtaa vapaamatkustusongelmaan tai tehottomaan tuotantoon. Hochmanin mallin tulos on Helsingin toimintaympäristössä ja siitä käydyn keskustelun valossa uskottava ja selitysvoimainen. Toisaalta se on selvästi rajoittunut sen oletuksissa ohitetaan tärkeäksikin koettuja rakenteellisia haasteita. Ensinnäkin, jos Hochmanin olettama kaupunkialueiden välinen tieboutilainen kilpailu ei Suomen sisällä tai kansainvälisesti toimi, on kuntien yhdistymisen riskinä Leviatan-hypoteesin mukainen paikallisen julkisen sektorin pöhöttyminen. Toiseksi Hochmanin malli ohittaa asukkaiden heterogeenisyyden, joka puolestaan on vahva peruste monikerroksellisen hallintorakenteen tehokkuudelle. Opinnäytetyön tavoitteena on johtaa Hochmanin mallin tulokset yksityiskohtaisesti ja alkuperäisen artikkelin matemaattisista muotoiluista poiketen. Analyysin lähtökohtana käytetään mallin uudempia matemaattisia laajennuksia ja tarkennuksia (Arnott ym., 2008 ja Hochman, 2011). Lisäksi matemaattisten tulosten tulkintaa muotoillaan suomalaiseen kuntarakennekeskusteluun sopivaksi. Varsinaisen artikkelin lisäksi käsitellään mallin oletusten merkitystä tulosten tulkinnalle sekä peilataan tuloksia Helsingin seudun kuntarakenteesta käytyyn keskusteluun.
  • Korpivaara, Aila; Syrjälä, Santeri (Ympäristöministeriö, 2015)
    Ympäristöministeriön raportteja 9/2015
    Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen asetti 19.3.2014 työryhmän selvittämään suu-remmiksi yksiköiksi koottavan uusimuotoisen rakennusvalvontatoimen vaihtoehtoisia toiminta- ja organisointimalleja ja niiden vaikutuksia. Työn taustalla on hallituksen osana rakennepoliittista ohjelmaa tekemä päätös, jonka mukaan rakennusvalvontatoimi kootaan nykyistä suuremmiksi, kuntarajat ylittäviksi yksiköiksi. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa vahvistaa rakennusvalvonnan asiantuntemusta sekä yhtenäistää rakentamista koskevien säännösten tulkintaa ja toimintatapoja. Selvityksessä on tarkasteltu vaihtoehtoja uusimuotoisen rakennusvalvonnan järjestämiseksi. Kunnat voisivat vapaaehtoisesti sopia rakennusvalvontayksiköiden muodostamisesta toistensa kanssa. Toisaalta kunnat voitaisiin lainsäädännöllä velvoittaa muodostamaan yhteistoiminta-alueita rakennusvalvonnan järjestämiseksi. Rakennusvalvonnan järjestämisessä voitaisiin jatkossa hyödyntää nykyistä laajemmin yksityisiä toimijoita rakennustyön aikaisessa viranomaisvalvonnassa ja tarkastustoiminnassa. Yksiköiden muodostamisen perusteeksi voitaisiin määritellä joko teknisen asiantuntija-henkilöstön vähimmäismäärä tai maahan muodostettavien rakennusvalvontayksiköiden kokonaislukumäärä. Rakennusvalvonnan järjestäminen kuuluu nykyisin kunnille. Eri kuntien rakennusvalvontayksiköiden välillä on tällä hetkellä suuria eroja niin asiantuntemuksen määrässä kuin säännösten tulkinnoissa ja käytännöissä. Selvityksen mukaan rakennusvalvonnan kokoamisella ylikunnallisiksi yksiköiksi on merkittäviä vaikutuksia kuntien muihin toimintoihin. Vaikutuksia on muun muassa kaavoitustoimeen ja ympäristönsuojelutoimeen etenkin silloin, kun resurssit kunnissa ovat olleet toimintojen yhteiskäytössä. Useilla alueilla uudistus voi johtaa lupamaksujen korotuksiin, koska suurempien rakennusvalvontayksiköiden on tarkoitus kattaa toimintansa menot täysimääräisesti lupamaksuilla. Sähköisen asioinnin laajempi hyödyntäminen on yksi työryhmän korostamista asioista. Lisäksi vapaaehtoisen kuntayhteistyön ja kuntaliitosten seurauksena syntyneiden uusien rakennusvalvontayksiköiden hyvien kokemusten hyödyntämistä työryhmä pitää tärkeänä. Pelkkä rakennusvalvontatoimen kokoaminen suuremmiksi yksiköiksi ei riitä uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Selvityksessä korostetaankin, että rakennusvalvontatoimen järjestämistä koskevan lainsäädäntömuutoksen lisäksi tulisi muuttaa myös rakennusvalvonnan toimintaa koskevaa lainsäädäntöä.
  • Koski, Kimmo (Ympäristöministeriö, 2007)
    Suomen ympäristö 38/2007
    Vakituisten asuntojen rakentaminen rannalle vaikuttaa rantaluonnon ja ympäristön lisäksi kunnan yhdyskuntarakenteeseen ja taajamien kehittämiseen. Sillä on myös kuntataloudellisia vaikutuksia, jotka kannattaa ottaa huomioon rantojen käyttöä suunniteltaessa. Tässä julkaisussa paneudutaan vakituisesta asutuksesta aiheutuvien kuntataloudellisten vaikutusten arviointiin. Julkaisussa kartoitetaan kuntatalouteen vaikuttavia tekijöitä sekä esitetään tapoja näiden tekijöiden kuvaamiseksi, vaikutusten arvioimiseksi ja tulosten esittämiseksi. Pilottikuntien esimerkkien avulla havainnollistetaan, miten erilailla vaikutusten arviointi voidaan eri tilanteissa toteuttaa. Julkaisu on tarkoitettu kuntien kaavoittajille ja päättäjille sekä konsulteille ja kaavoitusta ohjaaville viranomaisille. Koska vakituinen ranta-asutus vaikuttaa koko kunnan kehittämiseen, julkaisussa korostetaan strategisen otteen merkitystä. Vakituisen asutuksen sijoittaminen kunnan olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta tukevalla tavalla on tärkeää paitsi kunnan talouden myös ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta.