Browsing by Subject "kustantajat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-7 of 7
  • Kuusela, Marjo (Helsingin yliopiston kirjasto, 2020)
    Avoimen julkaisemisen palvelukeskus -hanke toteutettiin vuosina 2017–2019. Hankkeen rahoittaja oli Helsingin yliopisto ja hankkeen toteuttivat Helsingin yliopiston kirjasto ja Gaudeamus-kustantamo. Hankkeen tavoitteet olivat: (1) rakentaa avoin tiedekustantamo Helsinki University Press (HUP), (2) luoda kirjoittajamaksujen hallinnointimalli, (3) koota, uudistaa ja luoda uusia avoimen julkaisemisen tukipalveluita osaksi keskuksen toimintaa. Tässä raportissa kerrotaan hankkeen vaiheista, tuloksista ja jatkotoimenpiteistä. Hankkeessa luotiin useita uusia palveluja ja käytäntöjä. Lyhyt tiivistelmä tuloksista: (1) Avoin tiedekustantamo Helsinki University Press (HUP) aloitti toimintansa. Kustantamoa rakennettiin 2017–2019 ja ensimmäiset julkaisut ilmestyivät tammikuussa 2020. Kustantamon asema vakiinnutettiin keväällä 2019, jolloin yliopisto päätti, että HUP on yliopiston kirjaston alainen elin, jonka toiminnan käytännön toteutuksesta vastaa Gaudeamus. (2) Kirjoittajamaksupalvelut (APC- ja BPC-maksut): Hankkeessa luotiin sujuvat käytänteet artikkelien (APC = Article Processing Charges) ja kirjojen (BPC = Book Processing Charges) kirjoittajamaksupalveluille. Hankkeen jälkeen palvelut ovat osa kirjaston hankinta- ja lisensiointityötä: kirjasto hoitaa keskitetysti yliopistolaisten kirjoittajamaksuja, neuvottelee maksuihin alennuksia ja seuraa tilaus- ja julkaisumaksuja. (3) Julkaisualustapalvelut: Helda Open Books ja Editori. Hankkeessa kehitettiin nykyistä Helda-julkaisuarkistoa sekä luotiin työkäytänteet ja palvelukonsepti avointen kirjojen julkaisemiseksi Heldassa eli Helda Open Books -konsepti. Hankkeessa valmisteltiin avointen lehtien Editori-julkaisualustapalvelua, jota pilotoidaan projektina kolmen vuoden ajan vuosina 2020–2022. (4) Julkaisemisen tuen tehtävät määriteltiin ja asiantuntijuutta vahvistettiin. Avoimen julkaisemisen kenttä elää voimakkaasti, uusia tehtäviä syntyy ja uudenlaista osaamista tarvitaan. Kirjaston rooli muuttuu kohti julkaisemisen tukemista. Hankkeessa kehitettiin julkaisutietojen ja kokoelmahallintatietojen analytiikkaa, perehdyttiin tieteellisen julkaisemisen käytänteisiin (mm. pysyvät tunnisteet, CC-lisenssit), kehitettiin neuvontatyötä, päivitettiin kirjaston aineistopolitiikka sisältämään avoin julkaiseminen ja vahvistettiin kirjastolaisten asiantuntijuutta kouluttautumalla digitaaliseen julkaisemiseen. Lisäksi hankkeen työntekijät lisäsivät kirjaston muiden työntekijöiden osaamista jakamalla heille avoimen tieteen ja julkaisemisen tietotaitoaan koulutuksilla. Hankkeessa verkostoiduttiin kansallisesti ja kansainvälisesti.
  • Karvanen, Seija; Partanen, Anneli (Helsingin yliopisto, 2011)
    Verkkari 2011 (1)
  • Koskela, Lasse (Helsingin yliopisto, 2011)
    Verkkari 2011 (3)
  • Holopainen, Mika; Koskinen, Kimmo; Piipponen, Jussi (Helsingin yliopisto, 2014)
    Verkkari 2014 (1)
  • Holopainen, Mika (2014)
  • Lukkarila, Annina (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkielmassa tarkastellaan saksasta suomennettua tietokirjallisuutta tilastollisesti viiden vuoden välein vuodesta 1975 vuoteen 2015. Kansalliskirjaston ylläpitämästä Fennica-tietokannasta tilastoitujen tietojen avulla selvitetään, paljonko saksankielistä tietokirjallisuutta on julkaistu suomennettuna käännöskirjallisuutena tarkasteluvuosina ja millaisia aihepiirejä suomennokset ovat käsitelleet. Tutkielmassa tietokirja määritellään painetuksi kirjaksi, jonka päätehtävä on välittää tietoa eri aloilta ajankohtansa tietämyksen valossa kohdeyleisöstä riippumatta. Määritelmää mukaillen muut kirjallisuuden julkaisumuodot kuin painetut kirjat rajataan tutkielman ulkopuolelle. Määritelmän ei myöskään katsota sisältävän aforismikirjoja, katselukirjoja, sarjakuvia, eikä myöskään sellaisia lasten tietokirjoja, joissa pääosassa on fiktiivinen tarina. Tutkielman ensisijainen aineisto kerätään Kansalliskirjaston ylläpitämästä Fennica-tietokannasta tehdyllä tarkennetulla haulla. Kun yhteensä 1244 hakutuloksesta rajataan pois tutkielman ulkopuolinen kirjallisuus, jäljelle jääneet 508 nimekettä tilastoidaan Fennica-tietokantaan tallennettujen yleisen kymmenluokituksen eli UDK:n eri aihepiirejä käsittelevien luokkien mukaan. UDK-luokitukseen perustuvissa tilastoissa yhtä hakutulosten nimekettä vastaa lukuarvo 1, joka jaetaan tarvittaessa UDK-luokkien lukumäärällä, mikäli nimeke on Fennica-tietokannassa luokiteltu useampaan kuin yhteen UDK-luokkaan. Näitä tilastoja verrataan saksasta suomennetun tietokirjallisuuden historiaan hyödyntämällä lähde- ja aineistokirjallisuutena olleen Outi Paloposken ja H. K. Riikosen Suomennetun tietokirjallisuuden historia 1800-luvulta 2000-luvulle -teoksen tietoja. Myös Tilastokeskuksen tilastoja hyödynnetään analyysin tukena. Aineistosta nostetaan lisäksi esiin esimerkkiteoksia, joiden tarkoituksena on laajentaa kuvaa siitä, millaista tietokirjallisuutta saksasta on suomennettu. Lopuksi esitellään myös aineistossa esiintyneitä yleisimpiä saksasta suomennetun tietokirjallisuuden kustantajia. Vaikka saksasta suomennetun kirjallisuuden osuus kaikesta suomennoskirjallisuudesta näyttää olevan laskussa, saksasta suomennetun tietokirjallisuuden julkaisumäärä on lähes kaikkina tarkasteluvuosina pysynyt tasaisesti noin 50–60 nimekkeessä. Tilastokeskuksen tietojen mukaan saksa on lisäksi julkaistun suomennoskirjallisuuden kolmanneksi tai neljänneksi yleisin alkukieli. Tulokset antavat ymmärtää, että saksasta käännetään enemmän kaunokirjallisuutta kuin tietokirjallisuutta. Tästä huolimatta tietokirjallisuuden osuus kaikesta saksasta suomennetusta kirjallisuudesta on pysynyt tarkasteluvuosina noin 40 prosentissa. Onkin perusteltua väittää, että Saksan kielellä on suomennoskirjallisuudessa ja erityisesti tietokirjallisuuden suomennosten keskuudessa yhä vankka asema. Tarkasteluvuosina suosituimpia saksasta suomennetun tietokirjallisuuden aihepiirejä olivat kristinusko, kristillinen teologia ja lääketiede. Muita suosittuja aihepiirejä olivat filosofiset suuntaukset, henkilöhistoria, elämäkerrat ja muistelmat sekä psykologia. Erityisen suosittua saksasta suomennettujen tietokirjojen parissa on ollut erilainen opaskirjallisuus, hengellinen kirjallisuus ja toisen maailman sodan ajalle sijoittuva muistelma- ja elämäkertakirjallisuus. Saksasta suomennetun tietokirjallisuuden käännöshistoriaan verratessa voidaan todeta, että suurin osa aihepiireistä on säilyttänyt suosionsa läpi 1900-luvun, mutta esimerkiksi yhteiskuntatieteiden ja luonnontieteiden aloilla saksasta suomennettu tietokirjallisuus ei ole enää yhtä yleistä kuin aiemmin. Yksittäisten aihepiirien suosioon vaikuttaneita tekijöitä ovat olleet mm. eri alojen kuuluisat saksalaiset tutkijat, kirjailijat ja merkkihenkilöt ja asialleen omistautuneet kustantamot, jotka ovat pitäneet huolen oman alan kirjallisuuden julkaisusta. Muita julkaisumääriin vaikuttaneita tekijöitä ovat olleet esimerkiksi erilaiset juhlavuodet ja kirjasarjat, joiden seurauksena jokin tietty aihepiiri on kasvattanut suosiotaan yksittäisenä tarkasteluvuonna. Joidenkin aihepiirien suomennosten vähäiseen määrään vaikutti puolestaan se, että lähes kaikki alan kirjallisuus tuotetaan jo ensisijaisesti Suomen kielellä. Näillä aloilla kyse ei ole suinkaan saksan suosion alenemisesta tietokirjallisuuden lähtökielenä, vaan yleisesti käännöskirjallisuuden tarpeen vähentymisestä.