Browsing by Subject "kuntaliitos"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Hartikainen, Jussi (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tämä tutkielma ja sen aihevalinta pohjautuu monipolviseen ja pitkään prosessiin, niin sanottuun sote-uudistukseen. Poliitikkojen ja puolueiden puhuessa sote-uudistuksesta puhutaan usein siitä, kuinka lääkäriin olisi päästävä nopeasti. Tämä herätti tutkielman tekijässä kysymyksen siitä, millaista roolia suun terveydenhuolto on saamassa tulevassa uudistuksessa, vai onko suun terveydenhuolto jopa unohdettu? Tutkielma on siten kirjallisuuskatsaus siitä, millaista roolia suun terveydenhuollolle on annettu neljän eri suurpuolueen vaaliohjelmissa sekä kolmessa eri hallitusohjelmassa, alkaen aina vuoden 2011 vaalikaudesta. Kirjallisuuskatsaus tarkastelee myös sitä, millaisia ovat puolueiden näkemyserot tuotantotavoissa, jotka kytkeytyvät tiiviisti puolueiden ratkaisuvalintoihin sote-suunnitelmissa. Kirjallisuuskatsauksen menetelmänä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jota luonnehditaan myös yleiskatsaukseksi. Tutkielman tuloksena voidaan todeta, että vain yhdestä tarkastelumme suurpuolueiden vaaliohjelmista löytyy kannanotto suun terveydenhuollosta omana teemanaan. Lisäksi tarkastelun kolmesta hallitusohjelmasta vain viimeisimmässä, eli Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa otetaan kantaa suun terveydenhuoltoon omana teemanaan. Havainto on merkittävä, sillä suun terveydentilalla on merkittävä yhteys yleisterveyteen ja havaitun havainnon pohjalta voidaankin kysyä, ymmärtävätkö kaikki puolueemme tämän asian tärkeyden vai ajavatko muut intressit hammashoidon ohitse? Suun terveydenhuollon julkisen hoitovastuun kannalta suunta vaikuttaisi olevan laajenemassa Marinin hallitusohjelman myötä. Suuntaus on suun terveydenhuollolle tarvittava ja kaivattu sekä poikkeaa edeltävän eli Sipilän hallituksen kaventavasta hoitovastuun suunnasta tai tarkastelun ensimmäisen hallituksen, eli Kataisen hallituksen linjauksesta, jossa hoitovastuu ei muuttunut suuntaan tai toiseen.
  • Heiskanen, Ulla-Mari; Kahila, Petri (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2006)
    Julkaisuja 9
    Kuntaliitosten toteutuksessa maaseutunäkökulma otetaan huomioon eri tavoin. Maaseutua voidaan pitää lisäarvona tai mahdollisuutena uuden kunnan kehittymiselle, tai vaihtoehtoisesti maaseutua ei erityisesti korosteta osana kuntaliitosta. Maaseutukunnan yhdistyessä kaupunkikuntaan maaseutu käsitetään tavallisimmin lisäarvoksi toisin kuin kahden maaseutukunnan yhdistyessä. Varsinainen maaseutu kaupungin osana vaatii erilaisen huomion kuin kaupungin keskusta tai kaupunginosat. Maaseutu osana kaupunkia antaa aiempaa laajemman mahdollisuuden markkinoida uutta kaupunkia maaseutumaisena asumisympäristönä. Tärkeänä markkinoinnin kohteena ovat siten kaupungista muuttoa harkitsevat henkilöt, joille uusi kaupunki voi nyt tarjota myös maaseutumaisen asuinympäristön. Maaseutualueet voivat houkutella ihmisiä kaupunkien läheisestä asumisesta maaseutuasumiseen. Tämän tutkimuksen lähtökohtana on Seinäjoen kaupungin ja Peräseinäjoen kunnan vuoden 2005 alusta toteutettu kuntaliitos. Kuntaliitos merkitsi Seinäjoen kaupungin pinta-alan kolminkertaistumista ja toi kaupunkiin laajan maaseutumaisen kaupunginosan. Tutkimuksen keskeinen teema on maaseutualueen asutusrakenteen kehittäminen sekä kaupungin että asukkaiden näkökulmasta. Tutkimusmenetelminä on käytetty kyselytutkimusta ja teemahaastatteluja. Asukasnäkökulmaa on selvitetty toteuttamalla kysely 1 090:lle Seinäjoelta ympäröivään maakuntaan vuosina 2003 ja 2004 muuttaneelle. Kiinteistönvälittäjiä sekä kaupungin kehittämisestä ja aluesuunnittelusta vastaavia johtavia viranhaltijoita lähestyttiin teemahaastatteluilla. Seinäjoelta maakuntaan muuttaneet ovat tyypillisesti nuoria, perheen perustamisvaiheessa olevia. Asuinpaikan valinnassa on ratkaisevaa ollut elämänvaiheeseen sopivan paikan löytyminen. Palvelujen saatavuus ei ollut merkittävä syy muuttopäätöksen syntymiseen lukuun ottamatta ala-asteen koulua, joka haluttiin turvallisen matkan päähän kodista. Myös juurilla on painoarvoa muuttosuunnan valinnassa. Mieluiten muutetaan omalle tai puolison entiselle kotipaikkakunnalle. Suurin osa kyselyyn vastanneista tuntee itsensä sekä maalaiseksi että kaupunkilaiseksi asuinpaikasta riippumatta. Kaupungin ja maaseudun rajaa ei selkeästi haluta vetää, sillä vuorovaikutus niiden välillä on kiinteää. Kiinteistönvälittäjien mukaan kiinnostus maaseutua kohtaan on kasvanut. Yhteys kaupunkiin on kuitenkin tärkeä, ja asuinpaikkaa etsitään kaupungin läheiseltä maaseudulta työssäkäyntimatkan päästä. Peräseinäjoen osalta asumisessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia kuntaliitoksen jälkeen. Markkinoitavia kiinteistöjä on vähän tarjolla, samoin kaupungin omistamaa tonttimaata. Kaupungin erityisenä haasteena on nimenomaan maanomistus, sillä suunnittelu luonnollisesti suuntautuu sinne, mistä maata saadaan omistukseen. Vaikka Peräseinäjoki toi runsaasti lisää pinta-alaa, on siitä vain pieni osa kaupungin omistuksessa. Maanhankinta siis ohjaa vahvasti uusien alueiden suunnittelua. Uusien asuinalueiden kehittämisessä on profiloiduttava kohderyhmän mukaisesti. Maaseutuasumista etsiville lapsiperheille voidaan tarjota hajautetumpaa asumisen mallia. Asuinalueiden suunnitteluun on kuitenkin panostettava entistä enemmän, jotta yhdyskuntarakenne ei liiaksi hajaudu ja liikenne ja palvelut toimivat. Kylien rooli asumisen markkinoinnissa kaupungin läheisellä maaseudulla vahvistuu yksityisen maanomistajuuden alueilla. Keskustoihin puolestaan jää tilaa nuorille ja senioreille, joille palvelujen saatavuus ja läheisyys on tärkeää.
  • Heiskanen, Ulla-Mari; Kahila, Petri (2006)
    9
    Kuntaliitosten toteutuksessa maaseutunäkökulma otetaan huomioon eri tavoin. Maaseutua voidaan pitää lisäarvona tai mahdollisuutena uuden kunnan kehittymiselle, tai vaihtoehtoisesti maaseutua ei erityisesti korosteta osana kuntaliitosta. Maaseutukunnan yhdistyessä kaupunkikuntaan maaseutu käsitetään tavallisimmin lisäarvoksi toisin kuin kahden maaseutukunnan yhdistyessä. Varsinainen maaseutu kaupungin osana vaatii erilaisen huomion kuin kaupungin keskusta tai kaupunginosat. Maaseutu osana kaupunkia antaa aiempaa laajemman mahdollisuuden markkinoida uutta kaupunkia maaseutumaisena asumisympäristönä. Tärkeänä markkinoinnin kohteena ovat siten kaupungista muuttoa harkitsevat henkilöt, joille uusi kaupunki voi nyt tarjota myös maaseutumaisen asuinympäristön. Maaseutualueet voivat houkutella ihmisiä kaupunkien läheisestä asumisesta maaseutuasumiseen. Tämän tutkimuksen lähtökohtana on Seinäjoen kaupungin ja Peräseinäjoen kunnan vuoden 2005 alusta toteutettu kuntaliitos. Kuntaliitos merkitsi Seinäjoen kaupungin pinta-alan kolminkertaistumista ja toi kaupunkiin laajan maaseutumaisen kaupunginosan. Tutkimuksen keskeinen teema on maaseutualueen asutusrakenteen kehittäminen sekä kaupungin että asukkaiden näkökulmasta. Tutkimusmenetelminä on käytetty kyselytutkimusta ja teemahaastatteluja. Asukasnäkökulmaa on selvitetty toteuttamalla kysely 1 090:lle Seinäjoelta ympäröivään maakuntaan vuosina 2003 ja 2004 muuttaneelle. Kiinteistönvälittäjiä sekä kaupungin kehittämisestä ja aluesuunnittelusta vastaavia johtavia viranhaltijoita lähestyttiin teemahaastatteluilla. Seinäjoelta maakuntaan muuttaneet ovat tyypillisesti nuoria, perheen perustamisvaiheessa olevia. Asuinpaikan valinnassa on ratkaisevaa ollut elämänvaiheeseen sopivan paikan löytyminen. Palvelujen saatavuus ei ollut merkittävä syy muuttopäätöksen syntymiseen lukuun ottamatta ala-asteen koulua, joka haluttiin turvallisen matkan päähän kodista. Myös juurilla on painoarvoa muuttosuunnan valinnassa. Mieluiten muutetaan omalle tai puolison entiselle kotipaikkakunnalle. Suurin osa kyselyyn vastanneista tuntee itsensä sekä maalaiseksi että kaupunkilaiseksi asuinpaikasta riippumatta. Kaupungin ja maaseudun rajaa ei selkeästi haluta vetää, sillä vuorovaikutus niiden välillä on kiinteää. Kiinteistönvälittäjien mukaan kiinnostus maaseutua kohtaan on kasvanut. Yhteys kaupunkiin on kuitenkin tärkeä, ja asuinpaikkaa etsitään kaupungin läheiseltä maaseudulta työssäkäyntimatkan päästä. Peräseinäjoen osalta asumisessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia kuntaliitoksen jälkeen. Markkinoitavia kiinteistöjä on vähän tarjolla, samoin kaupungin omistamaa tonttimaata. Kaupungin erityisenä haasteena on nimenomaan maanomistus, sillä suunnittelu luonnollisesti suuntautuu sinne, mistä maata saadaan omistukseen. Vaikka Peräseinäjoki toi runsaasti lisää pinta-alaa, on siitä vain pieni osa kaupungin omistuksessa. Maanhankinta siis ohjaa vahvasti uusien alueiden suunnittelua. Uusien asuinalueiden kehittämisessä on profiloiduttava kohderyhmän mukaisesti. Maaseutuasumista etsiville lapsiperheille voidaan tarjota hajautetumpaa asumisen mallia. Asuinalueiden suunnitteluun on kuitenkin panostettava entistä enemmän, jotta yhdyskuntarakenne ei liiaksi hajaudu ja liikenne ja palvelut toimivat. Kylien rooli asumisen markkinoinnissa kaupungin läheisellä maaseudulla vahvistuu yksityisen maanomistajuuden alueilla. Keskustoihin puolestaan jää tilaa nuorille ja senioreille, joille palvelujen saatavuus ja läheisyys on tärkeää.
  • Michelsson, Sannika (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tämä tutkimus selvittää muutoksia maakuntalehden paikallisidentiteetin representaatioissa, eli maininnoissa, ennen ja jälkeen kuntaliitoksen. Tutkimus pohjaa teoreettisesti konstruktivismiin ja katsoo siten representaatioiden vaikuttavan asioiden ja ilmiöiden olemassaoloon ja muotoon. Tutkimuskohde on vuonna 2010 Lappeenrantaan yhdistynyt Joutsenon kaupunki ja tutkimusaineistona alueen maakuntalehti Etelä-Saimaa. Tutkimuksen kirjallisuus koostuu pääosin identiteetin ja paikallisidentiteetin sekä niiden rakentumisen tutkimuksesta. Tutkimuksen metodina on määrällinen sisällön analyysi. Kyseessä on siis määrällinen tutkimus, mutta aineiston analyysissä hyödynnetään myös osin laadullisia keinoja. Tutkimus selvittää miten Joutsenon ja joutsenolaisuuden representaatiot ovat muuttuneet vuodesta 2005 vuoteen 2015. Tutkimus vertailee tuloksia kahden verrokkivuoden marraskuun lehtien sisältöjen välillä. Sisältöjen muutosta tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta, jotka ovat määrä, konteksti ja laatu. Käytännössä tutkimuksessa lasketaan kuinka monta kertaa Joutseno mainitaan, millä lehden osastolla se mainitaan ja arvioidaan representaation laatu asteikolla negatiivinen-neutraali-positiivinen. Tutkimuksessa käy ilmi, että paikallisidentiteettiä rakentavat representaatiot ovat kuntaliitoksen jälkeen vähentyneet huomattavasti, 40 prosenttia. Representaatiot vähenivät käytännöllisesti katsoen lehden kaikilla osastoilla, mutta selvintä muutos oli lehden pääsisällöissä eli erilaisissa uutissisällöissä. Tutkimus epäonnistui tavoitteessaan selvittää muutoksia representaatioiden laadussa. Analyysin pohjalta voi todeta, että kuntaliitoksen jälkeen paikallisidentiteetin representaatiot ovat huomattavasti vähentyneet. Syitä muutokseen on monia, mutta on perusteltua olettaa, että kuntaliitos on yksi osasyy muutokseen. Maakuntalehdessä kuntaliitos näyttää myös siirtävän huomion pois entisestä kunnasta sen osakeskuksiin hyperlokaaliin tapaan. Emäkunta Joutseno korvautuu uutisissa ja ilmoituksissa pienemmillä yksiköillä, kuten kylillä ja taajamilla.
  • Zimmerbauer, Kaj; Kahila, Petri (2006)
    8
    Tässä julkaisussa tarkastellaan Seinäjoen ja Peräseinäjoen kuntaliitosta, joka toteutui vuoden 2005 alussa. Kyseessä on niin sanottu lähtötilakysely, jolla kartoitettiin kuntaliitoksen välittömiä vaikutuksia Peräseinäjoen asukkaiden arkeen. Kysely on osa Seinäjoen ja Peräseinäjoen kuntayhdistymisprosessin seurantahanketta, jota on toteuttanut Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja rahoittaneet Seinäjoen kaupunki ja Etelä-Pohjanmaan liitto. Hankkeessa on ollut mukana myös Peräseinäjoen asukaslautakunta. Tutkimus toteutettiin asukaskyselyllä, joka lähetettiin vuoden 2005 syksyllä 1394 peräseinäjokiselle. Vastauksia palautui 574 kappaletta, joten vastausprosentiksi tuli 41. Tulosten osalta voidaan todeta, että kuntaliitoksen vaikutukset kunnallisiin palveluihin olivat vastaajien mukaan vielä varsin vähäisiä. Osa muutoksista, joita vastaajat toivat esiin, ovat sellaisia, jotka ovat suurelta osin tai täysin liitoksesta riippumattomia. Yksittäisistä palveluista tyytymättömimpiä oltiin julkisiin liikennepalveluihin, tyytyväisimpiä puolestaan kirjastopalveluihin. Kuntaidentiteetin osalta voidaan todeta, että samastuminen Peräseinäjokeen on liitoksen myötä pikemminkin vahvistunut kuin heikentynyt. Paikallinen identiteetti näyttääkin tutkimuksen mukaan säilyvän alueen kehittämisen yhtenä käyttövarana liitoksesta huolimatta. Suurimmat huolenaiheet, joita vastaajilla oli ennen kuntaliitosta, liittyivät Seinäjoen hallinnon sitoutumiseen Peräseinäjoen alueen kehittämiseen sekä toisaalta kuntalaisten edustukseen lähinnä kunnallisessa päätöksenteossa. Suurimmat odotukset liittyvät Peräseinäjoen vetovoiman lisääntymiseen. Sekä vetovoimatekijöiden kehittäminen että asukkaiden saaminen alueelle nousivat varsin selkeästi esiin. Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että kuntaliitoksesta ei ole seurannut merkittäviä Peräseinäjoen asukkaiden arjessa näkyviä muutoksia. Tilanne voi kuitenkin muuttua, sillä liitoksesta on kulunut vasta vähän aikaa. Lisäksi on epäselvyyttä siitä, mitkä muutoksista johtuvat kuntaliitoksesta ja mitkä joistakin muista tekijöistä.