Browsing by Subject "kuntoutushakemus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Lind, J; Aaltonen, T; Halonen, J-P; Klaukka, T (Kela, 2007)
    Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 74
  • Lind, J; Aaltonen, T; Autti-Rämö, I; Halonen, J-P (Kela, 2009)
    Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 105
    Tämän rekisteriselvityksen tavoitteena oli kuvata Kelan kuntoutuksen vuonna 2003 päättäneiden (n = 43 436) työtilannetta ja terveysturvaetuuksia vuosien 2003–2006 lopussa. Kuntoutujien enemmistö oli naisia. Kuntoutukseen hakeutuessaan kuntoutujien keski-ikä oli 45 vuotta. Miehet olivat keskimäärin neljä vuotta nuorempia kuin naiset; miehistä 11 % oli alle 16-vuotiaita ja naisista 4 %. Vaikeavammaisten lääkinnällisessä kuntoutuksessa olleet olivat muita nuorempia. Kuntoutukseen hakeutuessaan kuntoutujista 60 % kuului työvoimaan joko työllisenä (54 %) – naiset useammin kuin miehet – tai työttömänä (6 %). Eläkkeellä oli 17 % ja sairauspäivärahalla 9 %. Päädiagnoosina kuntoutujilla oli yleisimmin tuki- ja liikuntaelinten sairaus (46 %), naisilla useammin kuin miehillä ja vanhemmilla useammin kuin nuorilla. Joka viidennellä (21 %) diagnoosi oli mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriö, alle 16-vuotiailla niiden osuus oli 61 %. Työvoimaan kuuluvien osuus kokonaisuutena väheni seuranta-aikana neljä prosenttiyksikköä ja eläkkeellä olevien osuus kasvoi vastaavasti. Ikäluokassa 55–64-vuotiaat työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeellä olevien osuus kasvoi seuranta-aikana 16 prosenttiyksikköä. Työvoimaan kuuluvien osuus kasvoi ikäluokassa 16–44-vuotiaat. Tätä selittää mm. se, että osa niistä, jotka kuntoutukseen hakeutuessa olivat alle 16-vuotiaita, siirtyi seuranta-aikana työelämään. Lähes viidesosa (17 %) kuntoutukseen hakeutumisen ajankohtana työmarkkinoiden ulkopuolella olleesta ei-aktiivista oli työmarkkinoilla tai työmarkkinoiden käytettävissä vuonna 2006. Ennen kuntoutusta ilmennyt sairauspäivärahakausien kasvu kääntyi kuntoutuksen jälkeen laskuun ja oli vuoden 2006 lopulla samalla tasolla kuin kuntoutusta edeltävinä vuosina. Kaikista kuntoutujista 3 % kuoli seuranta-aikana. Kuntoutujien työtilanteen muotoutumiseen vaikuttavat kuntoutuksen lähtökohdan ja toteutuksen ohella myös monet muut yksilölliset elämäntilanteeseen liittyvät tekijät, kuten iän mukainen eläkkeelle siirtyminen.
  • Repo, E; Hukkamäki, R; Melkas, T; Alanko, A; Eggert, M; Häivä, J; Pylkkänen, K; Renlund, C; Roine, M (Kela, 2003)
    Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 58
    Tässä tutkimuksessa on arvioitu Kelan harkinnanvaraisena lääkinnällisenä kuntoutuksena tukemaa psykoterapiaa varten kirjoitettujen lääkärinlausuntojen (B-lausuntojen) laatua. Tutkimuksen aineisto poimittiin pääkaupunkiseudulla (Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla) ensimmäistä kertaa kyseistä kuntoutusta vuonna 1996 hakeneiden asiakirjoista. Aineiston muodostivat B-lausunnot sadasta sellaisesta hakemuksesta, joiden perusteella Kela oli myöntänyt hakijalle psykoterapiaa kuntoutuksena (hyväksytyt) ja sadasta sellaisesta hakemuksesta, joiden perusteella Kela ei ollut myöntänyt hakijalle psykoterapiaa kuntoutuksena (hylätyt). Hyväksyttyjen ja hylättyjen hakemusten lausuntoja verrattiin keskenään. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin sellaisten B-lausuntojen laatua, joilla anottiin lääkinnällisen kuntoutuksen tukea toiseksi vuodeksi sekä kuntoutuksen tuen päättymisen jälkeen kirjoitettujen loppulausuntojen laatua. Kaksi tutkijaa arvioi itsenäisesti kunkin lausunnon. Arvioinnissa käytettiin tätä tutkimusta varten laadittua lomaketta. Lääkärinlausuntojen rakenne osoittautui tässä tutkimuksessa melko vakiintuneeksi. Kaikkein parhaiten kuvattiin kuntoutuksen hakijan aikaisempi elämänhistoria sekä sairauden vaiheet ja oireet. Kaikkein puutteellisimmin lausunnoissa kuvattiin haettavan kuntoutuksen tavoitteita, vaikuttavuutta ja ennustetta. Hyväksyvään ja hylkäävään kuntoutuspäätökseen johtaneiden hakemusten lausunnoissa oli selviä eroja. Arvioitujen lausuntojen perusteella syntyi vaikutelma siitä, että niiden kirjoittajat esittivät kuntoutukselle laaja-alaisesti perusteluita mutta jättivät johtopäätösten tekemisen lausuntojen lukijoille ja kuntoutuspäätöksien tekijöille. Tutkimus osoitti, että lausuntojen laadulla on merkitystä kuntoutuspäätöksille.